Olen viime aikoina saanut kahdelta eri yksinyrittäjältä laskut, joissa ei ollut käytetty viitenumeroa vaan viestikenttää.

Soo-soo, te syntiset.

Sitten tajusin, että kaikki eivät ehkä hahmota viestin ja viitteen eroa.

Kuvakaappauksessa esimerkki Osuuspankin verkkopankista. Viite on standardoitu numerosarja, mutta viesti voisi olla mitä tahansa. Laskussa pitää olla jompikumpi, mutta molempia ei voi käyttää yhtä aikaa.

 

Ongelmana viestissä on, että se tulee kalliimmaksi sekä sinulle että minulle. Katsotaanpa hieman eri pankkien hinnastoja:

Pankki Viitesiirto
(lähtevä)
Viestisiirto
(lähtevä)
Viitesiirto
(saapuva)
Viestisiirto
(saapuva)
Aktia 0,07 € 0,19 € 0,15 € 0,55 €
Osuuspankki 0,09 € 0,19 € 0,13 € 0,55 €
Danske Bank 0,08 € 0,23 € 0,08 € 0,23 €

(Danske Bankin saapuvien maksujen hintatieto on tosin epävarma. En löytänyt DB:n hinnastoa, joten jouduin kysymään asiaa chatissa. Asiakaspalvelija vastasi hieman epätarkasti, joten veikkaan että saapuvien maksujen hinnat ovat oikeasti korkeammat.)

Näistä hintaeroista kertyy yritykselle äkkiä vuoden mittaan satasien tappiot, kun pankki laskuttaa jokaisesta viestisiirrosta enemmän kuin viitesiirrosta – olipa kyse maksamisesta tai laskuttamisesta. Varsinkin sellainen yrittäjä, joka laskuttaa työnsä pienissä erissä monelta asiakkaalta, saa tästä melkoiset tappiot aikaiseksi.

Toinen iso ongelma viestisiirroissa on se, että niitä on hidas käsitellä ja ne syövät työaikaasi. Viestit vaativat aina käsityötä ja viestien lukemista. Sen sijaan viitesiirrot ovat automatisoitavissa ja kytkettävissä verkkolaskutusohjelmiin. Kirjanpitäjäkin kiittää, kun homma on standardoitu. Viitteet ovat ammattimaisempia ja selkeämpiä.

Viitenumero ei ole mikä tahansa numerosarja, vaan se lasketaan standardoidulla kaavalla. Et siis voi keksiä päästäsi viitenumeroita.

No mistä niitä viitenumeroita sitten saa?

  • Kaikki laskutusohjelmat tuottavat viitenumerot laskuihin automaattisesti. (Lisäksi sähköinen taloushallintaohjelmisto kertoo sinulle, mikä viitemaksu on jäänyt saapumatta tilillesi, ilman että joudut tarkkailemaan tiliotettasi.)
  • Jos teet laskut jostain syystä käsin, käytä automaattista ja ilmaista viitelaskuria vaikkapa Osuuspankin sivuilla.

Pienyrittäjä, säästä satasia ja siirry viitesiirtoihin. Se on ammattimaisempaa, nopeampaa ja halvempaa. (Btw, muut kollegasi jo käyttävät viitteitä.)

 

4 kommenttia

  1. ”Et siis voi keksiä päästäsi viitenumeroita.”

    Paitsi että nimenomaan tarkistenumeroa lukuunottamatta voit. Viitenumero on laskun laatijan oma viite, jonka hän voi päättää itse. Tarkistenumero on olemassa vain virheiden välttämiseksi.

    Mutta joo, pointtisi on tismalleen oikea: viitenumeron käyttäminen säästää aikaa ja rahaa, eikä sen käyttämättömyydelle ole mitään järkeviä perusteita.

    1. Jes, mä tiedän tuon perusosan vapaavalintaisuuden, mutta se ei ole tässä oleellinen asia. Viitenumero on viitenumero vasta sen viimeisen tarkistenumeron myötä – eikä sitä voi todellakaan keksiä päästään.

      Tämä teksti oli tarkoitettu niille yrittäjille, jotka tekevät käsin laskunsa. Niinpä ei ollut kovin mielekästä ryhtyä purkamaan auki viitenumeron rakennetta. Laskuri auttaa tässä lukijaa tehokkaimmin, ja se kysyy käyttäjältään halutun perusosan.

  2. Onko tuo tarkistusnumero tarpeellinen, mikäli hoidat kirjanpidon käsin (Excelissä siis)? Eikö se ole aivan yhtä tyhjän kanssa?

    1. Täsmennätkö hieman, mitä tarkoitat tarkistusnumerolla?

      Jos tarkoitat viitenumeron viimeistä merkkiä eli tarkistenumeroa, se on välttämätön ja pakollinen osa viitettä. Muuten viitenumero ei mene läpi pankin järjestelmässä.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.