– Katleena Kortesuo.
– Tässä Birgitta Bisnestuttu moikka. Kuule, onko NN sun firmasi osakas?
– Ei se ole. Tiedän kyllä nimen, mutta ei missään nimessä ole osakas.
– No onko NN jotenkin kehittänyt sun blogia?
– No ei ole. Ei todellakaan. Olen kyllä keskustellut joskus sen kanssa bloggaamisesta yleisellä tasolla.
– No katsos kun NN oli puhumassa seminaarissa X, ja se esitteli EOT-blogin siellä keissinä.
– Joo, se on aika yleistä, että firmoja ja blogeja nostetaan esille keisseiksi seminaaripuheenvuoroissa.
– Mutta tästä puheenvuorosta jäi sellainen kuva, että NN olisi jotenkin kehittänyt EOT-blogia tai nostanut sen tunnetuksi.
– Ei hiivatissa.
* * *
Kun kerran liikkeellä on epäeettistä luennoijaa, ilmeisesti meidän kaikkien seminaariosallistujien täytyy ryhtyä vastuullisiksi kuluttajiksi.
Aina kun joku esittelee puheenvuorossaan keissin Y, kysy häneltä, mistä asiatiedot ovat peräisin – ellei tieto tule ilmi esityksessä.
On monta hyväksyttävää tapaa esitellä keissi:
- Puhuja voi kertoa projektista, jossa on itse ollut mukana.
- Puhuja voi kertoa projektista ulkopuolisen silmin, tarkkailijana ja havainnoijana.
- Puhuja voi kertoa projektista, jonka on kuullut toiselta tai lukenut jostakin.
Tärkeintä on, että oma rooli keississä kerrotaan selvästi. On vastenmielistä esitellä jokin projekti, yritys tai blogi niin, että pisteet satavat ansiotta omaan laariin.
* * *
Puhdistetaan siis pöytä. EOT on syntynyt kokonaan omin voimin ja lehtolapsena. Se on kasvanut aikuiseksi hienon lukijakunnan ansiosta. (Yhden blogin kasvattamiseen tarvitaan koko kylä.) Jos blogille pitäisi nimetä sijaisvanhempi, se on Aucor ja Janne Jääskeläinen.
Kaikki seminaariesiintyjät saavat ilman muuta esitellä EOT:tä keissinä – olen siitä vain imarreltu. Puhuja ei silti saa viestiä implisiittisesti, että hän olisi ollut blogin taustavaikuttajana.
Kiitos vaatimattoman sijaisvanhemmuuden tunnustamisesta. 😉
Taitaa olla ensimmäinen kerta, kun kuulen jonkun nyppäävän kunniaa jonkun toisen kirjoittamasta blogista. Tuo varmaan kannattaa ottaa todellisena imarteluna, vaikka onkin suht härskiä.
Juu, pitäisi osata olla kiitollinen jokaisesta a) parodiasta b) kunnianvientiyrityksestä. 😀
Myös haloilmiö saattaa tehdä kuulijoille tepposet. Aikanaan aloin käyttää Sampo-pankin (nimi kirjoitettu tahallaan oikein) Asuntolainapäätös tunnissa -kampanjaa esimerkkinä hienosti toimineesta törkeästä lupauksesta.
Jossain vaiheessa huomasin aivan sattumalta, että monet seminaarivieraat kuvittelivat konseptin olevan omasta kynästäni lähtöisin.
Siitä lähtien olen aina erikseen mainninnut, että tuo Suomen pankkihistorian ehkä menestynein lupaus oli yksi monista Mainostoimisto Bobin neronleimauksista.
Haloilmiöllä tarkoitan tässä sitä, että jos olen juuri esitellyt seitsemän omaa projektiani, kahdeksaskin alkaa vaikuttaa omaltani, jos en erikseen korosta poikkeusta.
Totta puhut. Väärinkäsitys saattaa syntyä myös kuulijan päässä, joten keissin esittelijän pitää tosi tarkkaan kertoa, mistä on kyse.