Kaikki ohjeet voi kirjoittaa joko selkeästi tai hankalasti. Jos valitsee hankalan tavan, ottaa samalla sen riskin, että lukija ei toimi halutulla tavalla.
Minen-lauseenvastikkeet ovat monimutkaisia, byrokraattisen oloisia ja jopa huvittavan kankeita. En myöskään ymmärrä, miksi pääasia on sanottu viimeiseksi. (Sitä paitsi jos sovelluksesta poistuu, ikkunathan sulkeutuvat siinä samalla. Tätä on turha sanoa kahteen kertaan.)
Ehdotan seuraavaa korjausta:
Kiitos kun käytit sähköpostia!
Sulje nyt Explorer*-nettiselain (paina Alt + F4), niin estät sähköpostisi luvattoman käytön.
*Tähän tulee sen selaimen nimi, jota asiakas parhaillaan käyttää. Sehän on tunnistettavissa, eikö vain? Samalla tietenkin sulkemisohje muuttuu.
Jos asiakkaan selainta ei voi tunnistaa, niin en käyttäisi termiä selainsovellus. Puhuisin mieluummin nettiselaimesta, joka on ymmärrettävämpi rivikansalaiselle.
Tuo on tyypillinen käännösrakenne, joka syntyy, kun käännetään sanoja, ei ajatuksia. Tuosta kielii jo sanajärjestys: englanniksi tuo on ollut todennäköisesti ”To finish –, close — and exit –” tjsp. Englannin (in order) to -rakenne kääntyy valitettavan usein myös finaaliseksi lauseenvastikkeeksi (”Suorittaaksesi”). Dislike. :p
Pakollinen nörttikommentti täysin kirjoituksesi oleellisimman pointin ohitse: Mac-ohjelmat eivät yleensä sulkeudu, jos kaikki ikkunat suljetaan. Ohjeesi ei ota huomioon Linux- tai Mac-käyttäjiä. Toki nämäkin voidaan selaimen ohella tunnistaa, mutta ei luotettavasti.
Selaimesta puhuminen menee yli useimpien hilseen:
http://www.youtube.com/watch?v=o4MwTvtyrUQ
Niinpä on melkein turha tällaisia ohjeita edes antaa, kun useimmat niitä eivät kuitenkaan ymmärrä. Ehkä ”Sulje Internet” vielä jotenkin tulisi ymmärretyksi. Mutta teknisesti ottaen tuo viesti taas olisi ihan päätön, joten sekään ei oikein käy.
Itse en myöskään lähtisi kiittelemään tyhjästä, vaan ilmaisisin vain olennaisen.
Samaa mieltä Akin kanssa, että turhat kiitokset ovat turhia. Yhtä lailla kuin 90-luvulla muodikkaat Tervetuloa-huudahdukset nettisivujen pääotsikkoina.
Moni kokee kamalan vaikeaksi, että joutuu painelemaan jotain outoja nappuloita. Miksi ei voi vain käyttää hiirtä, kysyvät. Kannettavalla F4-napin aikaan saadakseen saattaa vielä joutua painamaan yhtä aikaa FN-painiketta. Windows-selaimissa on kaikkiaan vähän hankalaa, kun selainta ei voi aina sulkea suoraan ilman, että sulkee yksitellen kaikki ikkunat.
Tietty alun perin kohtuu typerä verkkopalvelu, jos vaatii selaimen sulkemista. En varmasti jaksaisi.
(Kiva, tänne saa taas kommentoida ilman kirjautumista!)
Englannin lauserakenne tosiaan selvästi paistaa esimerkistä läpi (kyseessähän on englannista suomeksi lokalisoitu ohjelmisto), mutta valitettavasti tietokoneohjelmistoja kääntävä usein joutuu tinkimään sujuvuudesta ja selkokielisyydestä ja päätymään kökköratkaisuihin. Käännöstyössä apuna käytettävät työkalut esimerkiksi toimivat englannin ehdoilla eivätkä ota huomioon eri kielten ominaispiirteitä kuten sanajärjestykseen tai sanojen taipumiseen liittyviä seikkoja.
Käännösohjelmat segmentoivat käännettävän materiaalin yleensä lauseen pituisiksi yksiköiksi mutta joskus jopa pienemmiksikin (esim. englanninkielisen virkkeen alussa ollut ”To do x…” -lauseenvastike on saattanut olla oma käännösyksikkönsä ja loppuosa seurata perässä jossain ihan toisaalla, siitä epäluonteva sanajärjestys), ja näitä sitten ohjelmiston koontivaiheessa yhdistellään toisiinsa englannin mukaisesti.
Suomeen päin kääntävälle harmaita hiuksia aiheuttaa myös se, että usein esim. tuotenimet tai muut usein toistuvat elementit eivät ole käännettävässä materiaalissa lainkaan kääntäjän käsiteltävissä (taivutettavissa) vaan ne lisätään tekstiin jälkikäteen, joten lauserakenteet on muotoiltava niin, että nimen tms. saa lisättyä perusmuodossa.
Kääntäjä on myös aina enemmän tai vähemmän sidoksissa lähdetekstiin, ja etenkin teknisissä käännöksissä ei kääntäjä oikein voi ryhtyä säveltämään ja ehdottelemaan esim. näppäinkomentoja, joita ei lähdetekstissä ole – ja harvoin kääntäjällä edes on sen enempää tietoa ohjelman ominaisuuksista.
Mutta näistä käännöstyötä rajoittavista taustatekijöistä huolimatta olen samaa mieltä siitä, että tuonkin lauseen olisi halutessaan voinut muotoilla vähemmän kökösti. 🙂
Kääntäjä tuo tuossa esiin hyviä tällaisiin käännöstöihin liittyviä rajoitteita. Juuri tuo jako käännösyksiköihin on tämän älyttömän lauseen todennäköisin syy, tämä lause ei nimittäin ole MS:nkään käytäntöjen mukainen. Yleisimminhän kyseisen yrityksen ohjelmistoissa näkee muotoa ”…estä luvaton käyttö poistumalla…”
Yksi vaihtoehto on se, että tämä on aloittelevan kääntäjän virhe. Miten se on päässyt läpi kaikista oikoluvuista, onkin sitten toinen kysymys. 😉