Viimeviikkoisesta optimointipostauksesta tuli mieleen kielten erot ja kääntämisen ihmeellisyys. Suosittelen tekemään kokeen: mene vessaan, autotalliin tai keittiöön ja poimi sieltä sattumanvaraisesti muutama ulkomaalaisvalmisteinen puteli. Vertaile sitten erikielisten tekstien käännöksiä.
Esimerkki vessasta: Bed Headin Masterpiece-hiuslakka (sattui ensimmäisenä käteen)
Alkuteksti
Turn your hair into a work of art… that lasts all day! Massive Shine, Serious Hold!! Protect from sunlight and do not expose to temperatures exceeding 50 °C. (120°F.) Do not pierce or burn, even after use. Do not spray on a naked flame or any incandescent material. Keep away from sources of ignition – No smoking. KEEP OUT OF REACH OF CHILDREN. AVOID SPRAYING IN THE EYES. Use only as directed. Intentional misuse by deliberately concentrating and inhaling the contents can be harmful or fatal.Suomennos
Luo hiuksistasi taideteos, joka kestää koko päivän! Massiivista kiiltoa ja totista tukea! Aerosolia ei saa käyttää eikä tyhjänäkään säilyttää yli +50 asteen lämpötilassa eikä avotulen läheisyydessä.Ruotsinnos
Skapa ett konstverk av ditt hår, som håller hela dagen. Massiv glans och stöd i ditt hår! Produkten får inte användas och även som tom förvaras i temperaturen över +50 C. Skydda flaskan från direkt solsken.
Alkutekstin ja käännösten erot porsivat muutamia kysymyksiä:
Miksi englanninkielisiä täytyy varoittaa hengittelemästä hiuslakkaa? Onko heillä siihen taipumusta? Juridiset välttämättömyydet eivät riitä perusteluksi, sillä edellä on jo sanottu, että pullon sisältöä saa käyttää vain ohjeiden mukaan.
Miksi ihmeessä englanninkielisille lukijoille ei riitä asteina annettu lämpötilarajoitus, vaan heille pitää kertoa, että 50 celsiuksen lämpötila ylittyy auringonvalossa ja avotulessa? Tämä kohta on käännetty kahdella eri tavalla. Suomenkielisiä varoitetaan vain avotulesta, ja ruotsinkielisiä varoitetaan vain auringonvalosta. Kenties Suomessa on pimeää ja kylmää, joten tarvitaan paljon tulta ja kynttilöitä. Sen sijaan Ruotsissa paistaa aina aurinko.
Teksteistä on helppo nähdä, että suomentaja ja ruotsintaja ovat olleet kaksi eri henkilöä. Suomen kielen kääntäjä on innostunut alkutekstin mainostavuudesta (huutomerkit, totista tukea), mutta ruotsin kielen kääntäjä pitäytyy neutraaliudessa ja faktoissa (huutomerkkejä vähennetty, stöd i ditt hår eli tukea hiuksillesi).
Kääntäjän etiikka ei aina ole helppoa. Noudatanko orjallisesti alkutekstiä? Mitä jos se on suomalaisen näkökulmasta naurettava? Onko minulla edes tilaa kääntää kaikkea suomeksi?
Mitä jos kääntäjä huomaa, että käyttöohjeista puuttuu jotain olennaista? Kuka on vastuussa, jos suomenkielinen kuluttaja käyttää tuotetta väärin – syytämmekö puutteista alkutekstin kirjoittajaa vai kääntäjää?
Kun käännetään asiatekstiä, ihannetilanteessa suomentajaa ei "näy". Käännöksen pitäisi siis mukailla alkutekstiä varsin johdonmukaisesti. Tekstistä ei saa mennä poistamaan omin päin mitään, ellei sille ole selkeää perustetta.
Otsikossa kysyin, mitä eroa on suomen-, ruotsin- ja englanninkielisellä lukijalla. Erot ovat selkeät.
