Projekti nimeltä Ei oo totta

Katleena Kortesuo

Olen silloin tällöin miettinyt, kauanko pidän EOT-blogia. Olen aina vastannut itselleni yksinkertaisesti:

Niin kauan kuin hyvältä tuntuu.

Neljä vuotta on tuntunut hyvältä, ja luulen että tuntuu jatkossakin. En ole halunnut ajatella bloggaamista ikuisena toimintona, mutta en myöskään aikataulutettuna hankkeena, jolla olisi tietty päätepiste.

Tänään Facebookissa keskusteltiin Himas-arviostani, jonka kirjoitin Hyvejohtajuuteen. Keskustelussa professori Saara L. Taalas mainitsi "projektin", jota toteutan. Olin ymmälläni ja kysyin, mihin projektiin hän viittaa.

Sain vastauksen, joka auttoi itseänikin ymmärtämään, mitä oikein olen puuhaamassa.

FB-kuvakaappauksen teksti: "@Katleena. 'Projektilla' tarkoitan blogiasi. Sen sisällössä on selkeästi projekti, jota fanitan. Joukossa on todellisia helmiä."

Olin iloinen ja yllättynyt siitä, että Saara pitää blogistani. Samalla tajusin, että blogin voi nähdä myös projektina, jolla on tavoite.

Mietin vähän aikaa ja kirjoitin keskusteluun auki tavoitteeni:

Haluan saada median ja julkishallinnon tekstit ymmärrettäviksi, jotta meillä jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet sisäistää ja arvioida niiden sisältöä.

Sinä päivänä kun tämä toteutuu, EOT-projekti on päättynyt.

Sen jälkeen voinkin jatkaa vanhaa sisustusblogiani.

11 kommenttia

  1. Himas-kirjoituksesi edessä voin vain kiittää ja kumartaa sekä paljastaa harmaan pääni. Yliopistot ovat täynnä kirjanoppineita, jotka eivät ole korvaansa lotkauttaneet Himasen ja kaltaistensa höpötyksille, mitä nyt kauhistelleet hintaa. Ja sitten tulee joku kaupallinen Katleena ja näyttää närhen munat professoreille.
    Julkishallinnon puheissa ja kirjoituksissa todella riittää perattavaa. Itse asiassa tarvitsisimme tähän maahan ison lapsilauman, joka osoittaisi pikku sormillaan pörhisteleviä kuninkaitamme ja kuningattariamme huutaen suureen ääneen: ”eihän niillä ole vaatteita, ei edes pikkareita!”
    Iltauutisissa hämmästyn kerta kerran jälkeen, kun joku asiantuntija tahi poliitikko sopottaa ruudussa ja lopuksi toimittaja kiittää vastauksesta. Kaikki tietävät, etteivät toimittaja, puhuja sen paremmin kuin tv:n katsojakaan ymmärtäneet sopotuksesta yhtään mitään, mutta tärkeää pitää olla, niin tärkeää, että melkein pääsee piukea pieru.
    Jatka taisteluasi Katleena! Mykät, tottelevaiset ja ujot massat seisovat tukenasi. Blogisi on eräs blogistanian tärkeimmistä tällä hetkellä, kenties jopa tärkein.

    1. Närpiön susi, suuret kiitokset tunnustuksesta! Ilo kuulla, että arvostat rustailujani.

      Tykkäsin kovasti määritelmästäsi ”kaupallinen Katleena”. Uskon nimittäin siihen, että myös yksityisen bisneksen täytyy osallistua yhteiskunnan kehittämiseen toimimalla ja keskustelemalla – ei pelkällä verojen maksamisella.

  2. ”Haluan saada median ja julkishallinnon tekstit ymmärrettäviksi, jotta meillä jokaisella olisi yhtäläiset mahdollisuudet sisäistää ja arvioida niiden sisältöä.”

    Mahtava tavoite! Työsarkaa riittää, meille kaikille kielen ja viestinnän parissa työskenteleville.

    1. Silja, kiitokset! Tässä on tosiaan yhden ihmisen panos aika mitätön, mutta isommalla porukalla vaikutukset jo näkyvät.

