Komiat-lehti on julkaissut 6-vuotiaan ”Neean” kirjeen joulupukille. Kirje on sisällöltään hellyyttävä: siinä lapsi toivoo, että vanhemmat eivät tappelisi eivätkä joisi kaljaa.
Väitän kuitenkin, että kirje on väärennös. Perusteluja on muutama:
- Lapsi on osannut kirjoittaa ”Monster high” -nimen täysin oikein.
- Teksti on varsin tasaista ollakseen kuusivuotiaan kirjoittama.
- Lähes kaikki kirjaimet on oikein kirjoitettu. Yleensä kuusivuotiaalla kirjaimia tulee vielä peilikuvina, mutta tässä kirjeessä on yksi ainoa s-kirjain väärinpäin.
- Kaikki kaksoiskonsonantit ovat kunnossa, vaikka useimmilla kirjoitustaitoisilla kuusivuotiailla ne vielä lipsahtelevat. Ainoa kirjoitusvirhe on ”kaliaa”-sana, ja sekin tuntuu hieman harkitulta.
- Lapsi on osannut laittaa pisteen kirjeen loppuun. Melko harva kuusivuotias keksisi lisätä sen.
- Kirjeen lauserakenne on yllättävän tehokas ja runollinen. Väitän, että asialla on ollut taitava aikuinen, ei kuusivuotias tarhaikäinen.
- Tekstissä on vain yksi sotkuinen kohta. Yleensä lasten kirjoituksiin tulee enemmän korjauksia ja suttuja.
- Komiat-lehti sanoo saaneensa kirjeen tarhasta. Käsittääkseni päiväkodista ei saa luovuttaa muksujen teoksia viestintävälineille ilman huoltajan lupaa. Erityisen epäilyttävää tarhan toiminta on tässä tapauksessa, kun kirjeestä käy ilmi lapsen nimi ja ikä. Siksi epäilen pikemminkin lehteä kuin päiväkotia.
Onko Neea siis olemassa?
Tuskin juuri tuon kirjeen Neea on olemassa, mutta ikävä kyllä Neean kaltaisessa tilanteessa eläviä lapsia on liikaakin.
Edit klo 23.35:
Tuli lisää huomioita:
9. Twitterissä Lakeuren kutsu huomautti, että yleensä lapsilta loppuvat rivit kesken sanan ja paperi kesken kirjeen. Sen sijaan ”Neean” kirje on hieman liian taitavaa paperinkäyttöä.
10. Tajusin vasta nyt, että kirjeessä oli kaikki sanat kirjoitettu hallitusti erilleen. Useimmat muksut kirjoittavat sanoja putkeen, sillä sanavälit ovat vielä vieras käsite.
11. Twitterissä tuli myös Tkoolalta hyvä huomio: on aika epätodennäköinen yhdistelmä, että vanhemmat dokaavat ja lapsi kirjoittaa täydellisiä lauseita.
Minä puolestani kuvittelen, että kirje on sikäli todellinen, että sen on luultavasti Komiat-lehden toimitus uudelleenkirjoittanut ja vaihtanut lapsen nimen ja varmaan iänkin, ja tästä johtuvat mainitsemasi epäkohdat. En usko, että lehden toimitus kehtaisi niin suoraan valehdella kysyttäessä (Ilta-Sanomien mukaan Komiat-lehden toimitus on vahvistanut, että kirje on aito).
Toki voi olla, että taustalla on jokin aito kirje. Aivan varmasti ”Neean” kaltaisia lapsia on Suomessa.
Jos alkuperäinen kirje oli olemassa, sitä ei olisi saanut kirjoittaa uudelleen teeskennellen lapsen käsialaa. Se on lukijan huijaamista. Sen sijaan kirjeen sisällön olisi voinut julkaista (ilman lapsen nimeä) ihan leipätekstinä ja lehden tavallisella fontilla.
Teos edustanee lajityyppiä ”tämä voisi olla oikea”. Lapsia ahdistaa vanhempien juominen ihan varmasti. Mutta sen sijaan osaisiko kuusivuotias ajatella että se on häiritsevää nimenomaan jouluna. Joka viikonloppuhan se siinä tapauksessa on kamalaa eikä lapsi osaisi ajatella käsitteen ”raitis joulu” kautta tätä kysymystä. Aikuisten valistustyötä saletisti.
Juu, näinhän se taitaa olla. 🙁 Lehden toimitus on ajatellut tekevänsä hyvän työn esittämällä kuvitteellisen ”Neean” ajatukset. Metodi vain on epäeettinen.
Yritän ehtiä soittamaan huomenna Komiat-lehteen ja kysymään asiaa.
Välitön ajatushan tuon nähdessäni oli, että feikki. Se oli vain jotenkin niin epäaidon tuntuinen, vaikka itse osasin kirjoittaa sujuvasti kuusivuotiaana (muistan kun kirjoitin tietokoneella fantasiatarinaa sen ikäisenä ja halusin välttämättä hahmojen nimiin aksenttimerkkejä…).
