Seuraava keskustelu käytiin Facebookissa kahden tuttuni välillä:
Pasi Pamauksen status:
Pasi Pamaus …
Kaarina Kalaus kommentoi:
Kaarina Kalaus …
Pasi:
….
Kaarina:
😉
Pasi:
😀
Koko keskustelu käytiin siis pelkin symbolein, ja silti siinä oli itua – ja huumoria.
On mielenkiintoista, kuinka verkkotekstit ovat muuttaneet kirjoitettua kieltä. Vasta internetin ja pikaviestimien aikakaudella kirjoittajalla on ollut kiire, koska keskusteluissa on vaadittu ajantasaista reagointia. Tunnetiloja ei ehdi purkaa (tai ei mahdu purkamaan) auki sanallisesti, joten niitä kuvataan symboleilla.
Vanhoille tutuille symboleille on siis tullut uusia käyttötapoja. Hymiöt ovat useimmille tuttuja, mutta lisäksi pidän tähtiä varsin käyttökelpoisina. Niillä voi merkitä tekstinulkoisia asioita:
Esikoiseni: Äiti, mä olen oppinut, ettei saa kaivaa nenää.
Minä: No sehän on tosi hieno juttu.
Esikoinen minuutin kuluttua: *sormi nenässä* Hups äiti, mä unohdin mitä mä olen oppinut.
Hymiöistä on olemassa useita eri versioita, joista osa vaatii jo vähän aivotyötä. Partiossa näkyy joskus käytettävän ”partiohymiötä” eli yhdistelmää
{|:-)>=
Kuviossa on siis heppu, jolla on perinteinen partiohattu (safarihattu) sekä kaulassa partiohuivi.
Täten haluaisin lanseerata muutaman uuden hymiön:
Graafikkohymiö (käy myös valokuvaajille ja stylisteille)
E:-|
(Suora otsatukka on yksinkertaisen linjakas. Graafikko ei hymyile, koska hän on cool.)
Matkaopashymiö
I:-D&
(Matkaoppailla on omituinen hattu. He hymyilevät aina, ja kaulassa on solmittu huivi.)
Kohublondin hymiö
:-)=B
(Heitä ei juurikaan katsota silmiin.)
Konsulttihymiö
[,,,]
(Konsultin sijasta näet vain fläppitaulun ja tussilajitelman.)
Itsekin olen tutustunut erikoishymiöiden maailmaan: (+Y+) =daisarit (*Y*) =silikonit ( * Y * ) =isot silikonit (OYO) =daisarit suurilla nännipihoilla ;)-muistan hämärästi että joku on kehitellyt vastaavat myös perseistä 😀
Tuo kohublondi on mainio!
Hihii, kiitoksia näistä uusista hymiöistä. Onko partihymiöllä siis väiski päässä vai sellainen huopahattu? Suomalaisella partiolaisella kuuluisi tietenkin olla väiski €:)>=, tai jotain :)Hymiöiden käyttö on usein, esimerkiksi mesettäessä tai lyhyissä sähköpostiviesteissä, suositeltavaa. Muuten syntyy helposti väärinkäsityksiä, kun äänensävyä ei voi kuulla.
Kiitos kommenteista!Tekstiurakoitsija, itsekin olen jossain vaiheessa törmännyt noihin etuvarustussymboleihin. Erityisesti silikoniversio osuu varsin oikeaan.Mikko, kohublondit ovat lähellä sydäntäni.Aku, tuo väiskiversio on todellakin parempi. Alkuperäisessä partiohymiössä on sellainen BP-tyylinen 1920-luvun safarihattu.Kuten Aku Orgcommsista totesi, hymiöiden toimivuuteen ei aina voi luottaa. Joskus positiivinen hymiö tarkoittaa aitoa hymyä, joskus ironista virnuilua.
Olen kyllä erikoisen erimieltä jutun otsikon toteamuksesta ja jutussa esiintyvistä asioista.Toki negatiivinenkin kehittyminen on kehittymistä mutta valmentajalta ja konsultilta odottaisi yrityselämän kielenkäytön ja esipuberteettiasteella olevia hetkellisesti huvittavien slangimerkkien erottamista toisistaan.Sinänsä juttu sopii blogin otsikossa mainittuun kategoriaan mutta ”vanhana partana” hämmästelen, onko asiakaspalvelukouluttajan viisasta esittää, että kieli kehittyy moisten symbolien käytöllä.
SepeSusi, kiitos kommentista ja kritiikistä!Hymiöt kyllä kehittävät kieltä (eli tuovat uusia ilmaisutapoja), mutta ne eivät tietenkään sovi joka paikkaan. Hymiöt ovat varsin arkisia ja puhekielisiä, joten niiden paikka on Facebookissa, kavereiden välisessä viestinnässä tai tällaisessa rennossa blogissa.En missään nimessä suosittele, että hymiöitä käytettäisiin asiakasviestinnässä – varsinkaan silloin kun asiakas ei ole henkilökohtaisesti tuttu. Olisi omituista saada Vattenfallilta maksumuistutus, jonka otsikko olisi Laskusi on maksamatta :(En käytä hymiöitä myöskään esityksissä, raporteissa tai selonteoissa, jotka voivat levitä laajalle. Konsulttiuskottavuuteni romahtaisi, jos otsikoisin raporttini Yritys X:n asiakaspalvelun laatu 😮
Pakko kommentoida (:Kieli kehittyy kaiken aikaa, ja jos jotakin olen opiskellessani oppinut niin sen, että1. kehitystä ei voi pysäyttää2. kehitys ei ole välttämättä pahasta3. yksityiselämässä ihmiset saavat käyttää millaista kieltä lystäävät, vaikka julkiseen kielenkäyttöön oikoluku olennaisena osana kuuluukiin.Tämä siis viitaten SepeSuden kommenttiin.terv. suomen kielen pääaineopiskelija
Jenni, kiitos kommentistasi ja tervetuloa blogiini!Olet näköjään istunut samoilla luennoilla kuin minäkin: kielen muuttumiseen suhtaudutaan onneksi nykyään paljon suvaitsevammin kuin joskus vuonna 10 esv. (ennen sähköisiä viestimiä).Asian voi nähdä myös niin, että jos kielen ilmaisuvarat eivät riitä jonkin asian viestimiseen, yleensä aukkopaikkaan löytyy jokin täytepala. Kieli muuttuu, koska sen on pakko muuttua.