Vinkki lähdeluettelon tekoon: kätke jälkesi ja siivoa jakamasi linkit

Katleena Kortesuo

Kävin viime viikolla puhumassa Helsingin yliopiston kirjallisuustieteiden opiskelijoiden työelämäkurssilla. Otsikkoni oli Tietokirjailijan työ – ei elätä ketään mutta hyödyttää kaikkia.

Tietokirjailijan työ – ei elätä ketään mutta hyödyttää kaikkia KUSTANNUSSOPIMUS TIETOKIRJALLE Keksi kirjaidea ja kirjan nimi Tee takakansiteksti, sislu, 2–3s. tekstiä + oma esittely Karsi kustantajat: minne kirja sopii? Soita 4–6 taloon ja ehdota Toista eri taloille, kunnes menee läpi (Jos tulee 20 hylsyä, keksi uusi) KIRJAPROSESSI 1.Kirjoita pilveen. Sislu on runko jota lihotat vähitellen 2.Kun käsis on valmis, kustannustoimittaja korjaa virheet 3.Sen jälkeen taittaja -> oikoluku -> paino 4.Osallistu markkinointiin TIETOKIRJOILLA EI ELÄ Tulot kolmelta taholta: 1.Tekijänpalkkio kustantajalta 2.Lainauskorvaus Sanastolta 3.Apurahat säätiöiltä kerjäten Päätulonlähde = oma päivätyö VINKIT ALOITTELIJALLE 1.Merkkaa käsiksen keskeneräisyydet "blaa"lla. Näin löydät aukkopaikat helposti 2.Kun haet apurahaa, perustele miksi juuri sinun kirjasi pitää kustantaa. Keksi myyvä nimi 3.Kun olet tehnyt ekan kirjan, liity Sanastoon 4.Kustannussopimus antaa julkaisuoikeudet kustantamolle. Et voi jakaa samaa tekstiä muualla
Yhteenveto puheenvuorostani.

Sivusin luennolla nopeasti lähteiden hallintaa, mutta en ehtinyt käydä kaikkea läpi. Niinpä tarjolla on erinomainen vinkki, joka lisää yksityisyyttä:

Siivoa linkit – peitä jälkesi

Sähköinen lähdeluettelo sisältää yleensä klikattavat linkit. Niitä on sekä tieteellisissä artikkeleissa että asiantuntijoiden blogeissa. Säilytän täällä omassa blogissani myös kirjojen lähdeluetteloita, jotta paperikirjan lukijan ei tarvitse arvailla oikeita linkkejä.

(Esimerkkeinä Journalismin kuoleman lähdeluettelo ja Tunteet tapissa -kirjan lähdeluettelo.)

Linkki tulee tietenkin usein kopioitua suoraan osoiteriviltä. Sieltä painellaan Ctrl+C ja osoite siirtyy talteen lähteisiin.

Samalla kuitenkin siirtyy tieto siitä, mitä kautta olet itse saanut lähteen.

Katsotaanpa seuraavaa linkkiä:

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/7832791?utm_term=Autofeed&utm_medium=Social&utm_source=Facebook&fbclid=IwY2xjawFYHw9leHRuA2FlbQIxMQABHQ-ZfQ0ugRUU3H4hCC4QDsB0R0F2LAaseKKLBz9COashw8ce_CFq78K4Zw_aem_9Zth8J4H3MjxgoHR4DeLKA#Echobox=1726399650

Tuo linkki löytyy Hämeen Sanomien Facebook-sivulta, jossa markkinoidaan lehden uutisia. Jos nyt sijoittaisin linkin tuollaisenaan lähdeluetteloon, se kertoisi lukijalle, että linkki on peräisin Facebookista (”utm_source=Facebook”). Lisäksi tuo pitkä merkkijono linkin lopussa kertoisi Hämeen Sanomille ja sen käyttämälle Echobox-ohjelmistolle muutakin tietoa toiminnastani netissä.

Niinpä aina kun teet lähdeluetteloa, katkaise linkki kysymysmerkin kohdalta:

https://www.hameensanomat.fi/paikalliset/7832791

Tuo linkki johtaa tismalleen samaan paikkaan, mutta nyt lähdeluettelossa ei laahaudu mukana pitkää merkkijonoa eikä turhaa dataa.

PS. Sama temppu kannattaa tehdä joka kerta, kun jakaa linkkejä kavereille vaikkapa Whatsappissa tai Signalissa. Kannattaa myös testata, toimiiko linkki varmasti ilman kysymysmerkin jälkeistä osuutta. Jotkut verkkosivut tai pdf-tiedostojen sijaintilinkit ”vaativat” tarkenteen, mutta esimerkiksi mediataloilla se on vain jäljittävä merkkijono, joka ei vaikuta sivun toimintaan.

2 kommenttia

  1. Kiitos Kattis. Tämä on hyödyllistä tietoa tulevaan kirjaani, jossa on paljon verkkoviitteitä!

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.