Itseäni tekstissä vaivasi sisältö enemmän kuin ulkoasu. Se tuntui nimenomaan siltä, kuin aikuinen jäljittelisi lapsen kirjoitusta, eikä lapsen kirjoitukselta. Mutta enpä ole mikään psykologi.
Minua vaivasi sekä sisältö että ulkoasu. Taitava kuusivuotias osaa kyllä kirjoittaa, mutta käsiala ei ole noin tasaista eikä ajatus noin koherenttia.
Olen nähnyt runsaasti ekaluokkalaisten tekstejä partiossa, eikä kenelläkään ole ollut noin tasaista käsialaa kuin kuusivuotiaalla ”Neealla”.
Eihän tuo toki lapsen kirjoittama ole, mutta tämä argumentti on väärä:
”on aika epätodennäköinen yhdistelmä, että vanhemmat dokaavat ja lapsi kirjoittaa täydellisiä lauseita.”
Kyllä sivistyneissäkin perheissä dokataan, ei ne kaikki ole syrjäytyneitä.
Joidenkin lasten kotona dokataan vain juhlapäivisin.
On hyvä muistaa, että lasta voi häiritä vähäisempikin juominen kuin ”dokaaminen”. Yksikin annos alkoholia voi lapsen mielestä muuttaa aikuisen käytöstä oudoksi, pelottavaksi tai arvaamattomaksi. Punaviini ruoan kanssa tai ”kalia” saunan jälkeen saattaa tuntua leppoisalta ja harmittomalta, mutta lapsen mielestä se ei välttämättä ole sitä.
Anon, kiitos kommentista ja tervetuloa blogiini!
En sanonutkaan, ettei yhdistelmä olisi mahdollinen, mutta se on äärimmäisen epätodennäköinen. Niissä perheissä, joissa lasta laiminlyödään, hänelle tuskin opetetaan lukemista ja kirjoittamista. Kysymys ei ole siis perheen varallisuudesta tai syrjäytyneisyydestä, vaan siitä miten perheessä suhtaudutaan lapseen.
Minä tulen ”hyvästä” perheestä. Minä opin kirjoittamaan ja lukemaan sujuvasti jo ennen kouluikää ja kirjoittelinkin jo tarinoita omaksi ja perheeni huviksi 6-vuotiaana paljon monimutkaisemmillakin lauserakenteilla. Minulle (ja sisaruksilleni) opotettiin luku- ja kirjoitustaito hyvissä ajoin ennen koulua (ja nyt opetan niitä omille lapsilleni). Toimittajan tekemät huomiot kirjeestä ei yksikään pidä paikkaansa sillä minun kaltaisiani lapsia on Suomessa varmasti monia. Olisin voinut kirjoittaa tuon 30-vuotta sitten, sillä minun vanhempani, huolimatta korkeasta koulutuksesta, joivat alkoholia välillä runsaastikkin. Juhlapyhät olivat meilläkin pahimmat. En väitä että kirje olisi aito, ainoastaan että argumentit joita toimittaja käyttää kirjeen epäaitouden ”todistamiseksi” ovat vääriä.
Kiitos kommentista ja tervetuloa blogiini!
Toki on *mahdollista*, että kirje on aito. Se on kuitenkin äärimmäisen epätodennäköistä näiden argumenttien valossa. Ja Komiat-lehden päätoimittajakin jo myönsi, että he eivät tarkastaneet kirjeen aitoutta.
Kirjoitus on ilmiselvästi feikki. Lehden antama (todella huono) selitys myös viittaa siihen, että toimitus ei ole tullut huijatuksi vaan on tehnyt tämän tietoisesti. Ja mikä sitten saa IS:n levittämään samaa?
Mutta: vanhempien alkoholinkäyttö (enempi tai vähempi) ei ennusta lapsen kirjoitustaidottomuutta sen enempää kuin lapsen kirjoitustaito ennustaa vanhempien raittiutta.
Kirjeen väärennökselle esitetyistä perusteista osa on selvästi perusteettomia.
1. Ei ole lainkaan epäuskottavaa, että lukeva ja kirjoittava lapsi osaa kirjoittaa suosikkilelunsa nimen oikein. Sehän on hänelle tärkeimpiä asioita.
8. Päiväkodeissa on käytäntöjä, joiden mukaan lapsia saa esim. haastatella ja kuvata mediaan.
Peruste 11. on myös perusteeton. Kannattaa myös muistaa, että perheissä, joissa lapsista huolehditaan selvin päin hyvin, saatetaan esim. pyhinä juoda liikaa viinaa tai aikuiset tapella keskenään.
Sinänsä tarina on sen luonteinen, että se voi olla tai voi olla olematta väärennös. 6-vuotiaiden kirjoitustaitoja ei ainakaan kannata aliarvioida; pikemminkin tekstin asetelma on hivenen liian suora, lapset ajattelevat usein monimutkaisemmin.
Mikko, kiitos kommentistasi ja tervetuloa blogiini!
Voit ilman muuta arvostella yksittäisiä argumenttejani. Jos katsot ”Neean” kirjettä kokonaisuutena, on äärimmäisen epätodennäköistä, että sen olisi kirjoittanut kuusivuotias.