  3. Arvoisa tekstitohtori. Perjantaiamun Keskisuomalaisen artikkelisivulta löytyi tällainen kirjoitus:

    ”Keskisuomalainen julkaisi 8.1. juttukokonaisuuden optimoidun kotihoidon jättisäästöistä.
    Osana kokonaisuutta toin toimittajan haastattelussa esille palvelusetelit kokonaisoptimaalisen ratkaisun näkökulmasta.
    Tavoitteeni oli ensisijaisesti vanhusten kotipalveluihin kohdistuvien palveluseteleiden käytön uudelleenarvioinnin käynnistäminen johtuen nykymallista havaituista puutteista. Esitetyt väitteet pohjautuvat asiantuntija-arvioihin sekä omiin pohdintoihini.
    Lehtijutussa julkaistu esimerkki, joka koski palvelusetelijärjstelmän tehottomutta, ei suoraan viittaa minkään paikkakunnan palvelusetelijärjestelyihin. Se on yleisesti yksi esimerki mahdollisesti esiintulevista ongelmista.
    Olli Bräysy, dosentti, Jyväskylän yliopisto.”

    Mitä tohtori arvelee? Aukeaako ”kokonaisoptimalinen ratkaisu” niille, joita asia koskee, siis eläkeläisille ja poliittisille päättäjille? Vai onko kyseessä peräti ”lopullinen ratkaisu”, jolla lukeva yleisö vieroitetaan itseään koskevista asioista.
    Mielestäni minkään lehden ei pitäisi julkaista tällaista siansaksaa. (Kaikella kunnioituksella saksalaisia kohtaan.)

    1. Voi apua, mitä kieltä.

      Tuskaannun aina kun näen pitkän määriteketjun:

      ”Tavoitteeni oli ensisijaisesti vanhusten kotipalveluihin kohdistuvien palveluseteleiden käytön uudelleenarvioinnin käynnistäminen johtuen nykymallista havaituista puutteista.”

      Tämä olisi suomeksi jotenkin näin:

      ”Tavoitteeni oli ensisijaisesti saada käynnistettyä yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten palveluseteleitä käytetään vanhusten kotipalveluihin. Nykymallissa on nimittäin puutteita.”

  4. Sanomalehti Keskisuomalaisen tapauksessa näköjään sokea taluttaa sokeaa. Samassa numerossa nimittäin arvostellaan Ylen uutisointia epäselväksi ja esitellään uusi kielioppitermi “svekomaaninen futuuri”. Näin antaa tulla pakinassaan Seppo Pänkäläinen:

    “Huono journalismi ärsyttää. Seuraava esimerkki on Ylen sivuilta. Ylen kehnossa jutussa kerrotaan, että “Honkarakenne satsaa vahvasti Karstulan yksikköön ja tehtaalla tulee (svekomaaninen futuuri!) jatkossa (kas kun ei menneisyydessä) työskentelemään noin 140 henkeä (missä ovat ihmiset?)”. Tiedonjanoisten ylenkatsominen jatkuu näin: “Tällä hetkellä Karstulassa työskentelee 120 henkeä, joista irtisanottiin 35. Honkarakenne kertoi viime viikon lopussa Alajärven tehtaan sulkemisesta (kirjoitusvirhe, ei pistettä) Yli 50 (ei sijapäätettä) Alajärvellä työskennelleelle tarjotaan työtä Karstulasta. Saitteko ehkä selville, kuinka moni Karstulan yksikössä ensi vuonna töitä tekee? Oikeat vastaukset allekirjoittaneelle hengelle: seppo.pankalainen@keskisuomalainen.fi

    Tiivistettynä: Lehden kakkossivulla julkaistaan kirjoitus, josta ei kukaan ymmärrä mitään ja sivulla 25 arvostellaan Yleä samasta asiasta tavalla, joka on paitsi epäselvä myös ärsyttävä kaikkine sulkumerkkeineen. Hiukan suhteellisuuden tajua, herrat lehdentekijät!

  5. Äh, unohdin kiittää Katleenaa oivasta suomennoksesta dosentti-tapauksessa. Ehkäpä voisit tarjota kielenhuoltopalvelujasi myös yliopistoille?

    1. Kiitos ja ollos hyvä!

      Tuo Keskisuomalaisen pakina on tosiaan vähän haasteellinen analysoitava. Toisaalta on hienoa, jos huonoon kieleen kiinnitetään huomiota, mutta toisaalta sulkumerkit vain pahentavat tilannetta.

      Lisäksi pakinan kirjoittaja on kiinnittänyt huomiota pikkuseikkoihin, jotka eivät välttämättä heikennä luettavuutta. Esimerkiksi ”henkeä”-sana ei ole mikään katastrofi.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.