Johannes Gutenberg istuu Strassbourgissa oluella ystävänsä Josefin kanssa. Gutenbergin ilme kertoo väsymyksestä mutta myös tyytyväisyydestä. Hänen kirjapainokoneensa tuntui tänään toimivan ensimmäistä kertaa.
Josef kohottaa tuoppiaan Gutenbergin onnistumiselle ties kuinka monennen kerran:
– Gutenberg, mitäs sanoisit, jos joku joskus tulevaisuudessa pystyisi painamaan paperille liikkuvaa kuvaa? Vähän niin kuin oikeaa elämää?
Gutenberg tarttuu huvittuneena ajatusleikkiin ja nyökkää.
– Ja vaikka ääntäkin, musiikkia, laulua ja saarnoja? No sehän olisi vallan hienoa.
Josef mielistyy ideaansa ja heilauttaa tuoppiaan entistä pontevammin.
– Ja mitäs jos kaikki maailman kirjat voisi tulevaisuudessa pakata laudanpätkän kokoiseen koneeseen ja kuljettaa mukanaan? Se ei painaisi enempää kuin tämä kolpakko tässä.
Gutenberg nauraa ääneen.
– Donnerwetter, se vasta olisi jotakin. Sellaisen mahtikirjan minäkin haluaisin.
Sitten hän nousee, taputtaa toveriaan olalle ja kurottaa villaviittansa naulakosta.
– Mutta toistaiseksi me, ystävä rakas, olemme paperin ja kansien vankeja.
Nii, jos joku ois sanommu kuuskytäluvulla, et sulla ei tartte kirjastossa olla kun yks kirja mistä näät kaiken. Pääset kattomaan elokuvia, käymään lähes missä vaan, liikkuvan kuvan kautta. Pystyt maailman toiselle puolelle keskusteleen kaveris kanssa… jne.
Hulluna oisvat pitäneet. Muistatko kuinka Kekkonen kokeili ensimmäistä kuvapuhelinta!!
Tuohon aikaan Gutenberk jatkais kirjanpainantaa, tässä ajassa hän julkaisis e-kirjoja!
Timo, näinhän se on. 🙂
Joululomalla vaimoni raahasi matkalaukussa puolta tusinaa tiiliskiven kokoista paperikasaa ja pumaskaa lehtiä. Itselläni oli mukana vain iPad. Kirjojen lukemiseen käytin Amazonin Kindle-sovellusta ja lehdille Ziniota. Lisäksi latasin jo kotimaassa mukaan muutaman uuden elokuvan siltä varalta, että lukeminen alkaisi nyppiä.
Mietin reissussa monta kertaa, että eipä olisi vielä joitain vuosia sitten uskonut, miten näppäräksi elämä muuttuu.
Nyt kun vain suomalaisetkin saisivat e-kirjakuvionsa kuntoon. On jäänyt jo monta kotimaista teosta ostamatta vain siksi, ettei kirjaa ole sähköisenä versiona saatavana. Ja vaikka olisikin, sen hankkiminen on turkasen työlästä verrattuna Amazonin yhden painikkeen ostoksiin.
Jari, allekirjoitan kommenttisi täysin.
Sitä ihmettelen, mistä ihmisten viehtymys paperiin on tullut. Olen aivan varma, että Gutenberg arvosti sisältöä, ei paperia. Hänen aikanaan pergamentti ja paperi nyt vain sattuivat olemaan paras sisällön kuljetuskanava.
Johannes – keksijäluonteena – repisi keskiaikaiset pelihousunsa, jos hän kuulisi nykytilanteen: jumitamme vanhassa formaatissa, vaikka uusi ja parempi olisi tarjolla.
Olen ottanut Elisan e-kirjastosta ilmaisia klassikkoja iltalukemiseksi. Puhelimen näyttö kun on valaistu, en häiritse vieressä nukkujaa.