Komiat-lehden päätoimittaja jo myönsikin, että hän ei ole tarkastanut kirjeen aitoutta.
Nähdäkseni varmin vasta-argumentti kirjeen aitoudelle on se, että kirje on niin lyhyt ja tiivis. Kannattaa kuitenkin tällaisissa muistaa, että vaikka väite pitäisikin paikkansa, yksittäiset sitä tukevat argumentit voivat olla silti virheellisiä.
Todella pätevä 6-vuotias jos osaa kirjoittaa ensin lelun englanninkielisen nimen täsmälleen oikein ja sitten vielä taivuttaa ääntämisasun mukaan eli ’haita’ eikä ’highiä’
Olen Kauhavalta lähtöisin ja seuraan Komiat-lehteä kotiseutulehtenäni.
Valitettavasti ensimmäinen ajatus mikä kirjoituksen lukemisen myötä heräsi, oli se, että tässä jokin haiskahtaa. Omat lapseni ovat vuoden pari vanhempia ja kieltämättä tuli vertailtua kirjoitusta heidän kirjoitustaitoihin niin ulkoasun kuin kielellisen rakenteenkin kautta. Toki vertailu osiltaan on turhaa, koska tiedän että kirjoitustaitokin on lahjakkuutta, jota joillakin on ja joiltakin se puuttuu. Luen itsenikin tuohon jälkimmäiseen ryhmään.
En vain millään jaksa uskoa että tuo lehden julkaisema kirjoitus on alkuperäinen ja aito, argumentit hyvin pitkälle samat kuin tälläkin sivustolla on esitetty. Sinänsä kyllä uskon että kirjoituksen mukainen tilanne on totta, mutta tämä kirjoitus on jonkun aikuisen kynästä. Jotenkin hävettää, että lehdet keräävät sympatiapisteitä kyseenalaisin keinoin. Tämäkin on rinnastettavissa Enkeli-Elisan tapaukseen ja jättää ikävän jälkimaun.
Epäilevä M, tiivistit ajatukseni täysin. Uskon, että ”Neean” kirje on aivan yhtä todellinen kuin ”Enkeli-Elisan” isän tekstit.
Kirjoitus kuuluu samaan sarjaan kuin kirjaset, joissa on lasten kirjoituksia lasten käsialalla, vaikkapa hauskoja juttuja tai sitten niitä rukouskirjoja…
Näistä kaikki näkee ja ymmärtää, että tarina on osin kuvitteellinen, mutta ihmeellisintä on ne, joita se häiritsee. Ei kai kukaan muu edes hetkeä kuvitellut, että se olisi aito, kuin blogisti?
Väistämättä tulee kaksi huonoa asiaa mieleen:
1) tämä sinänsä mainio kirje menettää asiasisältönä tehoa tällaisen saivartelun vuoksi.
2) se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.
Sorry, mutten ymmärrä näitä ”journalisteja” tai ”tietokirjailijoita”, kuten itseään kutsuvat. Valtavia oivalluksia heillä… Joulumieltä nyt kuitenkin heillekin.
Ari, kiitos kommentistasi!
Kuten postauksestani luit, Nahkala väitti Iltasanomissa, että ”Neean” kirje oli aito. Jos hän olisi suoraan myöntänyt, että kyseessä on väärennös, en olisi ollut moksiskaan.
Sen sijaan journalistin suora valehtelu saa sappeni kiehumaan.
Onko sillä lopulta _oikeasti_ väliä onko kirje väärennös vai ei? Metsään mennään vain siinä, että lehti edelleen väittää kirjeen olevan aito. Mutta minun silmissäni ko. lehden toiminta ei ole niin haudanvakavaa, enkä ajattele tätä jonain ”suurena journalistisena huikauksena” tai muutakaan. So what, sanois Lipponen.
Olen siis Arin kanssa samaa mieltä, että koko Neeagate on typerää saivartelua. Kyseessä on yksi kirje. Jos lehti väärentäisi jotain oikeasti tärkeitä asiakirjoja, sittenhän tilanne olisi aivan toinen.
Aino, kyseessä on journalistin ohjeiden rikkominen. Siitä on seurauksena JSN:n langettava päätös, jota pidetään alalla vakavana asiana.
Selkeimmin on rikottu sääntöä numero 10:
”Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu.”
Päätoimittaja myönsi suoraan, että hän on jättänyt kirjeen aitouden tarkistamatta.
Katleena, kun seurataan JSN:n päätöksiä eikä sääntöjä, juhlapuheita ja Risto Uimosen blogikirjoituksia, todellinen linja on, että JSN myöntää jatkuvasti vapautuksia tietojen tarkistamisesta, eli antaa vapauttavia päätöksiä vaikka tietoja ei ole tarkistettu. Esimerkkeinä vaikkapa edellisen JSN-kokouksen hihamerkkiratkaisu http://www.jsn.fi/paatokset/4864b-sl-12/?year=2012 ja tuoreimpana ns. Facebook-kantelu http://www.jsn.fi/paatokset/4888-sl-12/?year=2012 – itsekin olen yhdessä tällaisessa tapauksessa ollut kantelemassa, http://jyrkikuoppala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/119396-jsnn-pj-uimonen-tietoja-ei-tarvinnut-tarkistaa-kun-lahteeseen-luotettiin
Jyrki, olet ihan oikeassa. JSN katsoo monesti sormien läpi tilanteita, joiden luulisi olevan päivänselviä.
