Olin tänään neuvottelemassa uuden asiakkaan kanssa tulevasta valmennusprosessista. Valmennan esiintymistaitoja 20 hengen porukalle neljä kertaa kevään mittaan.
Yksi koulutuksen osioista on niinkin yksinkertainen kuin käsien sijainti. Minne ne räpylät oikein laittaisi, kun kaikki katsovat?
Kädet taskussa?
Jos puhuja pitää käsiään taskussa, se näyttää joko välinpitämättömältä tai siltä, että taskuissa on jotain todella mielenkiintoista hivellettävää.
En tiedä, kumpi tulkinta on pahempi.
Kädet selän takana?
Näppejä ei kannata piilotella selän takana. Kun kädet on sidottu yhteen, eleet jäävät pois ja ilmaisu kutistuu. Jos puhuja kaiken lisäksi seisoo vakaassa haara-asennossa, hän saa aikaan vartijaefektin.
Kädet puuskassa?
Puuskassa olevat käsivarret ovat siilipuolustuksen merkki. Ne saavat esiintyjän näyttämään siltä, kuin hän ei haluaisi keskustella lainkaan. Vain epävarma tai murtumisen partaalla oleva ihminen pitää käsiään puuskassa.
Jos palelet, käytä jakkua tai pikkutakkia.
Kädet munasuojana?
Sormia ei kannata pitää yhdessä lantion edessä. Se näyttää siltä kuin puhuja odottaisi koko ajan potkua haaroväliin. Lisäksi käsien sitominen toisiinsa estää luontevan elekielen.
Kädet lanteilla?
Kun puhujan kädet ovat lanteilla, hän viestii voimaa ja vaativuutta. Erityisesti jos puhuja kävelee kädet lanteillaan lähelle osallistujaa, tämä voi tuntea olonsa epämiellyttäväksi.
Puhuja saa toki olla vaativa, jos se sopii asemaan ja tilanteeseen. Liika hyökkäävyys herättää kuitenkin torjuntareaktion.
Käsissä tavara?
Jos välttämättä haluat pitää kourassasi jotain tavaraa, käytä luontevaa esinettä. Kouluttaja voi pitää kädessään esimerkiksi tussia, osoitinta tai kaukosäädintä. Älä kuitenkaan valitse paperiarkkia, koska esityksen loppuun mennessä olet taitellut ja rutannut sen muodottomaksi.
Olipa esine mikä tahansa, pidä sitä vain yhdessä kädessä, jolloin liikeradat pysyvät luontevina. Lisäksi esineen pitää liittyä esitykseesi. Avainnippu tai kännykkä ovat huonoja vaihtoehtoja.
Saako raapia?
Jos puhujalla ei ole kirppuja, kannattaa välttää pään raapimista, naaman hieromista ja korvan kyhnyttämistä.
Mika Häkkisestä voi ottaa mallia. Formulauransa alkuaikoina hän hivelsi itseään paikasta jos toisesta, mutta myöhemmin Häkkisestä sukeutui kelvollinen kameralle esiintyjä.
Hiusten ja asun korjailu?
Käytä sellaista vaatetusta ja kampausta, jota ei tarvitse jatkuvasti parannella. Rintaliivien olkaimet voi vaihtaa liukumattomiin, ja tukan saa paikoilleen hiuskiinteellä. Kravatti pysyy kyllä aloillaan, ilman että sitä tarkistaa minuutin välein.
Kädet puheen mukana
Anna käsiesi tahdittaa vapaasti puhetta. Ne liikkuvat luonnostaan puheen rytmiin ja korostavat tärkeitä kohtia.
Varo kuitenkin osoittelemasta osallistujia etusormellasi tai huitomasta ylisuuria kaaria. Käsien tahdin pitää olla sama kuin puheen: rauhallinen.
Kokonaisuus ratkaisee
Ei haittaa, jos esityksen aikana kädet käyvät silloin tällöin puuskassa tai sipaisevat pari kertaa tukkaa. Sen sijaan toistuva liike häiritsee osallistujia ja vie heidän huomionsa – aivan kuin jatkuva niinku-sanan käyttö puheessa.
Nämäkin vinkit ilmestyvät huhtikuussa osana Nörtin esiintymisopasta, jonka kustantaa Talentum.
Hyvä ohjeita.
Yksi vältettävä variaatio on pitää kädet munasuojana ja sormien välissä kynä, jota heiluttelee edestakaisin.
