Sosiaalisessa mediassa keskustellaan ja kommentoidaan. Verkkokeskustelu on se voima, jolla FB-sivu herää eloon, Twitter-tili saa seuraajia ja blogi puksuttaa eteenpäin.
Niinpä päätin listata aloittelijoita varten kymmenen huonoa keskustelutapaa, joilla saa taatusti muiden vihat niskoilleen.
1) "Mä annan suuntaviivat, loput pitää päätellä."
Olet väärässä!
Voit olla tarpeen mukaan kriittinen tai kannustava, mutta perustele ja yksilöi näkemyksesi.
2) "Masokistilla on aina mukavaa."
Tämä blogi on aina ollut yhtä huono. Ihan turhaan tulin. Tässäkään tekstissä ei taaskaan ollut mitään järkeä.
Huonoja blogeja on maailma täynnä, joten älä kiusaa itseäsi menemällä niihin. Jos blogilla on vakiintunut lukijakunta, bloggaaja ei muuta tyyliään sinun kommenttisi vuoksi.
3) "Osaan ilmaista itseäni muutamalla merkillä."
???!!!111
Pelkät kysymysmerkit tai huutomerkit eivät kerro, mikä sinulle on epäselvää. Jos sinulla on kysyttävää, kerro se sanoin, älä merkein.
4) "Mä olen hei niin sisäpiirissä!"
Hyvä pointti! Tosta tuli mieleen viime uusi vuosi. 🙂 Muistat varmaan – 'Seteli, pinkopahvi ja hölkyn-kölkyn'? Ou jea ja jetsulleen, kuten sanonta silloin kuului!
Jos sinulla on inside-juttuja, jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa:
1) Ota yhteyttä kirjoittajaan yksityiskanavan kautta tai suppeammassa foorumissa.
2) Selitä muillekin kommentoijille, mitä sisäpiirivitsi tarkoitti (jos kehtaat).
5) "Rakastan yksityiskohtia."
Muuten kiva teksti vaaleista, mutta 'agressiivinen' olisi pitänyt kirjoittaa kahdella g:llä.
Satunnaisella kielivirheellä tai tyylihorjahduksella ei ole mitään väliä, ellei puhe ollut nimenomaan aggressiivinen-sanan oikeinkirjoituksesta tai juuri aggressioista, jolloin päätermi pitäisi kirjoittaa oikein. Jos huomaat toistuvan kielivirheen, voit antaa kirjoittajalle palautetta yksityiskanavassa, jos välttämättä haluat.
6) "Mainostaja täällä moikka!"
Hyvä status kelloista! Laadukkaita kelloja saat muuten mun verkkokaupastani: www.kellopuoti-kilikali.fi.
Useimmat verkkokeskustelijat vieroksuvat mainostamista, varsinkin jos se on päälleliimatun ilmeistä.
7) "Olen yhden asian ihminen."
Hienoja kuvia kelloista! Miksi hiivatissa täällä on muuten niin paljon homoja? Homot pois Suomesta! Ei täällä sodittu niiden takia!
Vaikka rakastaisit väittelyä jostain aiheesta, älä käännä väkisin keskustelua siihen. On olemassa muitakin keskustelunaiheita.
8) "Ajatukseni poukkoilevat – ota kiinni!"
Aika kiinnostavaa – ei tullut monelle mieleen… Asiaa vierestä ja sen ohitsekin. Kiva huomata että muillakin on ollut samaa. Jaa-a… Kokemukset. Ne opettavat.
Kukaan ei ymmärrä sinua, ellet täsmennä ajatuksenvirtaasi. Muista, että muut eivät näe pääsi sisään, eivätkä he pysty arvaamaan, mihin viittaat.
9) "Ei sn kieli opin nii välii."
aivan sika hvyä idea mä oleb aivanliekeisä sun ajatuskista voistasko me tvata?