” Ei kai kukaan muu edes hetkeä kuvitellut, että se olisi aito, kuin blogisti?”
Aidoksi lehti sitä ainakin väittää. Mitäs siihen sanot?
Iltasanomat:
”Komiat-lehden toimittaja Anu Nahkala vahvistaa, että kyseessä on aito lapsen kirje joulupukille.
Kirjeessä 6-vuotias Neea peruu alkuperäisen lahjatoiveensa ja toivoo sen sijaan, etteivät vanhemmat tappelisi tai joisi kaljaa jouluna.
– Niin se olis paras joulu kaikista paras, hän päättää kirjeen.
– Meillä on kontakteja eri päiväkoteihin ja kirje on tullut sitä kautta, Nahkala kertoo kirjeen alkuperästä.
Kirje joulupukille päätettiin valita pääkirjoitukseksi, sillä se kosketti toimituksen työntekijöitä.
– Se puhutteli meitä niin paljon, että ajattelimme sen koskettavan muitakin, Nahkala sanoo.”
Onko Komiat-lehti keksinyt elämänsä parhaan mainostempun? Ennen Neagatea vain harvat tiesivät lehden nimen, nyt jo aika moni. Itse lehden pääkirjoituksen sanoma, raittiin joulun edistäminen sai lujasti tuulta purjeisiinsa. Iltsikka ja muutamat hyvät bloggarit levittävät sanomaa tehokkaasti.Kenties muutama isi ja äiskä jättää nyt sen toisen kossupullon juomatta aattona ja lapsilla on sitä mukaa paljon mukavampaa.
Komiat-lehden ”väärennös”, jos se on sitä, on minusta lajissaan miedoimmasta päästä. Tässä toteutuu kauniisti vanha sanonta: ”tarkoitus pyhittää keinot.” Entäs sitten, jos hiukan vääristellään, kun kenties saadaan edes muutamalle lapselle mukava joulu?
Katleenalle taas pisteet tarkkasilmäisyydestä. Hän opettaa meitä pikalukijoita hiukan katsomaan, mihin me painetussa sanassa uskomme.
Tuntuu että tässä on nyt intouduttu Enkeli-Elisan jälkimainingeissa hieman liikaakin omista ehkä oletetuistakin ”salapoliisin” kyvyistä.
Kirjoittajan loogisuudesta kertonee jotakin, jos kirjoittaja olettaa että dokaajaperheen lapsi ei voi olla hyvää kirjoittaja. Ai miksi ei?
Olettaako hän kenties että dokailuongelmaa ei voisi olla esim. akateemisessa perheessä tai toisaalta eikö perinteisessäkin dokailuperheessä eteva 6-vuotias kirjoittaja olisi mahdollinen.
Nykyajan 6-vuotiaissa on tasoltaan todella erilaisia lapsia, joten nämä ”monster highta ei voi osata kirjoittaa oikein 6-vuotiaana ” argumentti on perusteluiltaan samaa kaliiberia. Kyllä voi. Muistan itse elävästi seuraanneeni jo kauan aikaa isomman siskon englanninopiskelua ja jos joku on itselle tärkeä asia, sitä tulee ehkä kirjoitettua ja saatua palautetta ja siten kehityttyä taidossa.
Yksi perustelu on myös se, kuvitteleeko arvostelija todella ettei toimituksessa ole otettu huomioon juuri näitä tämän kaltaisia epäilyjä näiden Enkeli Elisojen jälkimainingeissa ja olisi siitä huolimatta valmistellut tällaisen keksityn jutun joululehden pääkirjoitukseksi?
Lehden joka on valittu Suomen parhaimmaksi paikallislehdeksi olisi tarkoituksella hämärin keinoin vaarantanut maineensa. Tuskinpa vaan.
Epäilen, että toimitus on arvioinut juuri sitä, voiko ja onko sopivaa kirjoitusta julkaista, mutta tullut loppupäätelmään että voi, koska kyse on suomalaisten lasten todellisuudesta ja asiasta täytyy voida puhua. En epäile pätkääkään etteikö kirjettä olisi kirjoittanut oikea 6-vuotias jostakin Kauhavan seudulta. Sen sijaan siinä ei ole mitään väärää jos kyseessä onkin eri nimi kuin Neea, nimen korjaaminen tässä mielessä olisi ainoastaan puolustettava teko.
Kaisa, ohessa vastauksia kommenttiisi:
1) Komiat-lehden va. päätoimittaja jo myönsi, että hän ei ole tarkistanut kirjeen aitoutta. Hän on siis rikkonut journalistin ohjeiden kohtaa numero 10.
