Sain mainospostia Girl it -kerholta. Todennäköisesti kerho oli poiminut tietoni väestörekisterikeskuksesta, koska olen 7-vuotiaan tytön äiti.
.jpg)
Ilmeisesti tarjolla on jonkinlainen kirjakerho, jonka yhteydessä tulee kerholehti ja meikkejä.
Kas kummaa, heti toisella aukeamalla kehutaan Justin Bieberiä romanttiseksi:
On kaksi syytä, miksi en anna lupaa lapselleni liittyä Girl it -kerhoon:
1) Kerho on selkeästi tarkoitettu vanhemmille tytöille. En ryhdy opettamaan 7-vuotiaalle, ketkä ovat ihkuja poikaystäviä ja miten meikataan trendikkäästi.
Girl it -kerho voisi kohdentaa mainospoimintansa yli 11-vuotiaiden tyttöjen vanhemmille. Ehkä siinä kohderyhmässä ollaan vastaanottavaisempia.
2) Girl it -lehden käsitys tytöistä on surkean yksipuolinen: tarroja, meikkejä, leivontaa ja popmusiikkia. Päätoimittajan sanoin Girl it -tyttökirja on "täynnä vinkkejä tytöille tärkeistä jutuista, kuten hiuksista ja meikeistä, kuntoilusta ja kokkailusta".
Toki meidänkin esikoisemme pitää kliseisistä "tyttöjen jutuista", mutta ne ovat häviävän pieni osa hänen maailmaansa. Hänen mielenkiinnon kohteensa ovat muualla.
* * *
Kuka ihme haluaa kasvattaa lapsensa siihen, että tytön elämän tärkeimmät asiat olisivat pojissa ja ulkonäössä? Nähtävästi yllättävän moni. Kuulemma "jo tuhannet suomalaistytöt ovat liittyneet Girl it -kerhoon".
Ihkua ja pinkkiä.
Komppaan sua täysin! Kolmasluokkalaisen poikani tuttu osti tyttöystävälleen (!) joululahjaksi kaulakorun. Päätoimittajan lista oli siis 7-vuotiaalle tarkoitettu, 11-vuotiaan ”tärkeissä jutuissa” olisi jo mainittu timantit, joka tytön parhaat ystävät.
Mä oon kymmenen vuotiaan äiti ja sil on poikkisyin
Periaatteessa ihmettelen ihan samaa kuin sinäkin tuossa viimeisessä kysymyksessä. Mutta sitten tulikin mieleeni se, miksi ”vapaissa ja turvallisissa” yhteiskunnissa ammatit sukupuolittuvat. Teorian mukaan naiset voivat tällaisissa yhteiskunnissa valita työnsä omien mieltymystensä mukaan, jolloin esim. hoiva-ala on suosittu. Jos tuo teoria on tosi, niin voikohan tässä olla jotain samaa? Joidenkin ihmisten mielestä pojat ja meikit vaan sattuvat olemaan tärkeitä, joten miksei sitä opettaisi lapsilleen? Eihän siitä mitään haittaa ole, kun elämässä ”pärjää” kuitenkin.
Toivottavasti olen väärässä…
Onkohan tuo ”tuhannet” suurikin määrä suhteessa ikäluokkaan?
Onneksi lapset on vielä niin pieniä, että mainsospostia tulee vain Disney-prinsessakerhosta. Jos sukupuolittuminen ja minäkuvan tuottaminen kiinnostaa niin suosittelen teosta Living Dolls: The Return of Sexism:
http://www.goodreads.com/book/show/6378897-living-dolls
Joo
Girl:it tyttöjenkirjakerhoon ei kannata liityä jodut msksanasn kaikista tavaroista jotka kuuluu Girl:it pakettiin myöskin niistä tavaroista jotka ovat postissa kadonneet ja kuuluvat pakettiin.
GIRL:it tyrtöjenkirjakerhossa sun etunimesi ja sukunimesi alkukirjain julkaistaan luvatta Girl: it tyttöjen seuraavassa Girl:it tyttöjen kirjakerholehdessä ja Girl:it tyttöjen intetnetti sivulla kun olet voittanut jonkun kilpailun internetissö girl:it tyttöjenkirjakerhon sivuilla esim. Kun olet voittanut mitä kuvassa kilpailun Girl:it tyttöjenkirjakerhon sivuilla niin jos saat siitä kilpailusta palkinnon ja saat niin ison palkinnon joka ei mahdu postilaatikkoon niin sitten kun sulle tulee siitä saapumis ilmoitus postista oman kotisiposti laatikkoon niin yllätys yllätys kun haet pakettisi postista saat paketin jossa on vain etunimi ja sukunimi ja sinun postiosoitteesi mutta tälläisestä paketista et löydä mistään lähettäjän nimeä ja sitten minuloa itselläni ainakin pyöri ensin päässä että keneltä tämä tämä paketti on kunnes keskain yhtäkiä että se on palkintoni Girl:it tyttöhenkirjakerhon kilpailusta niin jouduin ensin miettimään ennen kun kesin kenneltä paketti oli vasta pitkän mietinnön jälkern keskin että paketyi on Girl:it tyttöjenkirjakerhosta mitä kuvassa kilpailun voitto palkinto ja oli todelka outoa kun sain palkinoksi kunnia kirjan jossa luki että olen voittanut kilpailun ja lehden numero mutta tosi outo kunnia kirja koska kunniakirjoissa lukee yleensä päivämäärä ja omaetunimi ja sukunimi mutta tästä kunniakirjasta niitä ei löytynyt olenkasn näitä asioita ja palkinoksi sain vain suoristus raudan ja kunniskirjan ja ison lotttovoitto kirjaromaanin ja sydämen jonka sisälle voi kirjoittaa itse tekstiä ja voi laittas johonkin roikkumasn ja itselläni on mennyt ainakin monta tavaraa kavereille ja ystäville/ on menossa kavereille ja ystäville joululahjaksi meikkiä, aurinkolasit, yksi kirja.
Perusgirl:it tyttöjenkirjakerhopaketti sisältää kaikenlaista samaa tavaraa jota pystyy itse ostamaan kauppasta ja topin huom ei ole aikuisen kokoisia toppeja, yhden tai kaksi kirjaa yllätyksen ja kaikkea pikkuhiloe hööriä ja kaikkea krääsää ja kaikkea pikku tavaraa joka keräytyy todella nopeasti iso ja määriä ja saat huom: myös sellaista tavaraa mikä ei ole kestävää tavaraa ja esim. Minä olin saanut girl:it tyttöjenkirjakerhosta vaalenpunaisen rannekellon jossa oli muovi kupupäällä ja se oli kuminen ja muovinen niin heti kovassa köytössä se hajosi ja meni rikki juostessa kun juoksin ja jouduin sitä teipillä paikkaamaan mutta teippi piti kyllä mutta kellon kuvusta tuli hirveän näköinen eli Tulee girl:it tyttöjenkirjakerhosta tulee ihan paskaa tavaraa ja meikkejä ihan jatkuvasti koko ajan.
Girl:it tyttöjenkirjakerhosta tulee myöskin välillä uskonnollusia kirkollusia kaulukoruja ja sormuksia ja rannekorun teko välineitä että voi itse tehdä rannekouruja ja muovisia rannekoruja.