– Englanninkielisellä lukijalla on yleensä tapana impata hiuslakkaa.
– Suomenkielinen lukija ei ymmärrä, että avotulen lähellä on kuumaa.
– Ruotsinkieliselle lukijalle kannattaa kertoa, että hiukset pysyvät hänen päässään koko päivän.
Mainostekstin kääntämisestä puhuttaessa usein tuodaan esiin se, kuinka teksti tulisi aina sopeuttaa kulloiseenkin kulttuurikenttään sopivaksi. Sitä kait tuossakin on yritetty: Jenkit ilmeisesti pitävät ääliömäisiäkin varoituksia vain huolehtimisesta ja hyvänä asiakaspalveluna, kun taas suomalainen ottaisi sen jo holhouksena.
Ei voi mitään, mutta tulee jenkkien lisäksi britit mieleen. Lontoossa käydessä jaksaa naurattaa tuo tubessa jankutettu "Please mind the gap." Kukaan ei varmaan muuten arvaisi, että sen laiturin ja junan välissä todellakin on kolo, johon voi jalkansa tökätä ja nilkkansa nyrjäyttää. Pitää kyllä lisätä, että siitä olen kiitollinen, että britit ovat tajunneet ohjeistaa myös muissa tilanteissa. On ihanaa, kun väärin päin kulkevassa liikenteessä kadussa tosiaan lukee katua ylittävän jalankulkijan ohjeeksi "Look left" tai "Look right". Holhoaminen auttaa turistia – vai olisiko nuo tekstimaalaukset tehtykin ihan turisteja varten…
Kiitos kommenteista! Suomessa tosiaan tuo holhouskulttuuri on vähäisempää, onneksi. Sen vuoksi onkin outoa, että avotulesta pitää erikseen muistuttaa.Kiinnostavaa on myös tuon mainostavuuden ero. Suomentaja kirjoittaa markkinoivampaa tekstiä kuin ruotsintaja. Miksi ruotsintaja ei ole pysynyt alkutekstin tyylissä, vaan on lähtenyt neutraalimmalle linjalle?
Ehkä ruotsalaisten mielestä markkinointiteksti ei kuulu käyttöohjeisiin? -Luulisin kyllä että tuossa on joku logiikka, koska tekstit kuitenkin ovat niinkin erilaisia.
Voi myös olla, että kääntäjä on valinnut tyylilajin oman fiiliksensä mukaan. "Kun en tykkää tuollaisista jenkkityylisistä ylisanoista, en myöskään käännä niitä."
Minä puolestani haluaisin tietää mitä ovat ne "ylimääräiset" hajut jotka ilmanraikastusspray lupaa poistaa? Tai kääntäen, mitä ovat ne "asiaankuuluvat" hajut jotka eivät joko ilmeisesti poistu spraytä käytettäessä..?
Selvennökseksi mainittakoon, että näitä spraypurkkeja löytyy työpaikkamme wc:stä useita..
*vaimeaa sadattelua*Jäi siis ajatus kesken. Olin sanomassa että "mitä ovat ne "asiaankuuluvat" hajut jotka eivät joko ilmeisesti poistu spraytä käytettäessä tai poistuvat mutta lasketaan asiankuuluviin hajuihin? Käsittääkseni esim. juuri wc-tiloihin voidaan mieltää yllättävänkin paljon "asiaankuuluvia" joskaan ei miellyttäviä hajuja..
Tipu, tuon sprayn teksti kuulostaa tosiaan siltä, että se poistaa vessassa olevan persiljan hajun, mutta ei vessan normaaleja pahoja hajuja. :)Meillä oli entisen työpaikkani vessassa ilmanraikastuspullo, jossa luki "vältettävä hengittämistä". Minusta on omituista, jos pienessä kopissa pitää olla hengittämättä ainetta, jonka tarkoitus on tuoksua hyvältä. Miten sitä haistetaan, jos sitä ei hengitetä?