Kustantajallani Inforilla on tapana pitää uusista kirjoista puolen päivän seminaari, jossa osallistujat saavat tuoreen opuksen kainaloonsa.
Nyt on minun vuoroni. Seminaarin nimi on kirjaa mukaillen ”Tekstiä ruudulla – kirjoitamme sosiaaliseen mediaan”. Ajankohta on maanantaina 2.11.2009 klo 13.00-16.30.
Ja sitten asiaan: otan mieluusti vastaan ehdotuksia puheenvuoroni sisällöiksi. Olemme jo poimineet kärjeksi sosiaalisen median ja kirjoittamisen, mutta jos lukijani saavat päättää, mitä asioita nostan esille tästä teemasta marraskuussa?
Oma osuuteni kestää pari tuntia, ja alustavasti ajattelin sisällöiksi seuraavia:
1) Muutos yksisuuntaisesta tiedottamisesta sosiaaliseen mediaan – kova paikka?
* Sosiaalisen median ydin – vuorovaikutteisuus, monimuotoisuus, moniäänisyys
* Tiedottajan ammattikuvan muutos
2) Yritysbloggaaminen: sisällöt ja kirjoittajien suhteet niihin
* Yritysblogin pelisäännöt ja tavoitteet
3) Yrityksen näkyminen sosiaalisessa mediassa: oletko mukana, oletko poissa vai oletko ylempänä?
* Hyödyt ja huolet
* Ratkaisuehdotus sosiaalisessa mediassa elämiseen
Tavoitteenani on saada sisältöihin konkreettisia käytännön vinkkejä, joista osallistujille on hyötyä. (Useimmat kun haluavat jotain vastinetta rahoilleen.)
Lisäksi kaksituntiseeni tulee jokin laajempi rakenne – kenties jokin tarina – jonka mukaan osuuteni kulkee. Muuten setistä tulisi pelkkä vinkkilista, jota kukaan ei jaksa kuunnella.
Näistä olisi kiva kuulla lukijoiden kommentteja. Ovatko otsikkoehdotukseni jo puhki kaluttuja korulauseita vai sittenkin kiinnostavia näkökohtia?
Isotätini Edit kehitti sisältöjä edelleen kommenttien perusteella 3.9. klo 12.30:
Uusi ehdotus osuuteni sisällöksi
1) Muutos yksisuuntaisesta tiedottamisesta sosiaaliseen mediaan – kova paikka?
* Sosiaalisen median ydin – vuorovaikutteisuus, monimuotoisuus, moniäänisyys
* Tiedottajan trauma: en voikaan vaikuttaa enää jokaiseen yrityksestä lähtevään viestiin
2) Yritysbloggaaminen: sisällöt ja kirjoittajien suhteet niihin
* Muista, että yritysblogi ei ole sielusi eikä persoonasi
* Mistä saan kirjoittaa? Mihin sävyyn saan kirjoittaa?
* Saanko olla eri mieltä kuin yritys?
3) Yrityksen näkyminen sosiaalisessa mediassa: oletko mukana, oletko poissa vai oletko ylempänä?
* Mitä hyödymme tai kärsimme sosiaalisesta mediasta?
* Entä mitä menetämme, jos käännämme selkämme sille?
* Ratkaisuehdotus yrityksille sosiaalisessa mediassa selviämiseen
Isotätini Edit muistuttaa myös arvonnasta, jonka palkintona on semmapaikka.
Blogini menee automaattisesti Facebookiin, ja siellä eräs kaverini kommentoi seuraavaa:"Jotain pitänee puhua riskienhallinnasta. Mun graduaineistossa on paljon esimerkkejä, joissa maineenhallinta sosiaalisessa mediassa on pettänyt joko median arvaamattomuuden vuoksi tai siksi, että yritys on itse mokannut ja yrittänyt esim. kätketysti mainostaa tuotettaan keskustelufoorumeilla."Hyvä pointti, ja se täytyy varmasti ottaa esille, ettei kukaan mene innoissaan verkkoon riipustamaan mitä sattuu.
Otsikkolistalla on hyviä näkökulmia, mutta se vaikuttaa parin lukukerrankin jälkeen melko tylsältä. Ehkä tuossa olisi vielä napakoittamisen varaa.Tärkeistä ja kiinnostavista asioista olet ilman muuta puhumassa. Ei olisi ollenkaan hullumpaa olla paikalla kuulemassa. Siitä tulikin mieleeni: sopikaa joskus kustantajan kanssa blogiarvonnasta, jossa joku onnekas lukijasi pääsisi mukaan tällaiseen seminaariin!
Uusi lukija ilmoittautuu.Kiinnostavia aiheita. Milloinka tämä ns. yritysbloggaaminen on lyönyt läpi? Meinasin, kun ennen yrittäjyyttäni (joka on nyt ihan aluillaan), noin vuosi sitten, pohdin kovasti blogikirjoittamisen mahdollisuuksia mainonnan välineenä. Silloin en päässyt päätelmissäni pitkällekään, kun ei ollut keskustelukumppania eikä vielä yritystä, jolla testata toimivuutta.T: Akka
Voip olla, että olen ainoa, jolle ei oikein aukea tuo " sosiaalinen media".Vanha kansakoulusääntö oli, että epäselvän sanan tilalle voi kirjoittaa ymmärrettävän sanan ja lukea jutun uudelleen.Jos korvaan "sosiaalisen median" vaikkapa sanalla "kansanedustajalaitos", tulee jutustasi kovasti paljon kiinnostavampi, ainakin minulle, mutta osuiko korvaava sana kohdalleen ?Tietävätkö kaikki muut mikä on "sosiaalinen media" ?