Girl:it tyttöjenkirjakerho on tarkoitettu peruskoululaisille koululaisille alaaste ikäisille minun mun mielestäni ja minun mielestäni tämä kirjakerho ei ole tarkoutettu päiväkotilaisille eikä eskarikaisille viellä minun mielestäni.
Mut en suosittele liitymistä tähän tyttöjen Girl: it tyrtjenkirjakerhoon jos ei välitä / käytä meikkiä / ei halua oppis meikkaamaan jo tutustumispaketissa tuli minulle meikii salkku ja minä en itse meikkejä käytön joten annoin sen joululahjaksi kaverilleni ja jos olet jonkun lapsen vanhempi niin jos et halua että lapsesi oppii meikkaamaan älä anna sitten lapsesi liityä Girl : it tyttöjenkirjakerhoon.
Luulin itsekin tyttöjenkirjakerhoa kivaksi ja se onkin ollut kiva girl:it tyttöjenkirjakerho mutta siinä on vaan se ongelma etyä siihen kyllästyy aika äkkiä ja rupeaa ärsyttämään sika äkkiä kun todella monessa paketissa tulee meikkejä ihan melkein jatkuvasti luulin että täsä kirja kerhossa ei tule näin paljon meikkiä mutta tuleekin hirveästi meikkiä js minä en ole mikään meikkaaja / en käytä olenkasn meikkiä enkä kysi lakkoja huom:girl:it tyttöhenkirjakerhopaketissa tulee myöskin kynsilakkoja.
Girl:it on
Nyt taas tuntuu siltä, että kaikki kukat eivät saakaan kukkia.
Minäkin sain mainoksen, jossa ehdotettiin liittymistä hevos-kirjakerhoon. Luulen sen tulleen minulle siksi, että olen 10-vuotiaan tyttären äiti.
On kaksi syytä miksi en anna lupaa tyttärelleni liittyä kerhoon:
1) hän on allerginen hevosille, hän voisi pahoittaa mielensä, kun ei voikaan mennä oikeasti tallille, vaikka kaikki muut kerhon jäsenet käyvät siellä säännöllisesti
2) kuinka yksipuolisen kuvan kerho antaa harrastusmahdollisuuksista. Hevosia, ratsastusta, raveja
Toki tyttärenikin tykkää eläimistä, mutta ne ovat häviävän pieni osa hänen elämäänsä.
Olisihan tuon suoramarkkinointikirjeen lähettäjän pitänyt tietää, että teidän perhe on esimerkiksi erähenkisempää, kuin ko. kerhon kohderyhmä ja jättää siis koko kirje lähettämättä.
Jos lapsi liittyy kirjakerhoon, tarkoittaako se sitä, että hänen koko elämänsä pyörii vain sen asian ympärillä? Eikö lapsella voi olla useampia kiinnostuksenkohteita?
Kai minä sitten olen huono kasvattaja, kun olen antanut tyttären valita vaatteensa kapasta suurinpiirtein itse siitä alkaen, kun alotti koulun. Kai minä olen huono kasvattaja, kun tytär silloin tällöin käyttää kynsilakkaa, huulikiiltoa ja hajuvettä. Kai minä olen huono kasvattaja, kun tyttäreni supisee yökylässä puoleenyöhön ystävättäriensä kanssa pojista. Ja varsinkin olen todella epäonnistunut kasvattaja, kun tyttären lempiväri on pinkki. Mitä siitä, että hän lukee monipuolisia kirjoja, soittaa musiikkiopistossa ja menestyy kohtuullisesti koulussa.
Postauksesti mukaisesti hän kuitenkin on epäonnistunut tyttönä, koska tykkää kaikesta siitä, mitä sinä halveksit.
Marina, vertauksesi ontuu pahasti.
On eri asia tehdä lehti harrastuksen pohjalta – kuten hevosista, koirista, askartelusta tai vuorikiipeilystä. Jokaisella meillä on erilaisia kiinnostuksen kohteita, eikä harrastuksen kuulukaan olla koko elämä.
Sen sijaan kenenkään harrastuksena (toivottavasti) eivät ole meikit ja pojat. Jos lehti tehdään ”tyttöyden” perusteella, siinä määritellään melko ahdistavalla tavalla, mitä kuuluu tyttöyteen. Lehdessä annetaan valmiit raamit sille, millainen oikean tytön kuuluisi muka olla.
Koska meitä kuitenkin on joka lähtöön, miksei pojista ja meikeistä kertovaa lehteä saa olla tarjoilla niille tytöille, jotka ovat kiinnostuneita aiheesta. Tuo lehti (kirjakerho tai mikä onkaan) on jo jokusen vuoden vanha, joten sen perusteella uskon lehdellä tosiaankin olevan jonkin verran lukijoita. Kannattamattomat lehdet on helppo lopettaa.
Eikö oma näkökulmasi ole aika suppea, jos ne tytöt, jotka haluavat olla tuon lehden kohderyhmää, eivät saa olla omia itsejään, vaan ainoastaan muunlaiset tytöt ovat onnistuneita.
Marina, kuten äsken sanoin, ei ole välttämättä hyväksi ostaa lapselle kaikkea sitä, mistä hän sattuu tykkäämään. Väittäisin, että useimmat vanhemmat varovat kasvattamasta lasta ulkonäkökeskeisyyteen, mutta meitä on toki moneen lähtöön.
Entä oletko todella sitä mieltä, että Girl it -lehti on toiminut markkinoinnissaan viisaasti, kun se kauppaa ”meikki ja poika” -kerhoa 7-vuotiaalle?
En näe mitä epäviisasta Girl:it lehden markkinoinnissa on. Tulee meille Kuponkiuutisetkin (tai ennen tuli) ja oli sielläkin mainoksia, joiden kohderyhmää en ole.
Marina, vertauksesi ontuu jälleen. On eri asia markkinoida täysi-ikäiselle jotain tavaraa kuin kaupata lapsille sellaista tuotetta, joka on tarkoitettu varhaisteineille.
Varsinkin, kun Girl:it mainos tuli sinun nimelläsi, eikä lapsesi. Tuntuu, että mainostaja tässä tapauksessa nimenomaan arvostaa sinun oikeuksiasi vanhempana tehdä päätöksen siitä, minkä katsot lapsellesi sopivaksi.
Epäeettistä olisi voinut ajatella olevan, jos mainos olisi tullut lapsesi nimellä.
Marina, kiitos kun jaksat keskustella asiasta!
Mainoksen päällä ollut vastaanottajan nimi on yhdentekevä tässä kohtaa. Mainos oli laadittu lasta kiinnostavaksi (pinkki väri, korujen kuvat, teinibändin mainos, vähän tekstiä). Mainostaja tietää kyllä, että lapsi näkee lehden jossain vaiheessa postin seassa.
Mainostaja käyttää ilman muuta hymistelevän käsienpesuargumentin: ”Asiakkaalla on oikeus tehdä päätös, ja me kunnioitamme sitä ratkaisua.” (Tähän samaan argumenttiin vetoaa muuten myös tupakkateollisuus: ”Asiakas voi itse valita, polttaako hän vai ei.”)
Tosiasia kuitenkin on, että mainostaja voi tehdä eettisen valinnan. Se voisi suunnata Girl it -kirjeet yli 12-vuotiaiden lasten vanhemmille. Sen sijaan nykyistä toimintamallia pidän äärimmäisen arveluttavana.
