Aion perustaa oman elokuvateatteriketjun. Metodini on seuraava:
- Rakennan sekalaisia leffasaleja: osa on rähjäisiä mutta toimivia Kekkosen ajalta ja osa on tyylikästä mutta toimimatonta italialaista designia. Pääsääntö on, että asiakkaalle ei koskaan kerrota etukäteen, millaiseen saliin hän päätyy.
- Asiakkaat voivat ostaa leffalippuja tyylikkäisiin designsaleihin, mutta silti voin koska tahansa varoittamatta vaihtaa italialaismuotoilun taidonnäytteen tilalle haisevan 1980-luvun leffasalin. Siellä leffan katsominen kestää pitempään, koska nauha on venynyt. Lipuista en hyvitä mitään, koska asiakkaathan maksoivat mahdollisuudesta kokea italialainen designelämys. (Se on sitä mielikuvamarkkinointia nääs.)
- Julkaisen leffa-aikataulut, jotka ovat houkuttelevan monipuoliset ja kattavat. En kuitenkaan aio noudattaa omia aikataulujani. Perun leffoja, jos siltä tuntuu. Elokuvat eivät myöskään yleensä ala ajoissa, vaan kuulutan teatterissani: "Harry Potter salissa 3 kello 15.30: aloitusaika on muuttunut. Arvioitu aloitusaika on 15.45."
- Aion myös vaihtaa saleja ennakoimattomasti. Kun ihmiset ovat salissa 3, kuulutan: "Harry Potter salissa 3, esityssali on muuttunut. Uusi sali on numero 4." Kun ihmiset ehtivät saliin 4, leffa on jo ehtinyt alkaa.
- Peruutan leffoja mielivaltaisista syistä. Suosikkiselityksiäni ovat lehtikeli, pakkaskeli, hellekeli, sadekeli, projektorivika sekä henkilökunnan kahvitauko.
- Leffasaleissani saattaa olla kylmä tai kuuma. Kesällä pyrin rikkomaan ilmastoinnin ja talvella lämmityksen. Äänentoisto on joskus liian hiljaisella ja joskus korviasärkevän kovalla. Jos asiakas valittaa, kerron että asia korjataan seuraavan varikkokäynnin yhteydessä, mutta juuri nyt tilanteelle ei voida tehdä mitään. Hymyilen lohduttavasti.
- Juuri kun leffa on loppumassa, raahaan leveät kahvinmyyntikärryt keskelle käytävää, niin että ohi ei pääse. Kerron kaikille myyväni mielelläni kahvia, mutta Visa Electron ei toimi koskaan, eivätkä juuri nyt pelaa sirukortitkaan. Mutta käteisellä voi toki ostaa, jos on tasaraha.
- Mainostan olevani luontoystävällinen leffateatteri, mutta silti niiden 80-lukulaisten salien vessojen jätevedet valuvat maahan teatterin alle. Lisäksi myyn kaikki tarjoilut kertakäyttöastioista. Uudemmissa saleissa käytän myös muovipussiroskiksia, jotka vaihdetaan joka näytöksen välissä, vaikka pussissa olisi vain yksi litteäksi taiteltu karkkipaperi.
- Leffalippuja voi ostaa myös verkkokaupastani. Verkkokauppani ottaa aina rahat asiakkaalta, mutta se ei välttämättä lähetä tälle lippuja.
- Palvelunumeroni on ilman muuta kallis. Sen jonotusmusiikkina ovat karmeimmat teostomaksuttomat tiluleit. Tavoitteenani on pitää jonotusaika vähintään vartissa. Se pehmittää karskeimmankin asiakkaan.
- Kun teen lippu-uudistuksen, en testauta sitä käyttäjillä. Sen sijaan testautan sen Intiassa.
- Kun teatterini ovat kaaoksessa, aion kommentoida julkisesti, että ei tämä minun mielestäni ole kaaos. Olen jo harjoitellut peilin edessä olkien kohauttelua.
Ai mutta pahus. Tämä konseptihan taitaa olla jo olemassa jollain toisella alalla.
Ja sitten kun leffabisneksesi on pystyssä niin minä laitan Twitterissä pystyyn #leffaveikkauksen. Siinä arvaillaan, mihin aikaan se Harry Potter Katleenan teatterissa oikein alkaakaan! Palkintoina on leffalippuja.