2) Jos Neean nimi olisi muutettu, se pitää aina mainita. Toisekseen nimeä ei pidä mennä korjaamaan matkimalla lapsen käsialaa, koska se harhauttaa lukijaa.
3) Voit ilman muuta kumota osan argumenteistani, mutta kokonaisuutta et pysty kumoamaan. Kun katsoi kokonaisuutta, on äärimmäisen epätodennäköistä, että kuusivuotias osaisi kirjoittaa tuollaisen kirjeen.
Kerroppa, kuinka 100% varmasti tarkistaisit kirjeen aitouden niin että voisit 100% sanoa näin tehneesi ja mistä voit olla 100% varma tehneesi tarkistuksen 100% oikein?
Mielestäni raukkamaista julkaista kahdenkeskinen kirjeenvaihto va.päätoimittajan kanssa omassa blogissasi esittämällä väittämäsi häntä kohtaa syyttävässä mielessä yhtäkkiä puhelinkeskutelussa. Julkaistessasi tämän et itse ottanut huomioon hänen oikeasti ehkä hankalaa asemaansa kahden tulen välissä, eli siinä että kertoo totuuden ja toisaalta siinä ettei totuuuden todistelun valossa tule paljastamaan henkilöstä lisää/ liikaa, jota sinä taas käyttäisit lyömäaseena toimitusta kohtaan.
Kuinka niin ”kokonaisuutta et pysty kumoamaan” Ai miksikö? Sinun oletettujen salapoliisin kykyjesikö vuoksi?
Ja kyllä, kuten jo aikaisemmin totesin, nykyajan 6-vuotiaissa on todella monentasoisia lapsia ja persoonia. Olen pahoillani jos olet olettanut että dokaajien lapset eivät osaa kirjoittaa ja pilkunviilaajien lapset osaavat. Joskus asia voi olla jopa toisinpäin.
Tuhkasta saattaa tulla timantti ( tässä kohtaa pilkunviilaajaan on syytä kiireesti ottaa kantaa siihen että timanttihan ei ole oikeasti muodostunut tuhkasta….)
Journalistin pitää aina tarkistaa lähde. Tai edes yrittää. Tässä tapauksessa sitä ei yritetty.
Tarkistamisen keinoja on monenlaisia riippuen siitä, kuka on toimittajan mainitsema ”kontakti”. Itse uskon, että ”kontakti” on ollut lehden avustaja tai va. päätoimittaja itse.
”11. Twitterissä tuli myös Tkoolalta hyvä huomio: on aika epätodennäköinen yhdistelmä, että vanhemmat dokaavat ja lapsi kirjoittaa täydellisiä lauseita.”
Väitätkö siis, että huonojen vanhempien lapset ovat huonoja?
Dokaavien vanhempien lapset ovat kognitiivisilta taidoiltaan keskimäärin dokaamattomien vanhempien lapsia jäljessä, kuten voit tutkimuksista saada selville. Yksilökohtaiset erot ovat tietenkin suuria.
Eikä kirjoitus- tai lukutaito ole yhteydessä ihmisarvoon. Olemme kaikki arvokkaita ja meillä kaikilla on ihmisoikeudet, myös sinulla, vaikka ympäristössäsi olisikin paljon pimiää.
Jussi_P, veit sanat suustani.
Kaikki on varmasti yhtä mieltä kirjeen aiheen tärkeydestä. Journalistiset ohjeet kuitenkin määrittelevät, kuinka asioita voi käsitellä.
Kirjoittikohan ”lapsi” yksityisen kirjeen joulupukille vai julkiseen mediaan kaikkien nähtäville? Media ei varsinaisesti ole mikään auttava taho, vaan tuntuu tavoittelvan voittoa näköjään hinnalla millä hyvänsä
Jenni, olet oikeassa. Jos kirje oli aito, olisi pitänyt ottaa yhteyttä lastensuojeluun eikä vaarantaa Neean yksityisyyttä ja turvallisuutta.
Katleenan tutkiva journalismi on selkeästi hyökkäävää. Hän epäilee Neea-kirjeen aitoutta ja lähtee sitä blogikirjoituksellaan kyseenalaistamaan, mutta epäilys ei ole todiste epäaitoudesta. Ja vaikka hän asettaa haastattelun todisteeksi, niin todellisuudessa se ei sitä ole. Haastattelusta voi toki vetää monenlaisia johtopäätöksiä, mutta kirjeen epäaitoutta se ei todista.
Katleena syyttää Komiat-lehteä valheellisesta pääkirjoituksesta ja näin ollen, huonosti journalismista, vaikka itse sortuu paljon suurempaan virheeseen: esittää näytille kuvakaappauksen hänelle lähetetystä tekstiviestistä, josta ilmenee va. päätoimittajan nimi. Nimi yhdistettynä tietoon, että kyseessä oleva lapsi on va. päätoimittajan tuttavapiiristä on kaukana syytesuojasta. Jos Katleena haluaa oikeasti osoittaa huolensa Neean turvallisuudesta, hänen tulisi poistaa arkaluonteiset tiedot heti sivuiltaan. Mutta onko kyseessä toimittajan tarve pitää kiinni siitä mihin hän uskoo? Osoittaa, että kyseistä Neeaa ei ole olemassa? Hän siis tekee vain työtään, toteuttaa tutkivaa journalismia.
