Mistä ihmeestä erottaa ammattilaiskirjoittajan amatööripipertelijästä? Syntyykö laadukas teksti onnenkantamoisena vai ammattitaidon perusteella? Entä kuinka kauan tekstin tuhertamiseen voi oikein käyttää?

Huolehdi seuraavat asiat kuntoon, niin pääset kirjoittajien ammattilaiskastiin. Postaus jakaantuu kolmeen osaan, jotka kaikki ilmestyvät tällä viikolla.

1. Suhtaudu tekstiisi kuin talttaan: se on työväline.
Tekstisi ei ole sielusi, persoonasi eikä rakastettusi. Jos joku arvostelee tekstiäsi, ota opiksesi (jos kommentit tuntuvat aiheellisilta). Vain amatöörit loukkaantuvat, kun heidän tekstejään kritisoidaan.

2. Opettele tuottamaan useita erilaisia tyylejä.
Kokenut kirjoittaja kykenee kirjoittamaan napakan mielipidetekstin, hauskan pakinan, tunnelmoivan fiilistelyn tai selkeän faktatekstin. Vain amatöörit puolustautuvat mä en luovu mun tyylistä -selittelyllä.

3. Sisäistä tekstin päämäärä.
Onko se markkinoiva, viihdyttävä, tietoa jakava vai provosoiva? Pitääkö tekstin saada aikaan reaktio vai jääkö se vain verkonpainoksi tai paperinkeräysastian täytteeksi? Jos teet myyvää tekstiä, sen ei kannata olla 15-sivuinen presentaatio. Jos sinulta on vaadittu tarkka selonteko, yksi PowerPoint-dia ei ole uskottava.

3 kommenttia

  1. Kunpa löytyisikin joku oikotie onneen kirjoittamaan oppimisessa. Itselläni kaikki se vähä osaaminen perustuu ainoastaan kirjoitetun tekstin määrään ja siitäkin valtaosa on sähköpostia.Tuohon useaan tyyliin lisäisin vielä monimuotoisen ilmaisun. Kirjoituksessa ärsyttää jos jotain termiä viljellään liikaa, joten pitää käyttää synonyymeja ja viittauksia kielen rikastuttamiseksi. Samalla tulee myös rikkaampaa hakusanasisältöä hakukoneita ajatellen.

  2. Janne, olet aivan oikeassa. Muistaakseni listasin elävän kielenkäytön huomiseen postaukseen, joten sekin näkökohta on tulossa.Kuivaa ja itseään toistavaa tekstiä on kamala lukea, eikä yksikään ihminen perehdy sellaiseen huvikseen.Kirjoittamaan oppii tosiaan ainoastaan kirjoittamalla ja lukemalla. Aloin tässä yhtenä päivänä miettiä, paljonkohan tekstiä olen suoltanut maailmaan. Ottaen huomioon, että olen kirjoittanut harrastuksekseni 29 vuotta ja työkseni 15 vuotta, varmasti muutama miljoona kirjainta on tullut tursotettua. Sitä en tiedä, onko se aina ollut vaivan väärti – saati lukemisen arvoista.

  3. Autch. Nyt sattui.Tiedän olevani niitä kirjoittajia, jotka kiinnittävät joskus ylenpalttisesti huomiota oikeakielisyyteen ja itse sisältö jää täysin hengettömäksi.Lisäksi täysin estottomasti seilaan tyylistä toiseen saman tekstin sisällä.Rajojen vetäminen on myös täysin mission impossible niin aiheen kuin sen pituudenkin suhteen.En vain jaksa kiinnittää enää tässä iässä huomioon niihin asioihin.Mutta toisaalta enpä ole tekstin tuottajakaan, sanan varsinaisessa merkityksessä. Joskus joudun stilisoimaan (editoimaan?) toisten sanelemaa tekstiä ymmärrettävään muotoon, mutta pääasiassa siis kirjoitan mitä kuulokkeista kuulen.Sen, mitä vapaa-ajalla kirjoitan omaksi (joskus tosin toisten iloksi tai riesaksi) ei onneksi tarvi täyttää kriteerejä.Ymmärrän toki, että "kurssisi" on tarkoitettu heille, jotka haikailevat ihan tuotoksiensa julkaisemista, minä tässä vain avauduin..

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.