Puolustat muuten Girl it -lehden toimintaa todella sinnikkäästi ollaksesi satunnainen tilaaja. Oletkohan sittenkin kyseisen lehden palveluksessa? Huomasitko kommentointiohjeista, että arvostan enemmän omalla nimellä esitettyä kritiikkiä kuin puskista ammuttua?
En oli Girl:It lehden tai minkään muunkaan lehden palveluksessa, eikä tyttäreni tilaa, tai minä en tilaa tyttärelleni kyseistä lehteä.
Tyttäreni on kymmenvuotias ja noita Girl:It mainoksia on tipahdellut laatikkoomme jo muutamia vuosia. Tytär aina innoissaan avaa mainoksen, niin kuin hevoskerhon tai joidenkin muiden vastaavien, koska siellä on usein kivoja tarroja tai muuta krääsää. Tytär saattaa kannesta leikata Justin Bieberin kuvan, koska se on niin söpö, ja sen jälkeen mainos menee roskiin.
Puolustan lehteä, koska en näe vieläkään siinä mitään pahaa. Vaikka en ehkä juuri hyvääkään. En katso olevani oikeutettu arvostelemaan lehden tilaajia, koska mitään rikollista ei tapahdu.
En käsitä, miksi näkökulman pitää olla niin suppea, että yksi lehti pitää nostaa tapetille siksi, että se ei välttämättä ole suositeltavaa seitsemän vuotiaalle, kun ei lehdessä todellisuudessa ole mitään, mikä olisi tuolle lapselle pahaksi.
Ei minustakaan tullut kummajainen (niin tai ehkä tulikin), kun seitsemän vuotiaana luin 13-vuotiaan siskoni Suosikista Bees&Honey -palstaa.
Luin mainintasi, että arvostat enemmän nimellä kuin nimimerkillä sanottuja mielipiteitä. Olen ennenkin kommentoinut blogiasi tällä samalla nimimerkillä, joten siinä mielessä katson toimivani avoimesti. Nimeni on kuitenkin siksi harvinainen, etten halua sitä julkaista. Vaikka seisonkin mielipiteideni takana, nimeni voitaisiin yhdistää esimerkiksi työnantajaani ja se ei ole toivottava tilanne.
Olen otettu, kiitos, pääsin Facebookkiisikin. Usko tai älä, en ole astroturffaaja.
Olen asiakaspalvelussa työssä (en minkään lehden) ja aikaisemmin jossakin asiakaspalvelua koskevassa postauksessasi kertonut, kuinka hermostun ja tunnen kokevani henkilökohtaista vääryyttä, kun se asiakaspalveluhenkilö, jolta olet saanut huonoa asiakaspalvelua ei voi eikä saa tuoda omaa kantaansa esiin ja vain sinun kokekumuksei, vaikkakin oikeutettu, on totuus. Koen tuntevani vääryyden itse, vaikka itse kokemuksellasi ei olisi mitään tekemistä minun tai eduatamani yrityksen kanssa.
Nyt äitinä tunnen kokevani henkiilökohtaista vääryyttä, kun tuomitset jonkun äidin huonoksi kasvattajaksi siksi, että hän tilaa tyttärelleen lehden. Tietämättä mitään niistä henkilöistä, jotka lehteä tilaavat ja perustat asian vain sille, että et katso lehden sopivan sinun seitsemän vuotiaallesi. En tosiaan ole lehden tilaaja, mutta en voi hyväksyä, että lehden tilaaminen tekisi minusta automaattisesti huonon kasvattajan.
Marina, kurja juttu, että näet postauksissani vain kritisoitavaa.
Sinun ei kuitenkaan tarvitse loukkaantua toisten puolesta. Jos et tilaa etkä julkaise Girl it -lehteä, kritiikkini ei kohdistunut sinuun millään lailla.
Vai onko ongelma lehden nimessä tai sloganissa? Pitäisikö sloganin ”Tytöiltä tytöille” olla tarklennettu jotenkin tyyliin ”Tällaisista asioista tykkääviltä tytöiltä tällaisista asioista tykkääville tytöille”.
Parempi slogan olisi ”Kaunistautumista ja ihanien poikien ihastelua”. Se kuvaisi osuvammin lehden sisältöä eikä väittäisi, että nämä asiat kuuluisivat jotenkin olennaisesti tyttöyteen. Tyttöhän voi olla, vaikkeivät ulkonäköasiat pahemmin nappaisi ja pojat vielä vähemmän. Sellainen tyttö ei ole ”poikamainen” vaan omalla tavallaan tyttö.
Oikeastihan Girl it -kerho ei välitä tytöistä (tai edes äideistä) kärpäsen siiven vertaakaan, vaan tarkoituksena on pelkästään rahastaminen. Tämä on yököttävintä näissä jutuissa. Jos tyttöjen lempiväri sattuisi olemaan harmaa, niin systeemissä ei näkyisi pinkkiä lainkaan. Tarkoitus on saada vanhemmat maksamaan, jotta heidän tyttärensä menestyisivät ja saisivat paljon kavereitä. Ettei heitä syrjittäisi tai kiusattaisi, jos eivät kuulukaan bieber-porukkaan tai mikä sitten sattuisi olemaankaan just nyt pinnalla. Isojen ihmisten rahanahneus on kammottavaa. Ei sillä ole merkitystä, tykkääkö tyttäresi pinkistä tai huulipunasta. Tyttäresi haluaa ensi sijassa kuulua pinkistä tykkäävien porukkaan.
Eikö se oli kuitenkin minkätahansa bisneksen idea: tehdä rahaa. Hyveäntekeväisyysjärjestöt ovat sitten asia erikseen.
Anniina, juuri näin. Kerho rahastaa lapsen kehitysvaiheella ja tekee siitä markkinatavaraa.
Marina sanoi, että yrityksen tehtävänä on tehdä voittoa. Toki näin on, mutta voittoa ei tarvitse tehdä epäeettisesti. Me kuluttajat voimme vaikuttaa valinnoillamme siihen, millaisia roolimalleja annamme lapsillemme ja millaisia aikuisia heistä kasvatamme.
Se että ”lapsi tykkää jostakin” ei ole syy hankkia jotain, joka ei ole hänelle hyväksi.
Se että lapsi tykkää jostakin ei tosiaan ole syy hankkia sitä, mutta en todellakaan näe mitään epäeettistä tässä kerhossa.
Vanhempien tehtävä on tehdä se päätös, onko kerho juuri omalle lapselle sopiva, mutta ei päätöstä, onko se naapurin lapselle sopiva.
Olen samaa mieltä, että seitsemän-, kahdeksan- tai vielä kaksitoistavuotiaankaan lapsen ei ole tarpeen seurustella eikä välttämättä vaikka meikatakaan, mutta jos lapsella on myös muita kiinnostuksen kohteita, en käsitä, miksi tällainen kerho syöksisi lapsen pahoille teille.
Marina, hieno juttu, että olemme samaa mieltä 7-vuotiaan meikkaamisen suhteen.
Tämä on yhteiskunnallinen blogi. Yhteiskunnallinen keskustelu on nimenomaan sitä, että jutellaan mikä on *yleisesti* hyväksi ja mikä ei.
On älyllisesti velttoa kuitata kaikki eriävät mielipiteet sillä, että ”minä päätän omasta puolestani, päätä sinä omastasi”.
