Pidin vahingossa viikon tauon bloggaamisesta. Väliin mahtuivat kaverin kihlajaiset, laatuaikaa perheen kanssa, kahden baarin avajaiset, valmennuspäiviä sekä partiolippukuntamme syysleiri.
Kuluneen viikon aikana todistin useampaa kummallista keskustelua. Päätin raportoida ne tähän vain hieman tiivistettyinä ja lähes autenttisina.
Huom: jos etsit tästä blogista hyötytietoa, joudut odottamaan seuraavaan postaukseen.
Keskustelu kadulla aamuyöllä klo 4.12:
Humaltunut mies: Sä olet kaunis nainen.
Nainen (vaivautuneesti): Kiitos.
Mies: Meillä on tässä jokin tarkoitus, eikös vaan?
Nainen: Sulla on tarkoitus, mulla ei.
Mies (pettyneenä): Eikö sulla ole tarkoitusta mun kanssa?
Nainen: Ei. Mulla ei ole tarkoitusta sun kanssa.
Mies (poistuu toiveikkaana seuraavan kohteen luokse): Sä olet kaunis nainen.
Keskustelu baarissa klo 23.18:
Humaltunut nainen: Mä olen tanssinut aivan hulluna.
Mies (ei niin humalassa): Sehän on kiva.
Nainen: Mä olen muuten tanssinut älyttömästi.
Mies: On varmaan ollut hauskaa?
Nainen: Joo. Mä olen tanssinut toooosi paljon.
*hetken hiljaisuus*
Nainen: Sanoinko mä jo, että olen tanssinut ihan hulluna?
Keskustelu syysleirillä klo 19.43:
30-vuotias partiojohtaja: Meidän täytyy ostaa uusia isoja kupolitelttoja ensi kesän suurleirille.
60-vuotias entinen partiojohtaja: Mikäs vika sotilasteltoissa on?
Nykyjohtaja: Jos sataa, niiden kamiinoita pitää lämmittää joka päivä. Meillä ei riitä polttopuut millään ilveellä 10 000 hengen telttojen kuivattamiseen.
Entinen johtaja: Mikäs vika sotilasteltoissa on?
Nykyjohtaja: No lisäksi on se ongelma, että paloturvallisuuden takia puolijoukkueita joutuu kaavoittamaan kauas toisistaan. Kupolit voi sijoitella tiiviimmin, niin saadaan kaikki 10 000 leiriläistä mahtumaan alueelle.
Entinen johtaja: Mikäs vika sotilasteltoissa on?
Nykyjohtaja (on mielestään jo esittänyt pätevät argumentit): No, on niissä sotilasteltoissa hyttysiäkin?
Entinen johtaja (on tyytyväinen kun saa selityksen, jonka ymmärtää): Jaa sitten. Eihän nykyihmiset ole ihan samanlaisia kuin me ennen vanhaan.
Tarinoiden opetus: Joskus itsensä toistamisesta on hyötyä, joskus ei.
Piti heti alkaa miettiä kaikkia tuttuja läpi ja koittaa keksiä, kenen kahden välillä tuo viimeinen keskustelu on käyty. Kahdesta ensimmäisestä en yritä löytää tuttuja..
Kaikkea ei voi sanoa suoraan. Partiojohtajassa ei välttämättä ole kyse siitä että vasta itikat ymmärrettiin. Siinä vanhempi partiolainen testasi kuinka hyvin asia on valmisteltu ja toisekseen stressinsietokykyä. Tulos vaikutti siihen lausuntoon joka on osa partiolaisten arviota organisaatiossa.
Kiitokset kommenteista!Liisa, terveiset täältä Suomesta! Voin laittaa Facebookiin vinkin keskustelijoista.Anonyymi, jos tuntisit keskustelijat, olisit eri mieltä. Tähän arvioon voit luottaa.