Huippua!Aiheet yksi ja kaksi tuntuvat hyvin rajatuilta, mutta alkaako sitten maailmojen syleily? ;)Aihe on vaikea, koska sosiaaliseen mediaan liittyy niin paljon kaikkea (blogit, mikroblogit, sosiaaliset kirjanmerkit, videot, keskusteluryhmät jnejne). Itsellä pikkaisen pisti silmään tuo "ratkaisuehdotus" – minusta on todella vaikeaa antaa mitään ehdotuksia, joita jokainen voisi soveltaa. Jokaisen yksilön ja yrityksen on luotava omat tavoitteensa, pelisääntönsä ja ne ratkaisut. Ehkä sinulla on kuitenkin paremmin mielessä se, mitä aiot puhua.Mielelläni tulisin kuulemaan! Sain jo kirjasi postissa viime viikolla, mutta en ole vielä ehtinyt sitä edes raottamaan… 🙂
Olen SepeSuden kanssa hiukan samoilla ajatusurilla. Koen työelämässä pelkän sähköpostittelun hankalaksi ja henkilön, joka tarjousta pyytäessään ei automaattisesti liitä viestiinsä puhelinnumeroa lähes "moukaksi".Tilanne on kuin vaatteiden sovittelu postimyyntifirman tuotevalikoimasta.Katleena, kerroppa kuinka monesti olet ostanut ensimmäiset sovittamasi kengät?Sänköposti ja vastaavat mediat ovat valtavan hyvä apu yhteydenostossa ja lopuksi tarjouksen lähetyksessä, mutta "sosiaalinen neuvottelu" tilanteen kartotus sujuu puhelimella paljon paremmin.Mitä pidemmälle Aasiaan menemme, sitä tärkeämmäksi henkilökohtainen kontakti käy.Myönnän, että ajatusperspektiivini on kapea, koska työpaikalla, emme lähettele keskenämme posteja, ellei ole tarpeen siirtää jotain liitetiedostoja toiselle työasemalle. Pienessä maisemakonttorissa viestitys toimii muutenkin.
Lämpimät kiitokset kaikille kommenteista! Akka, tervetuloa mukaan!Teen kohta korjauksen tuohon postaukseen: laitan sinne uudet sisällöt ja postaan vielä erikseen arpajaisista (Kittyfanelle kiitos ideasta!)Ja sitten tuohon sosiaalinen media -termiin: on totta, että se voi olla vieras monelle. Se on kuitenkin "pisimmälle suomennettu" vaihtoehto, sillä samasta ilmiöstä käytetään myös nimitystä web 2.0.Loippari jo purkikin termiä auki osoitteessa http://www.loippari.com/2009/09/mita-sosiaalinen-media-tarkoittaa.html.Tiivistetysti voisi sanoa, että sosiaalinen media on porukalla tehtyä sisältöä ja vuorovaikutusta, joka painottuu nettiin. Me olemme juuri nyt sosiaalisen median ytimessä, blogeissa, mutta samaa ilmiötä ovat Facebook, keskustelupalstat, Twitter ja Youtube-videot.Erona "vanhaan" nettiin on se, että sosiaalinen media ei perustu yksisuuntaiseen, luentomaiseen sisällöntuotantoon, vaan nykyään oleellista on jakaminen. (Tämäkin blogi olisi aika kamala, jos ei olisi mahdollisuutta kommentointiin, vaan minä vain tuuttaisin muka-viisauksia ilmoille.)Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille, jotka jaksavat pitää täällä keskustelua yllä. Joku kommentoikin jossain muussa verkkosivustossa, että Ei oo totta -blogin paras puoli on aktiivinen lukijakunta. :)Minulla ja blogilla on muuten synttärit 22.12.2009. Blogi täyttää vuoden ja minä 33 vuotta enemmän. Pitäisiköhän harkita jotain lukijatapaamista sen kunniaksi?
Kiitos "sosiaalisen median" suomentamisesta. Ei met täällä susirajalla välttämättä aina niin tyhmiä olla mutta tietämättömiä voimma hyvinkin uutuuksista olla. Semminkin kun posti kulkee enää vain rummuttamalla ja puhelinlangat ovat poiskerityt. Joko semmarisisältö on selvinnyt ?Mikä mahtaa olla sossumedian kontra tulevien sukupolvien tulevaisuus ?Hengailevatko konsultin perilliset muualla kuin naamakirjan ääressä muiden muksujen kanssa ?Mikä olisi seuraava villitys ? Perheen perustaminen sossumediassa ? Olisi hauska jossain vaiheessa lukea arvioita, kuinka lähellä ollaan Orwellin Isoveljeä ? Tosin Arkadianmäellä on taittu olla jo jonnii aekaa.
SepeSusi, uskon, että sosiaalinen media tulee olemaan tulevilla sukupolvilla iso osa elämää, mutta ei koko elämä.Sama juttu on kaikkien uusien hyödyllisten keksintöjen kanssa: autot, televisio, tietokoneet, netti… Ensin pohditaan, että mikä ihme tämä on, ja lopulta siitä tulee arkipäivää.Ei se kasvokkaistapaamisten tarve mihinkään vähene. Ihmisen pitäisi olla huolissaan, jos ei koskaan käy kenenkään luona kylässä tai kaupungilla kahvilla vaan vain viestittelee verkossa.Netissä on kuitenkin se hieno juttu, että samanhenkiset ihmiset voivat kommunikoida, vaikka toinen olisi Arkadianmäellä ja toinen susirajalla. 🙂