Tavoitteeni on nimenomaan vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen. Toivon, että mahdollisimman moni tiedostava vanhempi boikotoisi ulkonäkökeskeisiä lehtiä, koska ne eivät paranna yhteiskuntaamme millään lailla. (Kannattaa muuten tsekata tuo Joel Rouvisen antama linkki ylempänä.)
Jos lapsella on useita kiinnostuksen kohteita, kannattaa ruokkia niitä harrastuksia, jotka ovat lapselle hyväksi. Sen sijaan turha muovikrääsä ja meikkitietous kannattaa jättää väliin.
Miksi kaiken pitäisi parantaa yhteiskuntaa? Miksi asia ei voisi olla joskus vain hauskaa?
Mitä niin anteeksi antamattoman pahaa Girl:It lehdessä on, että sitä pitää suorastaan boikotoida? Kerhossa ei käsittääkseni kuitenkaan puhuta alkoholista, tupakasta tai huumeista, jotka ne kaikki ovat oikeasta haitaksi jopa koko yhteiskunnalle. Kerhossa puhutaan kuitenkin vain pojista.
Kas, meillekin tuli vanhemman nimellä samaisen lehden mainos. Tein samat huomiot ja johtopäätökset kuin sinä – ja kysyin mielessäni samat ihmettelevät kysymykset. Mainos ei kuitenkaan lentänyt suoraan päätä roskikseen, vaan otin sen jemmaan, koska ajattelin jossain vaiheessa kirjoittaa asiasta jotain kriittistä. Ehdit ensin.
Antti, sinä voisit sanankäytön asiantuntijana ruotia saatekirjeen. Kenelle se oli suunnattu ja millaiseen retoriikkaan se nojasi? 🙂
Tämä kirja saattaa olla kiinnostava 7-vuotiaiden tyttöjen vanhemmille. Itse en ole sitä lukenut, koska se ei ole enää ajankohtainen.
Minne pikkutyttöni katosi? Kuinka varjella tyttöjen lapsuutta
Kirjailija: Carey; Tanith
Kustantaja: Minerva Kustannus Oy
(http://www.booky.fi/search.php?search=Minne%20pikkutytt%F6ni%20katosi?%20Kuinka%20varjella%20tytt%F6jen%20lapsuutta)
Booky: …
Kun jo alakouluikäiset tytöt haluavat laihduttaa, meikata tai käyttää topattuja liivejä, sopii kysyä, minkälaista naisenmallia kulttuurimme tytöille tarjoilee. … Käytännönläheinen teos opastaa vanhempia miten suojella tytön lapsuutta, vahvistaa hänen itsetuntoaan ja ohjata hänen kasvuaan tasapainoiseksi ja itseään kunnioittavaksi naiseksi.
Aittatonttu, hyvä vinkki – kiitokset!
Meille tuli sama mainos. Ensimmäinen reaktioni oli ihmetys: tarvitseeko 7-vuotiaan todella olla kiinnostunut tällaisesta? No, ei tarvitse, mainos meni roskiin.
”Miksi asia ei voisi olla joskus vain hauskaa?” kysytään yllä. 7-vuotiaan maailmassa on paljon hauskaa, koulu, kaverit, ennen kaikkea leikki. Ainakin oma ekaluokkalaiseni on vielä niin lapsi, ettei hän tiedä mitään parempaa kuin leikkiminen. Varmasti on samanikäisiä tyttöjä, jotka ovat varhaiskypsiä ja haaveilevat biebereistä ja muotikuteista. Heille tämä kerho varmaan sitten sopiikin.
Ongelma on se (niin kuin aiemmin on jo todettu), että kerho antaa tyttöydelle aika kapeat raamit. Ja että pikkutyttöjenkin pitäisi olla kiinnostuneita samoista asioista kuin (varhais)teinit.
Onneksi ei tarvitse ostaa.
Outi, juuri näin.
Jos johonkin hauskuuteen yhdistyy jotain haitallista (vaikka vain arvomaailman tasolla), en mielelläni hanki sitä lapselle.
Onneksi hauskuutta löytyy muualtakin kuin meikeistä ja rajoittavista roolimalleista. Hauskuutta saa leikeistä, harrastuksista, yhdessäolosta ja vaikka Pikku Kakkosesta.
Juuri se olikin pointtini, jonka ehkä toin huonosti esille. Kaikkien seitsemän vuotiaiden ei tarvitse olla kiinnostuneita justinbiibereistä, mutta miksi ne jotka ovat, eivät saisi olla?
Nyt poistun keskustelusta, koska olen epäluotettava nimimerkki ja huono äiti.
Ja Katleena. Jos pitäisin blogiasi vain huonona, en sitä lukisi. Mutta tunnen myötätuntoa niitä kaikkia kollega asiakaspalveluhenkilöita kohtaan, jotka eivät ole saaneet puolustautua ja samoin kuin niitä kaikkia kollega äitejä kohtaan jotka ovat lehden tilanneet. Halusit herättää yhteiskunnallista keskustelua, johon osallistuin. Jäin yksin, joten nyt vaikenen.
Girl IT:n julkaisijaan voi tutustua tarkemmin: http://www.stabenfeldt.com/
Lapsiin kohdistuva markkinointi kaipaa ehkä tarkempia ohjeita tai jokaiselta omaa pohdintaa ja alan itsesääntelyä.
Lapsen ja nuoren elämässä on jokaisena vuotena uusia suuria tapahtumia, joissa kaupan tavaroilla on erilaisia merkityksiä – Vanhempien antamia tai muualta opittuja. Markkinoinnin aloittaminen 4-5 vuotta liian aikaisin suurentaa mukavasti kohderyhmää.
Voisihan sitä mopokorttikurssejakin mainiostaa jo 10-vuotiaille pojille.
Jos unohdetaan keskustelu siitä, että millaista tyttö-/naiskuvaa kyseinen kerho tuottaa niin eettisesti hankalimpana pitäisin kerholaisten mahdollisuuden mainostaa kerhoa kavereilleen.
http://www.girlitjasen.fi/sf/openPage/enlist/enlist.html
Varmasti siinä kaverille lähtevässä sähköpostissa lukee, että pitää kysyä vanhemmilta lupa, mutta silti tarkoituksena on kiertää lapsiin kohdistuvan mainonnan sääntöjä:
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/markkinointi/lapset/
Joel, löysitpä mielenkiintoisen seikan!
On äärimmäisen vastenmielistä, että lasta kehotetaan ”värväämään” (eli myymään) kaverinsa heppoisia palkintoja vastaan.
Laitan tästä postia ja kuvakaappauksen kuluttaja-asiamiehelle.
Eräänä ongelmana on, että asioista tehdään helposti tuollaisten lehtien kautta luonnollisia tai pahimmillaan jopa toivottavia: esim. oletus tai normi, että jo pieni tyttö on kiinnostunut pojista, ulkonäöstä ja meikeistä. Ja jos ei ole, hän ehkä kokeekin olevansa epänormaali. Minusta pienten lasten (ja 7-vuotiaskin on vielä pieni) tärkein tehtävä on kasvaa omina persooninaan ja oppia arvostamaan itseään ja muita. Eikä oppia sellaista mallia, että täytyy miellyttää ensisijassa muita, olla hyvännäköinen, että tulee tykätyksi tms.
