Uusi postaus Retoriikan kesäkoulussa: Fakta ei kiinnosta

Katleena Kortesuo

5 kommenttia

  1. Voi Katleena.

    Ensimmäistä kertaa jouduin lukemaan kirjoittamasi
    tekstin kahteen kertaan, jotta ymmärtäisin.

    Toisella lukemisella hoksasin, että tarkoitat
    faktalla tutkimustulosta. Minulle fakta tarkoittaa
    tosiasiaa.

    Useimmat lukijat varmaan ymmärtävät kirjoituksesi minua paremmin,
    sillä sietämättömän useat toimittajat pitävät tutkimustuloksia
    tosiasioina. Kuitenkin kyselytutkimuksen ainoa varma totuus on, että
    tutkimuksen tekijä sanoo vastaajien sanoneen jotain.

    Tieteellisten tutkimusten tuloksia uutisoidaan vielä varmempina
    totuuksina. Uutisointi kulkee jotenkin seuraavasti.

    Tieteilijä: Tutkimus viittaa, että jäkälän syöminen voi saada ihon
    näyttämään nuoremmalta.

    HS: Jäkälän syöminen nuorentaa ihoa.

    Iltalehti: Ikuinen elämä jäkälää syömällä!

    Totuudeksi, tai faktaksi, asia muuttuu vasta, kun asiaa on tutkittu
    useamman tutkimusryhmän voimin ja päädytty samaan tulokseen.
    Todennäköisesti jokin ryhmä saa toisenlaisen tuloksen. Joko tahallaan
    tai sattumalta, mutta totuus ei silti siitä muutu.

    Tupakointi ja kova rasva ovat pahasta ja ilmasto lämpenee
    ihmisen toiminnan seurauksena, vaikka jotkut tutkimukset
    väittävätkin toisin.

    Näissä tapauksissa vastafaktan synonyymi vale.

    En olisi myöskään noin tyly tutkimuksia kohtaan. Huolellisesti
    laaditut tilastot ja järkevästi suoritetut tutkimukset
    voivat kertoa trendeistä, jotka ehkä jatkuvat tulevaisuuteen.

    Guruja sitten tarvitaan haistelemaan niitä trendejä. Siinä olen
    kanssasi samaa mieltä.

  2. Hauska tuo otsikointiesimerkkisi! Iltapäivälehtien otsikointi on juuri tuota.
    Kyllä tuossa postauksessani tarkoitan faktalla mitä tahansa muutakin tosiasiaa kuin moneen kertaan todennettua tutkimustulosta. Faktat kerta kaikkiaan eivät vakuuta, ellei niihin ole yhdistetty näkemystä.

  3. Hei, jäin pohtimaan tuota. On totta, että fakta ilman näkemystä ei vakuuta. Näkemyksellä tässä viitataan ilmeisesti siihen, että faktan esittäjä esimerkiksi osoittaa ymmärtävänsä faktan takana olevat syyn ja vaikutuksen suhteet. Tämä on normaalia sillä tieto faktan syistä on olennaista faktan ymmärtämiselle(tässä kohtaa yleensä erotetaan myös nk. valheelliset ”faktat” ja ulkoaopetellut faktat). Haluaisinkin kysyä mitä olennaista täysin faktoista riippumattomilla taidoilla kuten esimerkiksi retoriikan taidolla on tekemistä faktan vakuuttavuuden kanssa? Ketä sillä voidaan vakuuttaa ja miksi meidän pitäsi vakuuttaa joku tosiasioihin liittymättömäillä keinoilla.

    1. Minuakin asia jäi vaivaamaan. Näkemys ilman faktaa on joko tyhjää puhetta tai valheen edistämistä. Tosiasiat ovat tosiasioita riippumatta siitä, miten taitavasti todistellaan niiden puolesta tai niitä vastaan. Se, miten asiat oikeasti ovat, ei ole suhteellista tai tarinaa kertovan valittavissa. Näkökulman voi tietenkin valita.

      Voisi helposti ajatella, että taito esittää asioita olisi pahasta sen vuoksi, että paremman puhujan sana on painavampi. Oppi asioiden taitavasta esittämisestä on kuitenkin hyvä tehdä näkyväksi. Jos kaikilla on mahdollisuus oppia nämä taidot, on kaikilla myös tilaisuus esittää asiansa yhtä painavasti. Loput jää kuulijalle.

  4. Erinomaisia kysymyksiä! Vastaan niihin mielelläni.
    Retoriikan Kesäkoulun blogiin on nyt tullut kommentointimahdollisuus, joten jaksaisitteko käydä kopioimassa kommenttinne suoraan sinne? Uusien lukijoiden on helpompi seurata keskustelua, kun postaus ja kommentit ovat samassa paikassa.
    Minäkin jatkan keskustelua siellä. 🙂

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.