Jee – mahtava idea!
Leffateatterini tietenkin loistaa poissaolollaan Twitterissä. Sen sijaan pyrin keskittämään tiedotukseni omille kotisivuilleni, jotka ovat tupaten täynnä tavaraa.
– keskeytän leffan mielivaltaisesti ja siirrän bussilla toiseen leffateatteriin
Tähän pitäs saada monopoli, on sen verran hyvä idea!
Hyvä tarkennus! Otan tuonkin välittömästi toimintamalliksi.
On kyllä vähän ilkeää kiusata vammaista lasta. Minkäs se itelleen voi.
Katleena, sä olet ihan paras. Toi konsepti on kyllä tuttu… mutta mistä? Hermeettiset hapankaalimehubaarit Vladivostokissako?
Ahhahaa, tiedän kyllä, että olet huumorinaisia, mutta vähän rajaa nyt. Ei kai tuollainen asiakkaiden päälle kakkimiseen perustuva bisnesmalli toimisi millään alalla!
Ok!Anna palaa!;)
Täällä periferiassa on tyydyttävä kotiteatteriin.
Ei tosin välttämättä pahin vaihtoehto.
Aah – lisätarkennus bisnekseeni:
Nostan leffalippujen hintoja, koska olen hankkinut teattereihini kalliit lippuautomaatit, jotka eivät toimi. Teen hinnannoston ovelasti niin, että lisään sekä halpoja että kalliita hintaluokkia, mutta halvoissa on niin omituiset ehdot, että kukaan ei osta niitä.
Rikkinäisissä lippuautomaateissa on ilmoitus, jonka mukaan pilettejä voi ostaa kaikista muista lipunmyyntikanavistani. Käytännössä tilanne muissa lipunmyyntikanavissa on tämä:
1) Verkkokauppani ei myy lippuja mutta ottaa rahat.
2) Leffasalissa kiertää lipunmyyjä, jonka kone ei välttämättä toimi ja jota ei välttämättä tavoita. Hän ei myöskään pysty myymään istumapaikkoja, eikä hänelle käy Visa Electron.
3) Teattereiden lipunmyyntikassoilla on hervottomat jonot edellä mainittujen syiden vuoksi.
Jos PK-firma tarjoaisi asiakkailleen yhtä huonoa palvelua kuin VR, sitähän joutuisi jatkuvasti ravaamaan käräjäoikeudessa.
Tai no. Minä en edes tiedä että miten minä onnistuisin olemaan yhtä huono kuin VR.
Hienoa, sääli ettei voi maksaa istumapaikasta lisämaksua.i
Unohdinko mainita, että leffateatterissani istumapaikka maksaa ekstraa?
Tarjolla on myös bisnesleffalippu, jossa lipun hintaan kuuluu enemmän portaiden kapuamista sekä automaattikahvi pahvikupista.
Hei, tee yrityksestä vielä monopoli!
Vielä lisänä voisi olla, että sähköt katkeilevat teatterista vähintään 4 kertaa elokuvan aikana. Syynä tähän on se, että projektorin toimintaan tarvittava sähkö otetaan pistorasiasta, johon ei sähköä koko ajan tule.
Lisäksi leffateatterista ei pääse ulos kuin teatterin määritteleminä ajankohtina. Et siis voi hypätä vauhdissa pois.
Silloin, jos haluaa jättää leffan kesken, päätyy toiseen teatteriin, jossa kenties joutuu istumaan vielä pitemmän ajan. Ja ulos pääsee sivuovesta, josta joutuu rämpimään ojanpohjaa pitkin puolen kilometrin verran ennen kuin on kadulla.
…ja jos projektorin aiheuttama virtapiikki katkaisee sähköt, teatterista ei voi poistua ennen kuin sulake ja projektori on vaihdettu ja leffa katsottu loppuun.
Ja aina välillä elokuva pitää keskeyttää, koska viereisessä salissakin pyörii elokuva tai projektorissa on sähkö/ohjausvika.
Kyllä! Näillä lisäyksillä leffateatteristani tulee mahtava.
Unohdin ehkä mainita, että jos oma maksupäätteeni reistailee, kutsun poliisit paikalle.