Entä jos on toinen käsi lanteilla ja toisessa kädessä omena?
Anja, hyviä lisäyksiä! 😀
Olisi kyllä tosi omituista seistä jossain käsi lanteilla ja tarjota omenaa. En usko että kukaan tekee sellaista. Ainakaan valokuvissa. Ja varsinkaan punaisessa paidassa.
Avainnipun kalistelu taskussa on onneksi mennyttä aikaa. Auton avainten heiluttelu kädessä saa esiintyjän näyttämään ääliöltä. Kauhistuttavin kaikista: kokoon painettavan karttakepin pumppaaminen edes takaisin.
Totta: pumpattava osoitin on pahimpia apuvälineitä, joita puhujalla voi olla. Ne pitäisi kieltää lailla.
Kestän vielä kaiken muun, mutta kolikoiden kilisteleminen taskuissa on äärimmäisen ärsyttävää – tai ylipäätään taskujen tonkiminen.
Ah, kolikot taskussa on klassikko. Vielä nautittavampaa on ehkä se, että puhuja tonkii taskuistaan nöyhtää ja sitten napauttelee sitä sormistaan lattialle.
Yksi käytännön työssä oppimani idea on käyttää joko kuulakärkikynää tai tussia (olipa takana fläppitaulu tai ei)
Kynä muistuttaa aivoille että käsissä on jotain:
– ei tule heiluteltua käsiä valtoimenaan, koska kynä voi lentää
– ei laita käsiä selän taakse, koska selän takana kynä tökkää kämmeneen
… ja näyttää fiksummalta, ikään kuin olisi valmis kirjoittamaan jotain ylös 😉
Jouni, kiitos kommentista ja tervetuloa EOT-blogiin!
Kynä tai tussi kädessä estää tosiaan turhan viuhtomisen ja toisaalta myös käsien sitomisen. Se on varsin kätevä keino rauhoittamaan esitystä, jos siihen kaipaa apua.
Kynällä tai tussilla pystyy muuten myös jakamaan puheenvuoroja kohteliaammin kuin sormella osoittamalla. 🙂
Tässä tosin pitää olla varovainen, ettei naksuttele ajatuksissaan kuulakärkikynää tai tussin korkkia. Eräs osallistuja kertoi kerran, että hän oli naksutellut kynää hermostuksissaan asiakaspalaverissa. Yhtäkkiä kuulakärkikynän painike oli irronnut ja lentänyt asiakasta otsaan. Saattoi olla noloa.
”Vain epävarma tai murtumisen partaalla oleva ihminen pitää käsiään puuskassa.”
Hm. Itse pidän hyvin usein käsiäni puuskassa, enkä ole mikään epävarma ihminen. Itse asiassa yhdistän käsien puuskassa pitämisen varmuuteen.
Olen huomannut Frederikin käyttävän käsien puuskassapitoa usein haastateltavana ollessaan – myös rentoutuneena. Se on kenties tapa ottaa etäisyyttä tilanteeseen ja varoa liikaa rentoutumista, kenties vain tiedostamaton liike, joka ei kerro sen kummempaa käyttäjästään.
Mutta kyllä, esityksen pitoon käsien puuskassapito ei kenties sovi. Se riippuu tilanteesta.
Joskus olen tehnyt niin, että pidän esityksen alussa käsiä puuskassa, ja sitten jonkin ajan kuluttua vapautan ne. Pyrin sillä luomaan vaikutelman, että nyt esitys viimeistään lähti kunnolla käyntiin. Ikään kuin jaksottaakseni, erottaakseni aloituksen ja alku_puoliskon_ toisistaan.
Toivottavasti onnistuin laajentamaan puuskamaailmankuvaasi. 🙂
JK. Puuskan vaikutus riippuu pitkälti sen käyttäjän habituksesta ja yllättävän paljon vaatetuksesta: mustan poolopaidan pitäjän puuska on erilainen kuin värikkääseen havaijipaitaan pukeutuneen. Hymyllä voi luoda ironiaa.
Totta: käsien puuskassa pitäminen voi olla myös ylikorostettua varmuutta, varsinkin yhdistettynä lievään takakenoon ja ylösnousseeseen leukaan.
Olipa syy mikä tahansa, en kehota puhujaa pitämään käsiään puuskassa. Se rajoittaa elekieltä ja voi aiheuttaa osallistujissa negatiivisia tulkintoja.