Tulee väistämättä mieleen hilattainen tapaus, jossa kaksi australialaista radiotoimittajaa soittivat pilapuhelun sairaalaan, jossa Katherine Middleton oli hoidettavana ja tämän seurauksena eräs hoitaja teki itsemurhan. Radiotoimittajat tekivät vain työtään, he viihdyttivät kuulijoitaan. Toteuttaako Katleena yhtä itsevarmasti tässä kutsumustaan osoittaa hänen olevan oikeassa, kirjeen olevan tekaistu? Riskejä hän ainakin ottaa.
Hyvä ”Niin mutta”, kuten kuvakaappauksesta näet, Nahkalan kommentti on lausunto. Se on siis tarkoitettu julkaistavaksi.
Olen aivan varma siitä, että Neeaa ei ole olemassa (tai että hänen oikea nimensä ei ole Neea). Nahkala ei olisi julkaissut kirjettä, jossa paljastetaan hänen lähipiirinsä tietolähteen nimi.
Nahkala ei ole myöntänyt, että nimi olisi muutettu tai että häntä ei olisi olemassa. Näin ollen, kyseessä on vain sinun johtopäätöksesi; oletus siitä, miten sinä itse olisit toiminut vastaavassa tilanteessa.
Luottamalla siihen, että olet täysin oikeassa olet lähtenyt tähän erikoiseen taistoon. Se ei osoita mielestäni järin tasokasta journalismia. Hataralla pohjalla liikutaan jos huudellaan totuuksia ilman todisteita, sillä niitä sinulla ei ole. Sinä et ole vielä pystynyt osoittamaan kirjeen olevan epäaito. Olettamuksia vain.
Lopetan keskustelun seuraamisen tähän. En ole koskaan pitänyt terrier-tyyppisestä vuorovaikutuksesta, eikä se koskaan ole nostanut yhdenkään ammatilaisen asiantuntijuuden tasoa.
Olet epäillyt ko. keskusteluun osallistuneiden ja kanssasi eri mieltä olevien olevan jopa kyseisen va.päätoimittajan vauhkoontuneita sivupersoonia. Rentouduhan hieman jouluna ja keskity ensi vuonna oikeisiin asioihin, niitäkin nimittäin on.
Kiitos Kaisa toivotuksista ja iloista joulua myös sinulle!
Tämä blogi keskittyy oikeisiin asioihin. Niitä on muun muassa journalismin etiikka.
Tuo kirje on selkeä väärennös. Sen näkee kirjaimista. Siellä on sellaisia viivanvetoja ja silmukoita, että ne eivät onnistu kuin nopeasti vetäisemällä ja tottuneelta kirjoittajalta. Lapsi ei ole tuota kirjoittanut.
Ari, jouduin poistamaan viestisi, koska se oli alatyylinen. Koeta uudelleen ilman kirosanoja.
Kun ensimmäistä kertaa näin kirjeen, ajattelin, että se on kirjoitettu ns. sadutus-tekniikalla eli lapsi kertoo ja aikuinen toimii kirjurina. Ihmettelin vähän, kun käsiala oli naamioitu lapsen käsialaksi, mutta sitten tuumin, että kyseessä oli kenties tyyliseikka. Itselläni on 6-vuotias lapsi, eikä kukaan 6-vuotias kirjoita noin hyvin. Siksi hieman ihmettelen, kun päätoimittaja niin pontevasti vakuuttelee _kirjeen_ aitoutta. Asiahan voi olla ihan oikein ja totta ja tämä ”Neea” todellinen henkilö (nimi muutettuna). Voihan olla käynyt esim. niin, että joku päiväkodin lapsi on sanonut kesken leikin tms. spontaanisti tai johdateltuna tuon ajatuksen (että aikuiset eivät joisi kaljaa jouluna), päiväkodin aikuinen on siitä liikuttunut ja kirjoittanut tällaisen ”joulupukin kirjeen” ja lähettänyt toimittajatutulleen. Silloin minusta pitäisi kertoa asioiden oikea perä, eikä kiivaasti väittää koko kirjeen olevan ”totta”.
SaaraK, juuri näin. Jos kirjettä on muokattu, se olisi pitänyt kertoa.
Tässä koko jupakassa on yksi periaatteellisella tavalla väärin oleva asia, nimittäin sentimentaalisuus.
Sentimentaalisuus, eli tunne-elämässä vellominen sen itsensä vuoksi ei tee maailmasta parempaa paikkaa. Väärennetyn kirjeen julkaisu on sentimentaalinen teko, joka ei saa aikaan yhtään mitään. Uskooko muka joku oikeasti, että tällaiset kirjeet saavat ketään viinaongelmaista vanhempaa olemaan juomatta jouluna?
