Annoin haastattelun erääseen tietokirjaan. Puhuin kirjailijalle kriisikeissien kolmesta perustyypistä – ja lopulta tein asiasta myös infograafin.
Kuvan alla on taulukkomuodossa samat faktat näkövammaisia varten.
Muista lukea myös loppukaneetti taulukon alta.
Kriisin synty ja tausta | Keinot korjata tilanne |
Tyyppi I: rikos tai onnettomuus. Fyysisen maailman onnettomuudet ja rikokset kuten työtapaturmat, liikenneonnettomuudet, veropetokset, kavallukset, päihtyneenä ajamiset, nyrkkitappelut ja syrjintärikokset. |
Ratkotaan tiedotteilla, viranomaistyöskentelyllä ja lineaarisella viestinnällä. Tietenkin tarvitaan myös korjausprosessi: sanktiot, korvaukset, uudistukset, anteeksipyynnöt. |
Tyyppi II: some-, maine- ja mediakohu. Kiivas yhteiskunnallinen keskustelu, väärät huhut, mustamaalausyritykset, harkitsemattomat lausunnot ja pieleen menneet mainoskampanjat. |
Ei patenttiratkaisua; vaatii usein yllättäviä mutta harkittuja ratkaisuja, someulostuloja tai eksklusiivisia haastatteluja. |
Tyyppi I+II: yhdistelmä. Kun kriisityyppi I hoidetaan huonosti, se tuo mukanaan kriisityyppi II:n. Some ja media kohisevat rikoksesta tai onnettomuudesta. |
Paniikki, pää puskaan, syyttely, hätävalheet, stressin nollaus viinalla – ja aamulla median haastatteluun. |
PS. Oikea ratkaisumalli tuohon viimeiseen kohtaan löytyy tietenkin kahdelta aiemmalta riviltä.
Onnettomuus- ja rikosasiat ratkotaan tiedotteilla, yhteistyöllä viranomaisten kanssa sekä korjausprosessilla. Tarvitaan sanktiot, korvaukset, anteeksipyynnöt ja toimintamallien uudistukset.
Some-, media- ja mainekohuun eivät riitä viralliset tiedotteet. On pakko keskustella, olla läsnä somessa ja keksiä yllättäviäkin ratkaisuja tilannekohtaisesti. Tähän kohtaan ei ole olemassa varmoja askelmerkkejä, joita voi opetella kirjasta ulkoa.