Voit rauhassa käyttää oman tyylisi mukaan puhekieltä tai kirjakieltä, mutta rajansa lyöntivirheilläkin. Kukaan ei taatusti halua tavata, jos tekstisi näyttää siltä, kuin mammutti olisi vahingossa istahtanut näppäimistösi päälle.
10) "Tarvitsen psykologia."
S**tanan v*tun ääliö! Miksi edes julkaiset mitään! Tapa ittes!
Oletko kuullut tarinaa kepistä ja porkkanasta? Vaihda keppi porkkanaan, niin voit saada tuloksia.
11. ”Poliisista, päivää!”
”Minä tiedän oikean tavan keskustella, ja partioin täällä niin kauan, että muutkin tietävät. Hajaantukaa!”
Erittäin hyvä täydennys!
Jos ironisesti viittasit postaukseeni, niin useimmat verkkokeskustelun aloittelijat kaipaavat ohjeistuksia. Mikään laki ei estä rikkomasta näitä yhtätoista neuvoa, mutta sitten pitää myös ymmärtää, että muut voivat suuttua, keskustelu voi tyrehtyä, kirjoittaja ei tule ymmärretyksi tai palstalle voi tulla porttikielto.
Diggaan myös siitä, miten verkkokeskusteluissa törmää usein ihmisiin, jotka tuntuvat olevan kuin toiselta planeetalta. Nämä eivät tee varsinaisesti mitään argumentointivirheitä tai syyllisty kuvaamasi kaltaisiin sosiaalisten normien rikkomiseen, mutta joiden järjenjuoksu on aivan omaa luokkaansa.
Yksi suosikkityyppini on nettikeskustelusalaliittoteoreetikko, joka löytää yhtymäkohtia aivan merkityksettömistä asioista. Esimerkiksi samaan aikaan, kun Breivikin kuvat tulivat julkisuuteen, eräs tuntemani blogaaja vaihtoi profiilikuvansa. Ja sekä Breivikillä että blogaajalla oli ollut jossain kuvassa sininen kravatti – eikös heti ollut joku epäilemässä, että profiilikuva oli vaihdettu nimenomaan siksi, koska nyt ”salatut yhteydet” olivat tulleet esiin…
Noista mainitsemistasi yhden asian ihmisistä muuten tuli mieleen eräs kaveri, joka selitti kaikki, siis aivan kaikki elämän ongelmat pakkoruotsilla. Kyllä. Suurin piirtein Afrikan sodatkin johtuivat pakkoruotsista :). Miten hän tämän itselleen perusteli, en tiedä.
Juu, tiedän kyseisen ihmistyypin. Heidän argumentointiinsa ei pysty ottamaan kantaa millään lailla, koska päättelyketjut ovat niin absurdeja ja arvaamattomia.
Ah, nyt keksin! Ehkä heillä on takanaan kaaosteoria? Jos perhonen sademetsässä voi siivillään aiheuttaa hurrikaanin toisaalla, niin kyllähän pakkoruotsikin aiheuttaa Afrikan sodat.
Tällä logiikalla pihtiputaalaisbaarien kiskurihinnat pilaavat Suomen mahdollisuuden menestyä olympialaisissa. Lisäksi hallitsematon maahanmuutto heikentää lukio-opiskelijoiden biologian arvosanoja.
Joskun olen miettinyt, että tämmöisen ”toiselta planeetalta” ajattelun täytyy syntyä jonkinlaisesta tyhjiöstä, siitä että puuttuu kontaktia muihin ihmisiin ja sitä kautta reaalimaailmaan.
Mutta toisaalta olen omasta päästäni löytänyt niin kummallisia asioita että hiljalleen olen ruvennut ajattelemaan että ehkä itse kukin olemme vähän toiselta planeetalta, sitä vain ei aina tule huomanneeksi…
😀 Mitä todennäköisimmin salaliittoteoreetikko pitää meitä aivan tolloina, kun emme huomaa ilmiselvää yhteyttä pakkoruotsin ja Afrikan sotien välillä.