Ei kyseessä on lähinnä tunneporno, eli halu piehtaroida liikuttavissa tunnelmissa kuin Varpunen jouluaamuna -laulussa, koska siitä tulee itselle niin mukavan sivistynyt, turvassa oleva ja vauras olo. Todelliset päihdeongelmat ovat niin sekavia ja rumia, että niiden esittely lehden sivuilla saisi aikaan lähinnä vain pahaa mieltä. Enkä yhtään nyt vähättele päihdeperheiden lasten ongelmia, vaan yritän sanoa, että asiaan olisi parempi puuttua toisin, paljon tylymmin keinoin. Se vain voisi pilata joulumielen lehden ei-päihdeongelmaisilta lukijoilta.
Juuri näin.
Önnö, naulan kantaan!
”On tärkeää, että asiasta puhutaan” on se selitys, jota tarjotaan tällaisten nyyhkypläjäysten motiiviksi. Tässä tapauksessa epäilen, että vt PT:lle oli tärkeää päteä ja tehdä puhutteleva pääkirjoitus, paaaaaljon puhuttelevampi mitä päätoimittaja itse on koskaan pystynyt tekemään. Tai sitten hän ei yksinkertaisesti keksinyt mitään, mistä kirjoittaa ja sai tämän kuningasidean keksitystä lapsen kirjeestä. Tuon pituista pääkirjoitustahan ei kukaan kehtaisi julkaista, mutta lapsen kirjeenä se meni läpi ihan somasti.
Ja asiahan on tärkeä. Ja ja ja liikutus on tärkeää. Ja ja ja … seuraavassa lehdessä sitten lisää ”asioita, joista on tärkeä puhua.”
Mitäpä va. paatoimittaja kirjoittaakaan Komiat-lehdessä, http://www.komiatlehti.fi/uutiset/online-uutiset/neean-kirjeesta-1.1308897
”Neean kirjeestä
21.12.2012 15:34
Keskustelu 6-vuotiaan Neean kirjeestä joulupukille on saanut varsinkin sosiaalisessa mediassa valtavat mittasuhteet.
Toivoisin keskustelun vähitellen ohjautuvan itse asiaan. Viime vuonna 17409 lasta ja nuorta oli sijoitettuna kotinsa ulkopuolelle – usein vanhempien liiallisen päihteiden käytön takia.
Korostan vielä, että en missään vaiheessa ole kertonut, milloin kirje on toimitukseen tullut ja mistä päin Suomea.
Anu Nahkala”
Hassua.
1. Olen alkoholistperheen lapsi ja oppinut lukemaan ennen kouluikää. En tiedä, olisinko osannut kirjoittaa muutakin kuin oman nimeni, en kokeillut.
2. Entä jos joku on auttanut Neeaa kirjoittamisessa? Onko sekin huijausta?
3. Kyllä, 6-vuotiaskin lapsi voi kokea jouluna juomisen erityisen pahasti. Mistäkö tiedän…?
4. MITÄ VÄLIÄ?! Niitä lapsia on _monia_, jotka toivoo samaa. Joo joo journalismi sitä tätä tuota, mutta JOS tuo kirje on täysin väärennetty, MITÄ VAHINKOA TAPAHTUI? Muuta kuin se, että nyt kun joidenkin on pakko keksiä argumentteja, miksi se on väärennös, kirjeen teho laimenee.
”Joo joo journalismi sitä tätä tuota, mutta JOS tuo kirje on täysin väärennetty, MITÄ VAHINKOA TAPAHTUI?”
Vahingot voivat olla seuraavia: Ihmiset kokevat tulleensa huijatuksi -> median luotettavuus kärsii. Jos tällaista saduilla ja tarinoilla kuvittamista ei selkeästi tuomita, se ennen pitkää yleistyy, koska onhan fiktiota huomattavasti vaivattomampaa kirjoittaa kuin journalistista tekstiä.
Vaikka ihmiset olisivat kuinka valveutuneita median kuluttajia, heillä on silti tarve uskoa se, mitä he lukevat riippumatta siitä, kuinka uskomattomalta tarina kuulostaa. Esim. Seiskan menestys perustuu juuri tähän. Lukijat tietävät, että lehti julkaisee osittain tai jopa täysin keksittyjä uutisia, mutta silti he lukevat lehteä, koska milloinkaan ei voi olla täysin varma siitä, mikä on valetta ja mikä ei. Totuudellisuus on siis merkityksellistä kaikille lukijoille ja silloin jokainen tahaton ja erityisesti tarkoituksellinen sepite, joka esitetään totena, on vääryys.
Hyvä Edith
Tuo kirjoitus oli lehden pääkirjoitus. Eli lehden kanta johonkin asiaan, kuten pääkirjoitukset ovat.
Hesarissa, Aamulehdessä, jne tuo kirjotus olisi tehty tyyliin otsikolla: Alkoholi ei sovi jouluun. Ja sitten kirjoittaja olisi vetänyt pari tuhatta merkkiä tyyliin ”alkoholi aiheuttaa pahaa oloa perheen lasten keskuudessa. Ja alkoholin nostaessa pintaan aggressiivset tunteet puolisoa kohtaan, niin lapset joutuvat todistamaan liian usein perheväkivaltatilanteita.”.. Ja vielä lisää samanlaista lässynlässyä. Johon kukaan ei olisi kiinnittänyt mitään huomiota. Nyt koko sama asia saatiin tiivistettyä, yhteen, kylläkin keksittyyn, lapsen kirjeeseen.