Ihmiset ovat toki erilaisia, mutta mitä vahvemmin luodaan kapeaa käsitystä siitä, mitä tytön, pojan, naisen tai miehen tulee olla, sitä pahemmin hakoteillä ollaan. Olen muuten helpottunut, Katleena, että ylläpidät tällaista blogia. Välillä olen ihmetellyt, missä ovat kaikki naisten blogit, jossa kiinnostuksen kohde on jokin muu kuin vaatteet, sisustus, lapset, shoppailu tms. Kaikki kunnia noille blogeille ja onhan niitäkin kiva vilkaista, mutta tosi mukavaa, että tarjoat myös toisenlaisen vaihtoehdon naislukijalle!
Eevastiina, kiitos itsellesi!
Olen aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että naisten pitämien blogien aihevalikoima on hämmästyttävän suppea. Jos muuten pidät yhteiskunnallisista mutta ei-poliittisista blogeista, niin suosittelen näitä:
Boheeminaisen maailmankirja: http://cristinaandersson.wordpress.com/
Merkintöjä mediasta: http://outi.posterous.com/
Juuri tänään työkaverini kertoi aiemmasta työpaikastaan huoltoasemalla, jossa työvuorot oli laadittu tyttö- ja poikavuorojen nimellä. Tyttövuoroon kuuluivat mm. kahvion siisteys ja poikavuoroon lamppujen vaihdot ja muut autohommat. Töissä oli autoalan käynyt nainen, mutta eläikää lähestyvä omistaja laittoi hänet silti vain tyttövuoroihin.
Ihmettelen Marinan yksipuolista käsitystä. Itse olen vasta 21-vuotias, mutta en todellakaan haluaisi lapselleni moista lehteä. Ymmärtäisin lehden idean, jos pojat ja meikit olisivat vain pieni osa ja suurin osa koostuisi esim uusien harrastusten esittelystä ja tarinoista esim menestyneistä urheilijoista. Omat tyttäreni eivät ”kuntoile” vaan urheilevat. Heistä ei tule ”nais”-urheilijoita,-johtajia,-koomikkoja yms. Vaan jotain ilman nais-etuliitettä.
Ymmärrän Marina kantasi siitä, että lehti ei ole vaarallinen. Aiheet ovat simppeleitä, kesyjä ja ihkuja. Haluatko että lapsesi ovat sitä myös: yksinkertaisia? Ostaisitko pojallesi lehden, joka käsittelisi vain aseita ja tappelutapoja?
Pidän itse pinkistä ja kaikesta kimaltavasta (päälläni on juuri pinkki hello kitty-huppari). Mutta opiskelen myös kauppatieteitä ja olen käynyt intin (RUK:n). Sappeni saa kiehumaan tahot, jotka yrittävät laittaa tytöt ja pojat tiettyihin muotteihin, vaikka kuinka ”harmittomalta” se tuntuisikin. Toivottavasti omat tyttäreni eivät tule olemaan niin yksinkertaisia ja massan mukana meneviä, että kyseisenkaltainen lehti olisi pakko saada. Ja vaikka haluaisi, tekisin kaikkeni ettei tyttäreni tarvitsisi ajatella tarvitsevansa sitä. Ja sitä paitsi, eikö ”pojista” puhuminen ole melko 2000-lukua? Demi-lehtikin puhuu kumppaneista ja rakkaista. (Huom. Itselläni ei ole vielä lapsia)
Kiitos kommentista – hyvän yhteenvedon teit.
Kamala kuulla tuosta ”tyttö- ja poikavuoroihin” jakamisesta. Miten mikään työnantaja voi olla niin pihalla, että hän luulee kaikkien naisten olevan elementissään, kun saavat siivota ja kokata? Ja sääliksi käy sitä miestä, joka ei osaakaan vaihtaa lamppua autoon.
Olisi tosiaan upeaa, jos jokainen lapsi saisi kasvaa omaksi persoonakseen ilman valmiita roolimalleja.
Selvennykseksi vielä. En tarkoita Marina, että lapsesi olisivst yksinkertaisia tai olisi väärin haluta näitä asioita. Mutta mielestäni on väärin lehden tapa tuoda esille yksipuolista ”tyttökuvaa”. Ja minä itse en halua tukea tyttö- ja poikaroolien muodostumista. Varmasti osaat lapset kasvattaa, mutta mihin Katleenakin kehotti niin kannattaa ajatella asioita laajemmalle.
Yleensä en kommentoi mitään lastenkasvatusasioihin. Mutta nyt on pakko, eli oikea päätös, arvostan.
Kiitokset! Uskon itsekin, että lapsi selviää kyllä ala-asteen läpi ilman Girl it -lehteä.
Täälläkö ollaan kuorossa sitä mieltä, että tytärtään ei saa kasvattaa pienestä pitäen pissikseksi, jos vanhemmat niin haluavat? Siitähän tässä on kysymys.
Toisaalta voisihan joku lapsensa taipumukset tunteva vanhempi tilata tämän jopa pojalleen, vai voisiko?
Ltiilika, sitähän täällä varmasti ajatellaan. Lapsesta olisi viisaampaa kasvattaa oman arvonsa tunteva persoonallinen yksilö kuin valmiiseen muottiin upotettu muovinukke.
En tilaisi noin pinnallista lehteä sen paremmin tytölle kuin pojallekaan.
Niin, tuohan nimenomaan on henkilökohtainen mielipide eikä eettinen kysymys. Lehti toimi eettisesti oikein lähettäessään mainoksen sinulle eikä tyttärellesi, ihan samalla tavalla kuin kaiken maailman lelukuvastojen kohdalla tai heppa- ja kirjakerhojen kohdalla. Markkinointiviestinnän onnistumista kanava- ja kohderyhmävalintoineen voi sitten arvioida erikseen.
Tarkemmin ajateltuna vielä viisaampaa lapsen kasvatusta olisi opettaa lastaan kohtaamaan tällainen omia arvoja vastaan sotiva markkinointi ja olemaan siitä huolimatta oma persoonallinen itsensä. Lapsen iän ja kehityksen mukaan toki. Sen voi aloittaa sillä, että ottaa sen mainoksen ja sanoo, että ”Katsopas, Tiinaelmeri, miten näille mainoksille kannattaa tehdä” ja sitten silppuaa ne roskiin tai askartelumateriaaliksi, tai ottaa mustan tussin ja sanoo, että ”Mitä jos piirrettäisiin Justinille silmäpussit ja parta?”. Jokainen voi valita sitten ne mainokset ihan itse, mille tämän vastarokotuksen tekee.
Edessä nimittäin ovat mm. nämä kaverilta kaverille -markkinointina leviävät palvelut ja tuotteet:
http://fi.gosupermodel.com/
http://moviestarplanet.fi/
ja esimerkiksi 100 euron nuket, joihin löytyy oikein ohje, että miten sellainen mangutaan vanhemmilta:
http://www.pullipsuomi.net/foorumi/index.php?topic=6005.0
Anteeksi, tartun tähän satasen nukke –asiaan.
Ltiilika:
> ja esimerkiksi 100 euron nuket, joihin löytyy oikein ohje, että miten sellainen
> mangutaan vanhemmilta:
>http://www.pullipsuomi.net/foorumi/index.php?topic=6005.0
Luin kyseisen keskusteluketjun ja se oli mielestäni ihan yllättävän kypsä. Kirjoittaja kertoi säästäneensä rahaa hankintaa varten ja että nukkeharrastus oli alkanut jo yli vuotta aiemmin. Ei ollut tarkoitus käyttää äiskän rahoja hankintaan, vaan maksaa se itse.
