Olen jälleen saanut nauttia Anonyymien solvaavista kommentteista. Minua saa ilman muuta solvata, mutta silloin se pitää tehdä omalla nimellä. Puskasta huuteluun on kurja vastata.
Poistin juuri äsken yhden kommentin, jonka kirjoittaja toivoi, että "siirtyisit digiaikaan etkä puhuisi nauhoista ja nauhoitteista".
Tästä Anonyymin harhaluulosta kannattaa kirjoittaa enemmänkin. Käyttämäni ilmaus edusti nimittäin kielitieteelle tuttua ilmiötä: kiteytymää ja toisaalta merkityksen laajenemista.
Vedätkö vessan? Miksi ihmeessä? Sehän on nykyään painamista. Ennen vanhaan vessa kyllä vedettiin vesiklosetin ketjusta kiskomalla.
Silti "vessan vetäminen" ei ole virheellinen ilmaus, vaan se on kiteytynyt merkitsemään pöntön huuhtelua. On toisarvoista, miten se tehdään – painamalla, vetämällä vai polkemalla. Sitä vain kutsutaan vessan vetämiseksi.
Kirjoitatko kynällä? Miksi ihmeessä? Kynä tarkoitti alunperin sulkaa. (Ajattele vaikka kanan kynimistä.)
Sulkaa (jota kutsuttiin kynäksi) käytettiin aikanaan kirjoittamiseen, ja kun mustekynät vihdoin tulivat, niitäkin alettiin kutsua kyniksi. Nykyään meille on itsestäänselvyys, että kynä tarkoittaa kirjoitusvälinettä, mutta aikaisemmin sen merkitys oli sulka.
Todennäköisesti 1800-luvulla oli olemassa anonyymejä huutelijoita, jotka soimasivat: "Ei se uusi väline ole kynä! Se on kirjoitinpötkylä!"
Minä siis nauhoitan. Tietenkään tallennusväline ei enää ole nauha vaan kasa bittejä, mutta nauhoittaa-termi on täysin ymmärrettävä. Kaikki tietävät, mitä se tarkoittaa.
Ilman muuta voi puhua myös tallentamisesta tai äänittämisestä, mutta myöskään nauhoittaa-termissä ei ole mitään vikaa.
Paitsi jos on ammattimainen anonyymi solvaaja, joka haluaa olla ylitäsmällinen. Hän kenties myös painaa vessan.*
*Olen pahoillani kärttyisyydestäni. Olen juuri ajanut 1,5 tuntia räntäsateessa ja loskassa rekkojen keskellä, ja kotona minua odottavat turhat solvaukset. Aaargh. Kräääh.
Minä, kielitieteilijä, kyllä aina uhmakkaasti nauhoitan myös digiboksilla ja digitaalisella äänitallentimella – juuri mainitsemistasi syistä 🙂
Hienoa! En siis ole yksin.
Olen muuten myös huomannut usein ”käyväni kahvilla”, vaikka en juo kahvia lainkaan.
Kyseessähän lienee tämä suomenkielen vääristymä, asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä.
Englanniksi ei puhuta wc:n vetämisestä (mihin sitä vessaa oikein vedetään? perässä vai?) vaan pikemminkin ”flush the toilet” joka siis vapaammin käännettynä tarkoittaa wc:n huuhtelua. Tässäkin tosin mennään metsään siinä että eihän sitä wc-tilaa huuhdota vaan ainoastaan se pytyn sisäpinta.
Kynäilyyn en ota kantaa, itse kirjoitan näppäimistöllä..
Englanniksi record toimii myös paremmin kuin suomenkielessä. Record termi ei ota kantaa teknologiaan millä asian tallentaminen hoidetaan vaan perustuu ”asian paremmin muistamiseen” –> http://wiki.answers.com/Q/What_is_the_origin_of_the_word_record
Ongelmana on hölömöt suomalaiset jotka sitovat käytettävää kieltä teknologiaan eivätkä siis tässä tapauksessa käytä termiä tallentaa vaan nauhoittaa.
Ehkä suomenkieli on niin nuori, ettei olla vielä ymmärretty että maailma muuttuu ja termit kannattaa valita siten ettei maailman muuttuminen vaikuta termin sisältöön. Puhutaan asioista siis niiden oikeilla nimillä!
Tässäpä pohdittavaa loppuviikoksi..
Ei suomen kieli ole englantia nuorempi, mutta englantia on kylläkin kirjoitettu paljon kauemmin. Sanojen merkityksen laajeneminen ja muuttuminen taas on aivan normaali ominaisuus kielessä, ja sitä tapahtuu yhtä lailla englannissakin. Jos sanojen merkityksiä ei voisi ”venyttää”, kieli ei pystyisi sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
Niklas, kiitos kommentistasi! Suosittelen lämpimästi perehtymistä kielitieteeseen. Kiteytyminen on nimittäin kaikkien kielten ilmiö. Kysymys ei ole kielen ”huonoudesta” tai ”epäteknisyydestä” vaan nopeudesta ja taloudellisuudesta: vanha sana käy uuteenkin tarkoitukseen, eikä joka kerta tarvitse keksiä uutta nimitystä.
