Olen töiden ohella opiskellut hieman kirjanpitoa, ja se on kyllä ahterista. Tuloslaskelma on aivan selvä asia, mutta mikä pahus on tase?
Ohessa on lainaus Wikipediasta.
Kirjanpitoasetuksessa määritellään Suomessa käytettävä taseen kaava, joka on pitkälti sama kuin muissakin maissa ja kirjanpitokäytännöissä käytetty taseen kaava. Taseessa yrityksen omistama omaisuus listataan Vastaavaa-otsikon alle, kun taas yrityksen velat listataan Vastattavaa-otsikon alle.
Yrityksen vastaavaa ovat esimerkiksi erilaiset aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit ja rahat sekä pankkisaamiset. Vastattavia ovat puolestaan yrityksen oma pääoma (ja erinäiset rahastot), voittojen ja tappioiden kertymä, varaukset ja vieras pääoma.
Opettajatkaan eivät ole osanneet selittää minulle sitä, miksi hiivatissa vastaavan ja vastattavan on oltava samansuuruiset. Jos yrityksellä on enemmän velkaa kuin omaisuutta tai toisinpäin, niin eivätkö taseen eri puolet voi olla erisuuruiset?
Aina kun esitän tämän kysymyksen, ihmiset katsovat minuun omituisesti, mutta kukaan ei silti osaa kertoa ratkaisua. (Mieleeni tulee kaksi selitystä ihmisten kummalle ilmeelle: 1. Olen kuin se pikkulapsi, joka huomasi, ettei keisarilla ole uusia vaatteita, vaan hän on alasti. 2. Olen kuin se pikkulapsi, joka kysyy, mistä lapset tulevat, eikä kukaan kehtaa selittää.)
Rakkaat lukijat, auttakaa nyt tyhmää. Matematiikkaa ymmärrän hyvin, mutta kirjanpito on käsityskykyni ulkopuolella.
Tai toisaalta, minähän voin lopettaa koko kirjanpidon käytön. Täten siirrän yritykseni raha-asiat pois verottajan ja kirjanpidon ulottuvilta ja ryhdyn mittaamaan tulosta biometrillä ja astrologisella numerologialla.
Koska kirjanpito on minustakin sieltä, minne aurinko ei paista, niin minähän käytän kirjanpitäjän palveluita. Siksi käytän autoani autohuollossa, koska auton huoltaminen vielä syvemmältä, kuin kirjanpito
Mäkin käytän kirjanpitäjää, mutta koulutehtävää varten pitäisi osata kommentoida kirjanpitoa ihan itse. En viitsi enää näin myöhään soittaa mun kirjanpitäjälle, mutta luotan siihen, että joku asiantuntija pyörii verkossa illalla ja auttaa mua.
”Jos yrityksellä on enemmän velkaa kuin omaisuutta tai toisinpäin, niin eivätkö taseen eri puolet voi olla erisuuruiset?”
Firma on saanut rahaa velaksi. Raha on vastaavaa -puolella, velka vastattavaa puolella. Eli menee tasan. Jos rahalla on ostettu laitteita tai muita tuotannonvälineitä, ne on myös vastaavaa -puolella (jolla on nyt vähemmän sitä kassarahaa kun se meni hankintoihin). Eli se saatu raha on merkattu omaisuudeksi ja toisaalta poismaksettavaksi asiaksi kirjanpitoon. Jos se ei olisi omaisuudessa, kirjanpito ei vastaisi todellisuutta, koska raha (tai sillä hankittu laite/tavara/kone/palvelu/muu asia) on firmalla. Jos taas sitä ei kirjattaisi vastattavaa puolelle, firman kirjanpidosta ei nähtäisi että ollaan velkaa ulospäin.
Kiitos! Tällä pääsin jo askeleen eteenpäin, mutta ongelmani jatkuvat.
Jos Vastaavaa-puolen Käteisvarat-tilille ropsahtaisi 1000 euroa, niin millä rivillä se näkyisi Vastattavaa-puolella?
