Tällä viikolla blogissa on keskusteltu kielivirheistä. Mikä on kielivirhe ja mikä ei? Entä mikä on vakava kielivirhe ja mikä vähäpätöinen?
Osa keskustelijoista pelkäsi, että jopa yhdyssanasäännöt ovat muuttumassa. Entä jos jonain päivänä on oikein kirjoittaa yhdys sana sääntö ja Lappeen rannan linja auto asema?
Itse olen luottavainen sen suhteen, että yhdyssanasäännöt pysyvät pääpiirteittäin ennallaan. Kieli kehittyy yleensä vain tarkoituksenmukaiseen suuntaan. Erilleen kirjoitetut yhdyssanat (ja yhteen kirjoitetut sanaliitot) aiheuttavat sen verran ongelmia, että niitä tuskin ryhdytään käyttämään suomen kielessä järjestelmällisesti.
Otetaanpa esimerkkejä:
1) Käytätkö Herkkuriini rasvaa?
Erään elintarvikekonsernin lippulaiva on Herkkuriini-rasva. Firman ruokareseptissä oli ohje, jossa neuvottiin:
Paista Herkkuriini rasvassa.
(Yhdyssanavirhe oli todennäköisesti jokin epäonnistunut keino yrittää suojella tavaramerkkiä.)
Mikä oli lopputulos? Asiakas kirjoitti elintarvikeyritykseen ja kysyi:
Missä rasvassa mun pitää paistaa tämä Herkkuriini?
2) Onko äitisi naama kirjassa?
Tyypillinen väärintulkinta syntyy silloin, kun kirjoittaja on yhdistänyt omistusmuodon ja yhdyssanavirheen.
Onko puolisosi kalja kellarissa?
Tällöin syntyy helposti kaksi tulkintaa: a) "Onko puolisosi kalja vielä kellarissa?" b) "Onko puolisosi kaljakellarissa?" Jälkimmäinen tulkinta vaatii usein mielikuvitusta, koska lukijan pitää oivaltaa, että kirjoittaja on tehnyt yhdyssanavirheen.
3) Mummon lihapullat vai mummonlihapullat?
Yhdyssanavirhe syntyy helposti silloin, jos kirjoittaja ei tiedosta, että sanan kirjoitusasu vaikuttaa sen merkitykseen. Vanha piika on iäkäs kotiapulainen, mutta emme tiedä hänen siviilisäätyään. Vanhapiika on sinkku, mutta emme tiedä hänen ammattiaan.
Klassinen esimerkki on mummonlihapullat, mutta muitakin piisaa. Oma suosikkini on Nyt saat intialaisen pään hieronnan edullisesti.
Enää tarvitsen sen intialaisen pään.
Hauskinta tässä oli se, että äitini todellakin on naamakirjassa ja huomauttelee jatkuvasti kirjoitusvirheistäni, vakavista ja vähäpätöisitä.
Minua kummastuttaa nykyään uusi trendi kirjoittaa yhdyssanat väliviivalla, vaikka niissä ei kohtaisikaan kaksi samaa vokaalia (esim. vapaa-aika). Kiva, että ymmärretään sanan olevan yhdyssana, mutta mistä ihmeestä juontaa outo tapa kirjoittaa sanoja esimerkiksi näin: Työ-elämä, koira-puisto ym. Tietyt vierasperäiset sanat toki voidaan erottaa viivalla, esim. internet-sivusto, vaikka eikö sana internet jo ole saanut luvan yhteenkirjoittamiseen? Ovatko muut huomanneet saman asian?
Eriksson, olen huomannut ihan saman ilmiön.
Olen miettinyt, että syynä voisi olla kirjoittajan epävarmuus. Jos kirjoittaja ei tiedä, pitääkö kirjoittaa yhteen vai erikseen, hän valitsee viivan, joka on ikään kuin välimuoto. (Mutta huono ratkaisu joka tapauksessa.)
Onko puolisosi kalja kellarissa?
Tälle on vielä kolmaskin selitys. Nythän on niin, että nykyisin voi mennä naimisiin vaikka Eiffel-tornin kanssa. Joku nainen oli näin tehnyt, luin lehdestä. Muutamat miehet taas ovat mielistyneet Miele-imureihin ja taluttaneet ne vihille.
Onko kori olutta Eiffel-tornia huonompi? En usko. Joku voi tosissaan mennä naimisiin kaljan kanssa ja kun vieras tulee taloon ja löytää pariskunnan toisen puoliskon yksinään hän saattaa aivan hyvin kysyä, ”onko puolisosi Kalja (mikrosekunnin tauko) kellarissa. Johon puoliso vastaa vaikka, että ”juu, siellä hän on hiukan jäähtymässä.”
Totta! Loistava lisäys.
”Puolisoni Kalja – jota rakastan suuresti – on nyt kellarissa vilvoittelemassa.”