Olen itse melkein kolmekymppinen ja olen ihan omilla rahoillani myös hankkinut viimeisen kymmenen vuoden aikana noita samoja nukkeja. Nukkeharrastus on Suomessa vielä melko tuore ilmiö ja toki kalliimpi harrastus kuin tarrojen keräily (mutta silti huomattavasti edullisempi kuin vaikkapa tanssitunnit tai jääkiekko).
Kyseessä ei ole mikään markettibarbie vaan aikuisille harrastajille suunnattu keräilynukke, joita tehdään pieniä eriä per malli ja usein erät myydään loppuun jo pelkkien keräilijöiden ennakkotilausten perusteella.
Mikäli olen oikein käsittänyt (koska olen jo vanha akka nykyään), niin nukkeharrastuksen ohessa nuoret juttelevat keskustelupalstoilla, tutustuvat, askartelevat toistensa nukeille hienoja esineitä askartelumassoista / ompelevat vaatteita, tapaavat toisiaan miiteissä kahviloissa jne. Mielestäni tämä kuulostaa ihan hyvältä harrastukselta (toki kunhan vanhemmat tietävät missä lapset viipottavat, mutta tämä lienee selviö). Kädentaidot kehittyvät, saa ystäviä, oppii unelmoimaan suurista tavoitteista ja säästämään rahaa saadakseen juuri sellaisen nuken kuin haluaa. Kehittää varmaan mielikuvitustakin mukavasti, kun keksii nukelleen nimen, persoonallisuuden, harrastuksia…
Keräilynukeilla on myös aidosti jälleenmyyntiarvoa jos ne on pidetty hyvin, toisin kuin monella muulla tauhkalla. Satasen maksavan keräilynuken voi varmasti ostaa vaikka kolmen lehtitilauksen hinnalla. Ja siitä saanee noin 60 euroa takaisin, jos sitä ei haluakaan pitää.
Noita kyseisiä Pullip-nukkeja ei tietääkseni edes mikään firma markkinoi Suomessa tai maahantuo, joten minua vähän kummastuttaa asian nostaminen esiin huomautuksella ”nämä kaverilta kaverille -markkinointina leviävät palvelut ja tuotteet”. Kai se innostus leviää kaverilta kaverille, kun ei sitä ns. itsenäisesti oikein Suomessa voi löytää.
Jos aikuinen hankkii nuken itselleen, se on aikuisen oma valinta. Mutta jos ala-asteikäinen haluaa sellaisen – kuten meillä halusi – se on vanhempien valinta samalla tapaa kuin tuon lehdenkin kohdalla.
Se, mitä yritin tuoda esiin on se, että ei niiltä mainoksilta ja markkinoinnilta voi lastaan suojella. Sen sijaan lapset voi kasvattaa tunnistamaan itseensä kohdistuvaa markkinointimanipulointia ja opettaa heitä valitsemaan oman reaktionsa siihen.
Sen tosin vaatii sitä, että pystyy itse valitsemaan oman reaktionsa ensin.
Omastanikin mielestä tuommoiset lehdet on tarkoitettu enemmän 11 – 15 vuotiaille tytyöille. Uskon että kerhossa tulevat meikit eivät ole niin laadukkaita, joten ne sopii hyvin nuorten tytön ensi-meikeiksi. Lehdessä on samankaltaisia juttuja mitä minä luen. Eikö se todellakaan ole mitään pikkutyttöjen luettavaa.
Minut kasvatettiin pienestä pitäen poikamuotissa, piti olla kiinnostunut autoleikeistä eikä nukeista. Nyt aikuisena kun uskalsin myöntää olevani transsukupuolinen, niin onkin todella haastavaa ”oppia oleen tyttö”. Kaikki ne asiat, mitä äiti ei pienenä opettanutkaan. Kaikki ne pienen pienet asiat, mitkä määrittelee oletko mies vai nainen.
Olin jo pienenä hyvin ujo ja jopa ahdistunut, kun minut pakotettiin tiettyyn muottiin. Palkkioksi siitä olen saanut mm. paniikkihäiriön aikuisena. Tämä ei välttämättä olisi lääkärin esittämä syy-yhteys, vaan vain omia arvailujani.
Nykypäivänä kun sukupuoliroolittumisista puhutaan, niin se on mielestäni erittäin hyvä asia. Jos poika haluaa pitää pinkkejä vaatteita tai tyttö haluaa leikkiä autoleikkejä, niin ne heille sallittakoon. Sen sijaan taannoinen kohu Tiimarin sukupuoliroolittuneista lastenkutsutavaroista oli mielestäni liioittelua. Jos tyttö pitää pinkistä ja nukeista, niin miksi sitäkään ei hyväksyttäisi.
Tulee mieleen, että tästä blogauksestahan voisi joku iltapäivälehti repiä kissankorkuisilla kirjaimilla otsikon, että ”TYTTÖJENLEHTI LÄHETTI MAINOKSEN ÄIDILLE. BLOGISTIT RAIVOSTUIVAT.” Sen jälkeen löytyisi joku mattiesko ilkeilemään että siinä kiteytyy tietynlaisen ihmisryhmän ajatusmalli ”Jos postilaatikosta tulee vääränlaisia mainoksia pitää vetää herne nenään, muuten olet vähän tyhmä”.
Tämä on kyllä mielenkiintoinen blogi. Tästäkään vastauksesta ei tiedä, että uskaltaako sen postata vai leimautuuko tyhmäksi.
Vakilukija, kiitokset!
Olet ihan oikeassa tuosta iltapäivälehtien toimintamallista. Jos vaikkapa kolme bloggaajaa Suomessa kirjoittaisi kriittisesti Girl it -mainoksesta, se olisi jo lööpeissä.
Tässä vähän keltaisen lehdistön sanastoa:
BLOGGAAJAT RAIVOSTUIVAT = kolme bloggaajaa kritisoi
KANSA RAIVOSTUI = 32 nettikirjoittelijaa ei tykännyt
SUOMALAISET RAIVOSTUIVAT = toimittaja ja hänen kaveripiirinsä ei tykännyt
Teini-ikäiset ei tuollaisia lehtiä tietääkseni lue, niiden kohdeyleisö on nimenomaan pikkutytöt, wannabe isot. Teinit joiden kiinnostuksen kohteena on pojat ja meikit kai katsovat nykyisin pornoa, vaikka terveellisempää olisi haaveilla justinbiibereitten perään.
Sari, näinhän se taitaa olla. 🙁 Lehden harkittua kohderyhmää ovat nimenomaan ne 7-10-vuotiaat, vaikka nuo aihepiirit sopisivat paremmin 12-15-vuotiaille.
Itse olen 13 vultias. Luinpahan näitä sivuja…. tässä vastaus lapsen suusta : ;3
1. Girl:It on paras ensinnäkin siksi että sen romaanit ovat… ovat… erilaisi ja ihania…
2. En ole mikään muottilapsi mielestäni… urheilen, en ole tarkka laihuudesta eikä meikit tai pojat kiinnosta… elän vain tavallista elämää ja ilon pirskahduksia tuovat kuukausittaiset kirjapaketit
3. En ota oheistuotteita vakavasti; jos paketissa tulee harja, taulu tai jotain muuta, se kuuluu mielestäni lapsuuteen. Niillä on kivaa pitää hauskaa ja leikkiäkin, kyllähän pehmokin on pakeista löytynyt
3. Hinnat vain ovat kovia. Lopetan kerhon seuraavan paketin jälkeen. Ehkä tuotteet eibät tuo tulevaisuudessa rahaa ja ”muita aikuisuuden iloja” mutta on kiva joskus vain… pitää hauskaa…myöhemmin myyn varmaan ne kirjat ja krääsän tai annan jälkikasvulle., älkää ottako rahanmenoa vakavasti..
