Tajusin tänään, mitä insinööri ajattelee, kun hän kirjoittaa näin:
Laitteiston häiriöttömyyden varmistaminen on tärkeää.
Normaali ihminenhän sanoisi näin:
On tärkeää, että laitteisto on kunnossa.
Insinööri näkee kuitenkin silmissään koko häiriöiden ja laitteiden historian. Se menee näin:
Ostetaan laitteisto. Siihen tulee häiriö. Häiriö pitää poistaa. Nyt on voimassa häiriöttömyys. Jatkossa pitää varmistaa häiriöttömyys. Tämä on tärkeää.
Niinpä insinööri kiteyttää laitteiston huollot ja häiriöiden poistamisen yhteen virkkeeseen, eikä hän osaa enää ilmaista suoremmin ja yksinkertaisemmin.
Oppi insinööreille: vain suora ilmaisu on selkeää. Yhteen virkkeeseen ei tarvitse tunkea koko monimutkaista historiaa, jos sillä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta.
Teknisen koulutuksen saaneena ymmärrän insinöörin toiminnan, mutta en hyväksy sitä. En tosin tiedä, johtuuko insinöörien kieli ihmistyypistä, koulutuksesta vai asioiden teknisyydestä siten, että viimeksi mainittu johtaa kielessäkin ”teknisiin ratkaisuihin”. Lisäksi insinöörit haluavat kertoa tarkasti ihan kaiken – juuri niin kuin kuvasit.
Asian voi muuten ilmaista myös näin:
”Laitteiston toiminnan tarkistaminen on tärkeää.” tai
”On tärkeää tarkistaa laitteiston toiminta.”
Anja
Kuulostaa niin tutulta, usein kotona mietin, että mistähän saisin insinööri-suomi sanakirjan. Ja kun hyvin usein asiat voisi selittää paljon helpommin ja nopeammin kuin mitä arvon mieheni tekee..:)
Kiitos kommenteista! Insinöörin pikkutarkkuus on varmasti teknisissä asioissa hyve, mutta tunnekuvaukseen tai selkeään viestintään se ei aina istu. 🙂
Toisaalta, ”laitteiston kunto” tarkoittaa vain laitteiston omaa kuntoa, mutta termi ”laittiston häiriöttömyys” voisi sisältää myös ulkoiset tekijät. 😉
T: Insinööri
Hyvä pointti, mutta ongelmana on yhä se, että lukija ei tiedä termin kattavuutta. Lukija siis luulee, että kyse on laitteiston kunnosta.
Asia pitäisi siis sanoa näin – pitemmin mutta selkeämmin:
On tärkeää, että laitteisto on kunnossa ja että se sietää ulkoisia häiriöitä.
Parasta muuten on, että alun perin törmäsin häiriöttömyys-sanaan tilihallinnon teksteissä. Kyse ei siis ollut missään nimessä häiriösignaaleista vaan rahavirtojen häiriöttömyydestä. 🙂
Tuo ”kansantajuistettu” eikä pidempi versio kumpikaan miellytä minua. Häiriöttömyyden varmistaminenhan ei tarkoita ainoastaan sitä, että laitteisto on kunnossa, eikä sitä, että se sietää ulkoisia häiriöitä, vaan sitä, että nimenomaan varmistetaan, että laitteisto on kunnossa eikä häiriöitä ilmaannu. Aikaulottuvuus on tuossa minun insinöörimielen mielestä nimenomaan tärkeää, eli insinööri ei ainoastaan halua, että laitteisto toimii, vaan että se toimii myös jatkossa, ja vieläpä niin, että se toiminta jollain tavalla varmistetaan – siis vaikkapa niin, että joko järjestetään tekninen varmistus tai ihminen tarkkailemaan toimintaa.
Varmaankin siis monessa tilanteessa itse kunkin pitäisi osata puhua yleiskieltä ja jargonin lisäksi välttää jargoninkaltaisia rakenteita (poliitikot, lakimiehet jne. ovat hyviä tässä), mutta toisaalta erityisesti ammattikäytössä liiallisella yksinkertaistamisella voi olla tuhoisat seuraukset (”olisi kiva että laite toimii” vrt. ”olisi syytä palkata joku oikeasti katsomaan sen perään”)