Tai jos tilikauden voitto olisi 2000 euroa suurempi Vastattavaa-puolella, niin millä rivillä se näkyisi Vastaavaa-puolella?
Näillä kysymyksillä yritän siis hahmottaa taseen eri puolien suhdetta toisiinsa. Kuten huomaat, olen todella alkeellisella tasolla tässä asiassa.
Riippuu missä ne rahat ovat?
Jos kuvitteellinen Letkaana Consulting Oy myy konsultointia 2100 eurolla (käteisellä), ja käyttää matkakuluihin 100 euroa, silloin tulos on +2000 euroa (tilikauden tulos), silloin yli jäänyt 2000 euroa on todennäköisesti Letkaanan kukkarossa. Eli Vastaavaa-puolella kohdassa ”käteinen” tai ehkä ennemmin ”rahat ja pankkisaamiset”. Jos sillä olisi ostettu osakkeita, sitten olisi vastaavaa-puolella kohdassa ”arvopaperit”.
Jos käteisvarat-tilille tuli 1000 euroa, todennäköisesti se on tullut joko tuloslaskelman puolelta tulona (”tilikauden tulos”) tai esimerkiksi pankista lainana (”vieras pääoma”)
Suuret kiitokset! Nyt sain kiinni tilanteesta. Itse asiassa Wikipedian selitys oli harhaanjohtava, koska siitä sai sen käsityksen, että taseen eri puolet ovat omaisuus ja velat.
Taseessa on kuitenkin kysymys ihan muusta. Se on yhteenveto ”rahan sijainnista”, ja yhteenveto tehdään kahdesta suunnasta: Vastaavaa-puoli kertoo, missä rahat ovat. Vastattavaa-puoli kertoo, mistä rahat ovat tulleet.
Miksi ihmeessä kouluttajani ei osannut kertoa tätä?
Ps. Letkaana Consulting on äärimmäisen kaunis firman nimi.
Ehkä kouluttajasi ei ollut partiolainen?
😀 Se on todennäköisin syy.
Tuloslaskelma on yhteenveto palkka- ja kauppakuiteista. Näin paljon tuli, näin paljon meni, ja näin paljon jäi käteen / meni miinukselle.
Tase on tiivistelmä kukkaron, pankkitilin, asuntolainan ja muun omaisuuden tilanteesta. Lisäksi siellä on muutama hassu muu rivi, jotta kirjanpitäjät ovat tyytyväisiä ja päätyvät nollaan. (Kirjanpitäjien mielestä kahdenkertaisessa kirjanpidossa kukin tili päättyy aina nollaan. Koska kaikki muut tilit päätyvät lopulta taseeseen, pitää senkin päätyä aina nollaan).
Jos ottaa pankista lainaa, silloin on velkaa (vastattavaa), mutta toisaalta myös tilillä on rahaa (vastaavaa) – molempia yhtä paljon. Jos ostaa sillä asunnon, siirtyy rahaa tililtä (vastaavaa) muuksi omaisuudeksi (vastaavaa), eli edelleen säilyy tasapaino. Kun maksaa pois lainaa, vähenee sekä raha tilitä, että velka. Siksi molemmilla puolilla on yhä sama summa.
Oliko tämä riittävän yksinkertaista? Varsinaiseen kysymykseesi on ihmisen mahdoton vastata, siihen tarvitaan kirjanpitäjä.
Kiitokset! Hyvin selvitit, ja tämä auttoi jo tosi pitkälle. Mulle tuli mieleen jo muutama jatkokysymys, mutta ne ovat tuossa ylempänä.
Ja vielä tähän jatkaen: tuloslaskelma on kooste joltain ajanjaksolta (esimerkiksi tuotot ja kulut tammikuussa tai vuonna 2010), kun taas tase on tilannekatsaus jollain tietyllä hetkellä (esimerkiksi taloustilanteeni juuri nyt tai 31.12.2010).
Tällä saattaa saada jo pari pistettä!
Mahtavaa, tämäkin auttoi eteenpäin. Teen kohta tästä kaikesta synteesin blogiin.