Ja kyllä nuorenakin kerhosta pidin, kun en edes tajunnut poikia tai meikkejä, luin sarjiksia, DIY ohjeit, kokkausvinkkejä… oli vain kiva lukea ja lukeminen kehittyi.!
Moikka ja kiitos kommentista! Mahtavaa että tulet tänne aikuisten sekaan puolustamaan suosikkilehteäsi. Tykkään asenteestasi kovasti.
Varmasti ikäisesi 13-vuotias tai vähän nuorempikin voi jo itse tehdä lehtivalintansa. Itse en oikein pitänyt siitä, että lehteä myytiin jo 7-vuotiaalle. Ekaluokkalainen on vielä aika lapsellinen verrattuna kaltaiseesi kuutos- tai seiskaluokkalaiseen.
Moi!
Niin, onhan se niinkin … vasta 9-vuotias / vanhempi voi olla kyllä hyvä ikä kerhossa.
Minulle (ja useimmille muillekin on varmasti käynyt näin) kävi että (olin ehkä kolmosluokkalainen) hain postia laatikosta ja siellä oli postin joukossa se ”paljon näillä sivuilla puhuttu” – Girl:It mainos. Aloin selaamaan sitä ja se vaikutti kivalta. Näin ainakin se asia eteni ja tilaamme nykyään usein äidin ja minun yhdessä valitsemia paketteja c: seuraavan paketin saan ja sen mukana tulee mm. Ihan hyvän näköiset aurinkolasit, joissa Eu standardien mukainen UV suoja.
Ja onhan meikit joskus toki laaduttomia, mutta esimerkiksi nyt on menossa kilpailu, jonka palkintona pari Ciaten laadukasta kynsilakkaa jne….
Mutta… hyvää kevään jatkoa! C: jos tätä kevääksi enää voi sanoa xd kun meillä päin on n. 30 astetta jo varjossa. 😀
Minä
Kuulun Girl:it tyttöjenkirjakerhoon ja se on todella hyvä kerho ja girl:It tyttöjenkirjakerhosta tulee kirjoja ja rannekoruja ja erilaisia koruja ja paljon erilaisia meikkejä esim meikit, luomivärisetti, pieni meikki laukku, ja kaikenlaisia erilaiasia meikkejä myöskin huulikiiltoa ja sitten Girl:it tyttöjenkirjakerhossa tulee meikkejä Girl.It tyttöjenkirjakerhopaketissa ja myöskin tulee kerhotavaroita aurinkolasit, sormuksia, korvakoruja erilaisia koruja ja Kaikki kirjat jotka tulee tyttöjenkirjakerhosta on enimmäkseen romaanikirjoja eli pitkiä kirjoja joissa on pelkää tekstiä eikä kuvia olenkaan tulee joskus välillä muutama kirja ainoastaan jossa on tekstiä piirettyjä valokuvia.
Girl:it tyttöjenkirjakerhosta tulee todella usein erilaisia meikkejä ja GirL:It tyttöjenkirjakerhon lehdestä löytyy sarjakuva Girl.It tyttöjenkirjakerhon rotasta ja girl:it tyttöjenkirjakerhosta tulee aina yksi tai kaksi kirjaa ja sitten tavaroita jotka vaihtelee joka gIrl:it tyttöjenkirjakerhopaketissa tulee eri tavaroita ja Girl:it tyttöjenkirjakerho paketissa tulee välillä erilaisia laukkuja ja lompakoita ja vaateita toppeja joskus ja koulukalenteri vuoden 2014-2015
ja siinä tyttöjen kirjakerhossa tulee ykis tai kaksi kirjaa ja yllätys joka kuun paketissa ja tyttöjenkirjakerhosta tulee enimmäkseen myöskin kaikkea pikku hilpehööriä joka häviää todella helposti.
Jos sinulle tulee jokun esim. heinäkuun Girl:it tyttöjenkirjakerhopaketti niin jos et halua että tyttöjenkirjakerhopaketissa tulee meikkiä niintä meikkejä et saa enään pois mitenkään siitä girl:it tyttöjenkirjakehonpaketista.
Kun sinulle tulee esim Heinäkuun Gil:It tyttöjenkirjakerhonpaketipostissa postilaatikkoosi niin jos postissa on hukkunut joku pieni hilpehööri tavara esim. vaikka laukku tai lompakko joka kuuluu siihen pakettiin eikä se lompakko ole tippunut postilaatikkoonkaan vaan on hävinnyt kokonaan postissa niin sinä joudut siltikin maksamaan koko laskun kaikki jutut jotka kuuluu girl:it tyttöjenkirjakerhopakettiin niin joutuu maksa maan myöskin kaikki postissa hävinneet tavarat jotka kuuluu Girl:it tyttöjenkirjakerhoon ja
Girl:it tyttöjenkirjakerhosta ei tuu mitään hyviä rannekelloja Girl:it tyttöjenkirjakerhopaketissa tulevat ranne kellot ovat muovisia rannekelloja eivätkä kestä mitään jatkuvassa käytössä ja kovassa käytössä.
Itse minä en käytä olenkaan meikkejä.
Kaikki meikit jotka tulee GIRl:it tyttöjen kirjakerhonpaketissa minä lähetän jolulahjaksi kavereille ja faneilleni ja myöskin kaikki tavarat jotka tulee girl.it tyttöjenkirjakerhossa ja joita minä en käytä.
Girl:It tyttöjenkirjakerhoon en suosittele liitymistä jos ei halua kaiken maailman pikku hilpehööriä.
Jos taas haluaa pientä helposti katoavaa hilpehööriä niin sitten suositten liitymistä tähän Girl:it tyttöjenkirjakerhoon.
Mitään Laadukasta laatukamaa ei tuu Girl:it tyttöjenkirjakerhosta vaan Girl:It tyttöjenkirjakerhosta tulee kaikkea semmoista grääsää ja pientä hilpehööriä jota saa myöskin tavallisista ruokakaupoista eli kaikki pieni hilpehööri joka tulee girl.it tyttöjenkirjakerhopaketissa kaiken sen saman saa myöskin tavallisesta ruokakauppasta ja girl:it tyttöjenkirjakerhon paketissa tulee kaikea samanlaisia tavaroita joita pikkuhilpehööriä jotka kaikki pikku hilpehöörit löytyvät tavallusesta ruokakaupasta.
Minä en suosittelisi kennelekään liitymistä Gir:it tyttöjenkirja kerhoon jos on jo ihan tarpeeksi hilpehööriä / pientä hilpehööriä kertyy kyllä tästä GirL:it tyttöjenkirjakerhosta paljon ja tässä Girl:it tyttöjenkirjakerhopaketissa tulee myöskin välillä vampyyri kirjoja ja jännityskirjoja..