Englannin kielestä voisi poimia seuraavat esimerkit kiteytymisestä:
straw = pilli (alun perin siis vain olki, mutta nykyään myös muovipillit ovat ”olkia” englanninkieliselle)
car = auto (alun perin hevosvetoinen ”carriage”, mutta nykyään englanninkieliselle myös autot ovat ”kärryjä”) Sen sijaan suomen kielessä on otettu käyttöön uusi sana automobiili, joka lyhentyi autoksi.
Kieli ei siis ole insinööritiede, jonka pitäisi olla eksaktia. Jos haluamme täydellistä tarkkuutta, pääsymme saivarteluun – tähän tapaan:
– Onko sulla kelloa?
– On.
– *ääh, näitä tapauksia* No mitä se on?
– Nahkaa ja metallia.
– Voisitko sanoa, mitä viisarit näyttävät?
– Numeroita?
– Mitä numeroita?
– Mustia.
Tämä keskustelu jatkuu loputtomiin, eikä saivartelija saavuta mitään. Jos molemmat osapuolet tietävät, mistä on kysymys, on turha esittää, ettei muka ymmärrä.
🙂 Taisimme vastata Helkan kanssa yhtä aikaa.
:-). Muuten, jos kieli ei olisi niin muuntuva, me emme voisi nauttia puujalkavitseistäkään, ja sehän olisi tylsää.
Jepjep, Puujalkavitsit ja saivartelu <3
Joskus toisesta vaikuttava saivartelu on kuitenkin paikallaan asian tarkentamiseksi.
Esim kun vaimoke sanoo että pese vessa, ei DI ymmärrä että pitää pestä myös lavuaari ja vaihtaa pyyhkeet. Tai kun käsketään tyhjentämään astianpesukone, ei toimeksianto sisällä koneen täyttämistä pöydällä lojuvilla likaisilla astioilla.
Perustelen ymmärtämättömyyttäni IT-taustalla (vaikka vaimoke on sitä mieltä että olen laiska 😛 ), softassa kun on oleellista kertoa täsmällisesti mistä on kyse…
Vessan vetäminenhän johtuu siitä narusta, josta vetämällä vanhanmallisia pyttyjä huuhdeltiin: ihan järkeenkäypää. [edit] <puusilmä> …niin kuin alkuperäisessä postauksessa mainittiinkin </puusilmä>
Olen halvatun tarkka kieliasioista, mutta niinpä vain ”keitän kahvit” (en keitä yhtään mitään – käyttelen espressomasiinaa) tai kyselen ihmisiä ”langan päähän” (edes lankapuhelimessani ei ole enää lankaa, koska luuri on langaton). Eipä noista kannata pillastua. Raja menee siinä, että sähköposti ei kyllä mitenkään päin ole kirje, vaikka naapurini joskus aloittaakin sähköpostivastauksensa ”Kiitos kirjeestä”…
Tutkitaanpa, mitä Kielitoimiston sanakirja sanoo:
nauhoittaa
1. tallentaa ääni- t. kuvanauhaan. Nauhoittaa musiikkia radiosta kasettiin. Tilaisuus nauhoitettiin. Kuvanauhoitettu haastattelu.
2. varustaa t. sitoa nauhoilla. Nauhoittaa kengät.
Ilmeisesti sinun täytyy tarjota kielitieteen osaamistasi myös Kotukseen…
Marko, kiitos kommentistasi!
En ole yrittänytkään väittää, että nauhoittaa-sanan laajempi merkitys olisi sanakirjassa. Olin ehkä epäselvä, mutta väitteeni olivat seuraavat:
a) Kiteytyminen ja sanan merkityksen laajeneminen (ja muuttuminen) ovat kielen luonnollisia ilmiöitä.
b) Jos sanon ”nauhoittavani mp3-tiedoston”, kaikki tietävät, mistä on kyse. On siis turha yrittää saivarrella ”väärästä” sanasta, koska se on sivuseikka.
Kolmas väitteeni on muuten seuraava:
c) Kielitoimiston sanakirja on vain yksi otos kielen ilmiöistä. Kotuksen tutkijat eivät itsekään väitä, että se on ”oikea” tai ”aina ajan tasalla”. Kielentutkijat ovat monesta asiasta samaa mieltä ja monesta eri mieltä, mutta vain yksi näkökulma mahtuu sanakirjaan. Kielentutkimus on – ikävä kyllä – epäeksakti tiede. Se ei ole matematiikkaa vaan myös tulkintaa.
Höpöhöpö. Yrität epätoivoisesti saada huonokielisyytesi käännettyä hyväksytyksi. Se on melko omituista, kun blogisi koostuu muiden samantyyppisten virheiden kommentoinnista.
Kiitos kun otat kantaa omalla nimelläsi.
Saat myös ilman muuta pitää minua huonona kielenkäyttäjänä. Näissä asioissa on vain mielipiteitä.