Jos sitä ei olisi muotoiltu noin (tahallisesti tai tahattomasti) niin kukaan ei puhuisi tästä yhtään mitään.
Kuka tässä kärsii? Eniten ”oikeiden” lehtien lässyttävät pääkirjoittajat.
Tuossa asia oli kiteytettynä todella tiiviisti, olkoonkin se sitten keksitty, mutta niinhän 99% pääkirjoituksista vedetään suoraan hatusta. Mutta kun sen tekee Times New Romanilla ja sopivasti kaarrellen, niin se ei herätä mitään huomioita missään.
Tämä kirje pienen paikallissanoman pääkirjoituksena nosti perheväkivallan ja jouluryyppämisen aivan käsittämättömällä tavalla puheenaiheeksi. En voi kuin ihailla tuota kuka tuon keksi sinne laittaa.
Pasi, tarkoitus ei pyhitä keinoja. Oman kantansa voi esittää uskottavasti ilman keksittyjä lähteitä.
Jos mielestäsi journalistilla on oikeus keksiä kirjeitä väitteensä todisteeksi, olemme vaarallisella tiellä.
Saako Komiat-lehti seuraavaksi keksiä kirjeen sotaveteraanien hyväksi? Marttojen hyväksi? Pienpuolueiden hyväksi? Missä menee raja?
”Tämä kirje pienen paikallissanoman pääkirjoituksena nosti perheväkivallan ja jouluryyppämisen aivan käsittämättömällä tavalla puheenaiheeksi. En voi kuin ihailla tuota kuka tuon keksi sinne laittaa.”
Puheenaiheeksi se nosti toimittajan moraalin ja sivutuotteena jouluviinat. Kyllä tällaisen sepitteen ansiosta varmaan monessa kodissa juodaan vähemmän viinaa ja kohdellaan lapsia kauniimmin.
Jos vanhemmat riitelee keskenään, miten se indikoi perheväkivaltaa mihinkään suuntaan?
Jos lasta häiritsee vanhempien alkoholinkäyttö, tarkoittaako se väistämättä alkoholistivanhempia?
”11. Twitterissä tuli myös Tkoolalta hyvä huomio: on aika epätodennäköinen yhdistelmä, että vanhemmat dokaavat ja lapsi kirjoittaa täydellisiä lauseita.”
Tuosta olen täysin eri mieltä. Alkoholismi ei todellakaan katso sosiaaliluokkaa, sivistystä tai älyä. Kyllä se iskee yhtä lailla kielitieteilijään tai äidinkielenopettajaan kuin lukihäiriöiseen vanhempaan. Tuossa ilmeisesti vihjailtiin, että dokaavat aikuiset ovat työttömiä ja hehän eivät osaa kirjoittaa täydellisiä lauseita. Tai johonkin muuhun yhtä mielettömään skenaarioon. Ja kaiken lisäksi, aivan kuin vaikka lukutaidottomien vanhempien lapsi ei voisi olla lahjakas, ja saada oppia vaikka naapurin tädiltä tai kerhosta. Vaikka sinänsä, kuten sanoin, äo, lukutaito tms. ei korreloi millään tavalla alkoholismin kanssa. Hyväosaiset kykenevät itse asiassa peittämään sen paremmin ja lapsi joutuu elämään perhehelvetissä kauemmin. Köyhien lapset otetaan helpommin huostaan tai vanhempia autetaan/painostetaan muuttumaan, yhteskunnan valvoessa. Alkuperäisellä kommentin kirjoittajalla on pelottavia asenteita.
P.S. Vielä esimerkkinä: moni maailmankuulu kirjailija on ollut täysi holisti ja osannut taatusti kirjoittaa ns. täydellisiä lauseita. Varmasti voinut opettaa lapsensakin. Mitä kummaa mahtaa Tkoolan huomio tarkoittaa, ja miksi ihmeessä se on ”hyvä huomio”?
Kommenttini siis ei liittynyt mitenkään keskusteluun siitä, onko ko. kirje aito vai ei. Hyppäsi vain silmään ilkeästi tuo yksi kohta. Jos kommentoisin anonyyminä, voisin kertoa tositarinan jos toisenkin, mutta säästän ne toisaalle, jonnekin kerrottavaksi, joskus.
Luin lapsen kirjeen ennen kuin sen aitoidesta alettiin keskustelemaan. Totesin heti itsekseni, että väärennös ja huono sellainen. Sinällään asiaa, mutta valetta, niin kuin suurin osa kaupallisen median jutuista nykyään. Jos ei täysin valetta, niin vääristeltyä myyvämpään muotoon.
Jo lehden naurettava nimi ’Komiat’ panee epäilemään muutakin sisältöä.