Ensikuun vuoden 2014 heinäkuun GIrl.It tyttöjenkirja kerhopaketi maksaa 18,90 + postikulut 4,50.
Girl:it tyttöjenkirjakerhon paketissa tulee heinäkuun puoli välin jälkeen tälläiset tavarat kesäpaketissa: Valheiden kesä romaanikirja, missä tahansa muualla romaanikirja eli kaksi kirjaa ilman kuvia pelkää tekstiä molemmat kirjat täynnä, kesälaukku, huulikiilto, huulirasva, GIRL:It lehti, jännitävä yllätys.
Moi!
MInä en suosittelisi viellä 7-vuotiaalle liitymistä Girl.it tyttöjenkirjakerhoon jäseneksi.
Tämä nyt varmaan on epäolennaista, mutta miksi Girl It -lehden kohderyhmäläinen on hereillä ja tietokoneella klo 1.21?
Mutta siis, niin. Kivahan se on, että tytöille on kivoja paketteja jne. Markkinointiohderyhmä olisi vain hyvä osata aina rajata oikein.
Moi, oon sitä mieltä tuosta Girl -it lehdestä, että jos olet jonkun lapsen vanhempi et välttämättä ymmärrä mitä esimerkiksi tuo ”Romanttinen Justin Bieber” tarkoittaa, luithan edes sitä kappaletta mikä siinä lukee? Sori, en taho tuntuu valittavalta tai ilkeeltä
Joo kuulun itse Girl:it tyttöjen kirjakerhoon ja ooon aja tellut lopettaa sen tässä kuussa ja Joka ikisessä Girl it tyttöjenkirjakerhopaketissa jonka olen saanut on tullut meikkiä.
Kaikkein pahinta Girl:it tyttöjenkirjakerhossa on se että kun osallistuu johonkin Girl:it tyttöjenkirjakerhon kilpailuun Girl:it tyttöjenkirja kerhon sivuilla esim mitä kuva kilpailuun niin seuraavaan Girl: it tyttöjen kirjakerho lehteen tulee sinun etunimesi jos voitat ja se tulee sinun etunimesi ja sitten tulee piste ja tulee sinun etunimi ja sen jälkeen tulee piste ja tulee näkyviin sun nimesi niin että kaikki Girl: it tyttöjenkirjakerhon jäsenet näkee mikä sun nimi on ja näkee myöskin millä kirjaimella sinun sukunimesi alkaa ja tää tulee aina girl:it tyttöjen kirjakerho lehden etusivulle jossa lukee voittajat ja sitten kaikki Girl:it tyttöjenkirjakerhon jäsenet näkee sinun etunimesi ja sukunimesi alkukirjaimen eli näkee sen kirjaimen millä sinun sukunimesi alkas ja kun olet voittanut kilpailun girl:it tyttöjenkirjakerhon sivuilla niin sun etunimesi ja sukunimesi alkukirjain julkaistaan Girl:it tyttöjenkirjakerhon lehden etu sivulla voittajat kohdassa julkaistaan tällä tavalla sun etunimesi ja sinun sukunimesi alkukirjain ja sitten sulta ei kysytä sähköpostilla eikä puhelumitse eikä mitenkään sinulta ei kysytä olenkaan lupaa siihen että saako sinun etunimesi ja sukunimesi alkukirjaimen julkaista girl:it lehdessä vaan sun etunimesi ja sukunimesi alkukirjain julksistaan luvatta ilman kysymättä sinulta lupaa olenkaan etkä saa tästä asiasta mitään tietoa edes söhköpostilla eikä sulle kerrota mitään että sun nimesi on julkaistu seuraavassa girl:it tyttöjenkirja kerho lehdessä eli sulle ei kerrota mitään siitä että sinun etunimesi ja sukunimesi alkukirjain on julkaistu Girl: it tyttöjenkirjakerhon seuraavassa lehdessä etu sivulla ja myöskin girl:it tyttöjenkirjakerhon sivuilla julkaistaa voittajat tällä samalla tavalla etkä tiedä itse tästä asiasta mitään ennen kuin itse huomaat asian.
Näin se on:
Kerho on tavattoman kallis, sieltä tulee laadutonta krääsää joka hajoaa heti jne… luulisi että kun on kirjakerhosta kyse, tulisi edes joskus palkintona kirjoja… kirjat tuntuvat olevan kerhon sivuseikka. Ja joskus muistaakseni kilpailuvoittajissa julkaistaan nimi, sukunimen ensimmäinen kirjain + paikkakunta!
Kerran voitin jotain muovikrääsää joka hajosi heti. Ja krääsää on kertynyt huone täyteen!
Meikit voisi tosiaan poistaa kokonaan : kyseessä on kirjakerho, eikä puoletkaan tilaajista käytä meikkejä. Lisäksi meikit ovat usein laaduttomia.
Kirjoihinkin alkaa kyllästyyn; joka kirjassa ”Poika katsoi minua taas ja suutelimme” -tyylisiä… joo, tyttöjen kirjakerho, muttei kovin monipuolinen, saati kirjoihin painottava!
Lehti+Kirjat+Joku yksi yllätys tms.olisi parempi paketti. Ei tyyliin mitään:
4 krääsää
1-2 kirjaa
Lehti
Yllätys
….
Ja hintana postikulut mukaan lukien aika kallista: yksi paketti voi viedä jopa lähes 30€ !!
Hei! Luin näitä kommentteja ja huomasin että todella moni lapsi on kommentoinut artikkelia ja ajattelin että voisin puuttua asiaan. Ymmärsin että tämä kirjakerho ei ole mikään kirjakerho vaan ”meikkikerho”? Kysymys lapsille ja aikuisille: Onko tämä totta?
Valitettavasti 🙁
Girl it innostaa tyttöjä lukemaankin ja opettaa murrosiästä girl itin kautta saa kavereitakin mulle tuli girlit paketti ekan kerran joskus 8-9v
Milla, kiitos kommentistasi!
Girl it -lehdellä on taatusti myös hyviä puolia. Ne hyvät puolet voi silti säilyttää, vaikka lehteä muokattaisiin hieman vähemmän pinnalliseksi.
Ketju on jo vanha ja kyseistä kirjakerhoa ei taida enää ollakaan. Kommentoin nyt silti.
Minä ja siskoni kuuluimme Girl:it-kirjakerhoon lapsena. Olemme nyt kaikki jo lähempänä 30 vuotta ja meistä kaikista on kasvanut aivan erilaisia. Yhtä kiinnostaa meikit, korut ja poikaystävät edelleen, toista kiinnostaa maastokuvioiset vaatteet, tietokonepelit ja tyttöystävät. Itseäni kiinnostaa mm. retkeily ja kuntosali.
Kirjakerhoon kuuluminen ei siis tee lapsestasi tietynlaista tai laita lastasi yhteen muottiin. Muistan että jo lapsena poimimme lehdestä, tavaroista ja kirjoista ne, jotka ketäkin sattuivat kiinnostamaan. Poikaystäväjutut skippasimme, kunnes ne jossain kohtaa olivat kiinnostavia. Nautimme kaikki kyseiseen kirjakerhoon kuulumisesta!
Lehti olisi toki saanut olla monipuolisempi, koska kirjathan sitä kyllä olivat. Yksi kirjoista kertoi mm. skeittaavasta tytöstä ja yksi kirja tytöstä, joka huolehti pikkusiskostaan, jolla oli downin syndrooma.