Olen ollut tietokirjailijana 22 vuotta, 18 kustannustoimittajaa, 40 tietokirjaa ja 40 hermoromahdusta.
Kaverini Jussi Kari esitti juuri seuraavan kysymyksen eräässä someryhmässä:
Kertokaas te julkaisseet tietokirjailijat, että mitä kustannustoimittaja tekee? Tottakai mulla on siis jonkinlainen käsitys siitä, mutta en sattuneesta syystä ole koskaan itse kustannustoimittajan kanssa jutellut.
Lupasin vastata Jussille piirtämällä kuvan, mutta sitten totesin, että aihehan vaatii oman postauksensa. Mitä helkuttia tietokirjan kustannustoimittaja oikein tekee?
Ensimmäiseksi pitää aloittaa siitä, mitä kustannustoimittaja ei tee.
- Kustannustoimittaja ei ole faktantarkistaja. Kirjailija vastaa itse asiavirheistään ja sisältöjensä paikkansapitävyydestä. Jos kirjassa on asiavirhe, se on aina kirjailijan vika, ei kustannustoimittajan.
- Kustannustoimittaja ei myöskään ole sensori eikä arvotuomari. Hän ei kommentoi kirjan aatemaailmaa eikä arvopohjaa. Käytännössä superhyvä kustannustoimittaja on siis kuin juristi tai lääkäri. Hänen tehtävänsä on tehdä hyvä kirja – tai puolustaa asiakastaan tai leikata tämän tulehtunut umpisuoli –, vaikka hän olisi itse eri mieltä aiheesta. Toki ideaalitilanne on se, että kustannustoimittaja jakaa asiakkaansa arvomaailman: silloin työskentely on sujuvampaa. (Ja jos kirja on arvomaailmaltaan kustantajan arvomaailman vastainen, silloin sitä ei edes kuulu julkaista, vaan kirjailija saa etsiä itselleen uuden kustantajan.)
Mitä kummaa kustannustoimittaja sitten tekee? Etenen niin, että yritän sijoittaa itsestäänselvyydet listan alkuun ja uudet tai yllättävät tiedot loppuun.
- Kustannustoimittaja korjaa typot ja kielioppivirheet. Tämä on perustason osaamista, jonka jokaisen kustannustoimittajan pitää hallita.
- Kustannustoimittaja tsekkaa tekstin selkeyden. Hän pätkii pitkät virkkeet lyhyemmiksi, korjaa viittausvirheet, selkeyttää otsikot ja pyytää tarkennuksia ammattitermeihin.
- Kustannustoimittaja puuttuu myös epäloogisuuksiin. Onko kirjassa ristiriitaisia väitteitä? Onko jokin kirjan yläluku viisi kertaa pitempi kuin toinen yläluku? Vastaako sisältö otsikkoa? Ovatko alaluvut keskenään rinnasteisia ja samanarvoisia? Puuttuuko oleellisia perusteluita? Vastaako kirja siihen kysymykseen, joka takakannessa esitettiin?
- Loistava kustannustoimittaja miettii myös kirjan käytettävyyttä. Toimisiko tuo suorasanainen teksti paremmin bullet-luettelona? Pitäisikö tämä luku sijoittaa ennen tuota lukua, koska kirjan lukija voi olla vasta-alkaja? Olisiko tämä opas parempi käsikirjamaisena pokkarina, koska lukija kuljettaa sitä työmatkalla? Mikä on fiksu fontti ja pistekoko, jotta kirja on luettavissa? Voiko kirja olla uskottava, jos se on näin lyhyt? Vai onko kirja aivan liian pitkä ja unettava? Miten taitto voisi ilmentää kirjan henkeä?
- Kustannustoimittaja on linkki kirjailijan, kustantajan, taittajan ja painon välillä. Hän tsekkaa käsikirjoituksen matkalla kirjoittajalta graafikolle ja uudelleen taiton matkalla graafikolta painoon. Kustannustoimittaja tilaa kirjalle ISBN-tunnukset, ja usein hän tekee myös kustantajan somepäivitykset uudesta julkaisusta. Joissain taloissa kustannustoimittaja osallistuu jopa julkkareiden järjestämiseen.
- Välillä kustannustoimittaja on kirjailijalle kuin valmentaja urheilijalle. Hän tsemppaa, rohkaisee, vinkkaa lähdekirjoja ja linkkaa uutisia. Kirjailija-urheilija tekee varsinaisen työn, mutta hän olisi rutkasti surkeampi ilman kustannustoimittaja-valmentajaansa.
Kiitos kaikille huippukustannustoimittajille, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. Ilman teitä kirjani olisivat 23 prosenttia huonompia, 12 prosenttia pitkäveteisempiä ja 37 prosenttia epäloogis- kas, hihassani on suklaatahra.
PS. Lue EOT-blogista myös: Millainen on hyvä kustannustoimittaja?