Muuten hyvä juttu, mutta olemme asuneet samassa talossa reilut neljä vuotta. Hesari on muistanut meitä tarjouksilla säännöllisesti, joten heilläkin on ollut osoitteemme tiedossa jo pitkään.
Tai ehkä tämä oli Hesarin ovela kikka, jonka tarkoitus oli herättää huomioni. Tässä on tilalle vielä parempi:
Pahoittelemme perheenjäsenenne poismenon johdosta. Jos haluatte saada Hesariin kuolinilmoituksen ja seurata myös muiden perheiden menehtyneitä, tilaa Helsingin Sanomat täältä.
Hesari on todella aggressiivinen markkinoinnissaan. Se on yksi harvoista brändeistä, joille olen joutunut asettamaan suoramarkkinointikiellon, kun välillä puhelin soi lähes päivittäin. Lisäksi Hesarin tapauksessa ongelma on se, että kun puhelinmyyjä aloittaa keskustelu: "Nano Nano Helsingin Sanomista hei…", niin ikinä ei voi tietää onko soittaja toimittaja vai myyjä, joten luuria ei voi heti lyödä korvaan.
kröhöm tota……en saanut samaa mainosta, mutta joku aika sitten kyllä jotain hesarilta ja sattuneesta syystä luen ne kuitenkin aika tarkkaan. Tässäkin näkyy allekirjoituksena olevan Taru Peso, se ei ole olematon hlö, niin kuin joskus taannoin Valituissa Paloissa, vaan entinen työtoverini…..Joo näitä joskus väännettiin ja tarkkaa piti olla SEGMENTOINTI, kelle lähetetään ja mitä…(vitsi mä muistin vielä noin hienon sanan, en ihan oo maalaistunu…!!)Mutta en haluaisi olla enää siellä asiakaspalvelussa, jonne asiakas soittaa, kun saa tällaisen kirjeen VARSINKAAN, jos ei ole kysymys uudesta kodista….Oi niitä aikoja. Ed. kommenttiin voin todeta, että puh myyjät on nimenomaan koulutettu sanomaan HELSINGIN SANOMISTA – kuulostaa hienolta! apua tulikohan tässä jotain sisäpiirin juttuja ilmi…..
Tuli mieleeni, että jonkin aikaa kirjoittelit sukunimen vaihtamisesta. Olisikohan Hesarilla tullut pieni kämmi, kun tilaavat tietoja muuttaneista ja ovat tilanneet myös tiedon sukunimen muuttaneista? Tuo selittäisi näin kummallisen mainoksen.
Comic Sans?Miksi?!?!
Kiitos kommenteista!Mikko ja Minna, tuo Hesarin tapa esitellä on tosiaan aivan varmasti harkittu. Ärsyttävää, kun menee toimittajat ja myyjät sekaisin.Taina, posti tuli mulle sillä vanhalla nimellä, jolla aiemmatkin Hesarin mainokset ovat tulleet. Nimenmuutos ei ole nähtävästi vielä ehtinyt markkinointirekkareihin.Anonyymi, mainos ei ollut Comic Sansilla, mutta täytyy myöntää, että mun ottama epätarkka kuva hämää. Kyseessä on kai joku Hesarin oma markkinointifontti.
Moikka Kati,tämä ei liity Hesariin, mutta pakko kertoa kuitenkin, kun tuli mieleen:Vähän aikaa sitten sain näyttävännäköisen kirjeen "suomalaiselta terveystutkimukselta" (tai jotain sinne päin, en muista tarkkaan.)Siinä kehotettiin ottamaan osaa ja vastaamaan terveystottumuksia koskeviin kysymyksiin. Mukana oli vielä kynäkin valmiiksi.Aloin katsella uteliaana, kunnes huomasin, että "tutkimuksessa" oli mukana myös ruutu: ei kiitos, en tilaa vitamiineja, osallistun vain arvontaan.Se oli siis tilauslomake – taisipa vielä olla jatkuva tilaus, jos oikein muistan. Ovelasti naamioitu tutkimukseksi.Harmi, että ehdin heittää pois. Olisin lähettänyt sulle tutkittavaksi. :)Salla
"Harmi, että ehdin heittää pois. Olisin lähettänyt sulle tutkittavaksi."Olisit lähettänyt poliisille.Taitaa olla tuollainen markkinointi ja myyminen laissa kielletty.
Kiitos kommenteista!Salla, se kuulosti tosiaan kiinnostavalta kirjeeltä. Sitä olisi arvostanut tämän bloggaajan lisäksi myös kuluttajalautakunta. :)Sain muuten Hesarilta perjantaina meiliä. Digitaalisen median tuottaja Ville Vihermaa – joka ei taatusti ole millään lailla vastuussa markkinoinnin mokista – pahoitteli Hesarin kömmähdystä ja kertoi laittaneensa viestiä markkinointiin.En kylläkään mitään pahoittelua metsästänyt: minähän sain kirjeestä hyvän purnauksen ja ihmettelyn aiheen. 🙂 Olin silti ilman muuta otettu, että Ville viitsii ottaa kantaa aiheeseen, jolle hän olisi voinut työnkuvansa puolesta kohauttaa olkiaan.Enemmän olen kuitenkin kiinnostunut siitä, miten tällainen moka on päässyt käymään. Onko kirje lähtenyt kaikille ei-tilaajille, oli heillä uusi koti tai ei? Entä onko joku uuteen kotiin muuttanut saanut onnitteluja vaikkapa uudesta perheenjäsenestä? Tuskin minä olin ainoa, joka sai omituiset onnentoivotukset.