Vanhoja tuttuja

Katleena Kortesuo

Minulla on tyytyväinen ja seesteinen olo. Istun sängyllä ja vahdin tyttöjämme, jotka yrittävät saada unen päästä kiinni.

Talossamme on tällä hetkellä 19 mukavaa ihmistä – 10 aikuista ja 9 lasta. Suurin osa on samoissa puuhissa kuin mekin: muksuja nukutetaan eri puolilla taloa.

Voiko olla parempaa hetkeä pohtia ihmissuhteita?

Rakensin aikani kuluksi ihmissuhdekaavion paikalla olevista aikuisista. Se näyttää tältä:

 

En ryhtynyt viivoittamaan ystävyyssuhteita, koska olemme kaikki kavereita keskenämme. Halusin lähinnä tutkia, miten olemme tutustuneet toisiimme.

Erään työkaverit ovat alkaneet seurustella keskenään. Toisella nuoruudenkaverit ovat menneet naimisiin. Kolmas on saanut puolisostaan myös työkaverin.

Mitenköhän meidän lapsemme selittävät aikanaan kaveruussuhteensa?

"No kun mun isä ajoi enduroa ton isän kanssa, ja mun äiti oli ton äidin kaverin koulukaveri."

2 kommenttia

    1. Pitäisikö olla vakavasti huolestunut siitä, että piirrän läheisistä ihmissuhteistani kaavioita?

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.