Viisi yleisintä alkukirjainvirhettä

Jee, nyt on meneillään kielioppiviikko Pilkun paikka -kirjan hengessä. Seuraavaksi käyn läpi viisi tyypillisintä alkukirjainmokaa. Tätä aihetta ehdotti Antti Pohjolainen – kiitos hyvästä ideasta!

Tässä postauksessa käsittelen isot ja pienet alkukirjaimet. Jos olet alkukirjainsokea, ota opiksesi.

 

1) Tämä Ei Ole Oikea Otsikointitapa

Suomen kielessä otsikko (tai vaikkapa laulun, kirjan tai tapahtuman nimi) alkaa isolla kirjaimella, mutta joka hiivatin sana ei ala isolla.

Jos nimi tai otsikko on pitkä, sen voi erottaa muusta tekstistä kursiivilla, lihavoinnilla tai lainausmerkeillä.

Ei siis näin:

Olen perustanut blogin nimeltä Poliisit Ja Palomiehet Ovat Ihania. Ensimmäisen postaukseni otsikko on Pussasin Kerran Palomiestä. Olen myös sanoittanut laulun Taivas On Siellä Missä Poliisit Ovat.

Vaan näin:

Olen perustanut blogin nimeltä "Poliisit ja palomiehet ovat ihania". Ensimmäisen postaukseni otsikko on "Pussasin kerran palomiestä". Olen myös sanoittanut laulun "Taivas on siellä missä poliisit ovat".

 

2) Puhuvatko Suomalaiset vai suomalaiset Suomea vai suomea?

Tämä on opeteltu jo ala-asteella: kielet ja kansallisuudet pienellä, mutta maat ja muut paikannimet isolla.

Jos maantieteelliseen alueeseen tulee paikkaa rajaava tarkennus, tarkennus kirjoitetaan myös isolla. Jos maantieteelliseen alueeseen tulee muulla tavoin rajaava tarkennus, tarkennus kirjoitetaan pienellä.

Ei siis näin:

Jos joskus tapaan Suomalaisen vääpelin, joka puhuu myös Englantia, pyydän häntä matkaoppaaksi Walesiin. Kutsun hänen kollegansakin mukaan, jos he ovat Englanninkielisiä. Yleensä etelä-Suomessa moni osaa Englantia. Se on tyypillistä kuulemma muuallakin Nyky-Suomessa.

Vaan näin:

Jos joskus tapaan suomalaisen vääpelin, joka puhuu myös englantia, pyydän häntä matkaoppaaksi Walesiin. Kutsun hänen kollegansakin mukaan, jos he ovat englanninkielisiä. Yleensä Etelä-Suomessa moni osaa englantia. Se on tyypillistä kuulemma muuallakin nyky-Suomessa.

 

3) Viikonpäivät, kuukaudet ja juhlat

Älä koskaan ota englannin kielestä mallia suomen kielioppiin. Menet nimittäin metsään.

Suomessa viikonpäivät, kuukaudet ja juhlat kirjoitetaan pienellä – myös silloin, kun niihin sisältyy henkilönnimi.

Ei siis näin:

Viikon päästä Lauantaina 25. Kesäkuuta on Juhannus. Ehkä teen silloin jonkin rikkeen poliisien nähden, niin saan kuuden kuukauden tuomion, joka kestää Tapaninpäivään asti.

Vaan näin:

Viikon päästä lauantaina 25. kesäkuuta on juhannus. Ehkä teen silloin jonkin rikkeen poliisien nähden, niin saan kuuden kuukauden tuomion, joka kestää tapaninpäivään asti.

 

4) SUURAAKKOSET EIVÄT HELPOTA LUKEMISTA

Tämä vinkki ei koske pelkkiä alkukirjaimia vaan koko sanoja. Lähtökohtaisesti juuri mitään ei tarvitse kirjoittaa suuraakkosin.

Jos haluat korostaa jotakin, käytä lihavointia tai kursivointia.

Jos pelkäät, että vastaanottaja ei näe kunnolla, suurenna fontin pistekokoa. Yleensä vastaanottaja osaa tosin itse zoomata tekstiä suuremmaksi.

Ei siis näin:

PALOMIEHET OVAT NIIN IHANIA, ETTÄ JOSKUS UNOHDAN HEIDÄN VUOKSEEN JOPA POLIISIT.

Vaan näin:

Palomiehet ovat niin ihania, että joskus unohdan heidän vuokseen jopa poliisit.

 

5) Ruokalajit, eläinrodut ja kasvit

Joskus ruoan, eläimen tai kasvin nimessä on ihmisen tai paikan nimi. Siitä huolimatta sana kirjoitetaan pienellä.

Ei siis näin:

Poliiseilla on Saksanpaimenkoiria, ja he syövät mieluiten Lindströminpihvejä. Olen huomannut tämän salaisilla tarkkailumatkoillani Siperianlehtikuusten takaa.

Vaan näin:

Poliiseilla on saksanpaimenkoiria, ja he syövät mieluiten lindströminpihvejä. Olen huomannut tämän salaisilla tarkkailumatkoillani siperianlehtikuusten takaa.