Pidän sähköpostia arkisena pikaviestintäkanavana, joten en oikolue kovin tarkkaan lähettämiäni meilejä. Useimmiten huomaan kirjoitusvirheeni vasta jälkikäteen.
Kokosin oheen tuoreimmat muistisääntöni, jotka olen oppinut kipeästi kantapään kautta. Kaikki lainaukset ovat siis kirjoittamistani meileistä.
1) Vastaus-sanassa on kaksi a-kirjainta.
Ei näin:
Kiitos nopeasta vastuksesta
2) Toivottaa-sanassa on keskellä v-kirjain.
Ei näin:
Hauskaa työpäivää toitotellen
3) Kaikki-sanaan kuuluu kaksi i-kirjainta.
Ei näin:
Osallistujat ovat kakki asiantuntijoita – –
4) Speksit-sanaan kuuluu p-kirjain.
Ei näin:
Uusien seksien mukaan – –
5) Multitaskaus-sanassa on kaksi t-kirjainta.
Ei näin:
Olen kova multipaskaaja – –
Onneksi tämä viimeinen ei koskaan mennyt asiakkaalle asti.
Itse lähetin vähän aikaa sitten maksumääräys-sähköpostin, joka oli nasevasti otsikoitu ”marsumääräykseksi”. En tajunnut virhettä, ennen kuin talousosastolta tule vastausviesti samalla otsikolla. No, kyllä me sille aika pitkään naurettiin, koko työporukan voimin. Toivottavasti siellä talousosastollakin lukivat tarkasti, että saivat edes jotain iloa irti.
Toisinaan on kyllä niitä päiviä, jolloin multipaskaus onnistuu harvinaisen hyvin 😀
Ehkä Suomen Eläinlääkäriliitto lähettää karhukirjeiden lisäksi marsumääräyksiä ja otsolaskuja?
Toivottavasti et koskaan joudu lähettämään asiakkaillesi viestiä, että koulutustapahtuma on peruttu kouluttajan puutumisen vuoksi. Näin kävi kollegalleni.
Kouluttajan puutuminen on kyllä minullekin tuttua, mutta peruutussyy se ei ole koskaan ollut. 😀
Omia bravuurejani ovat olleet englanninkielisessä kirjeenvaihdossa tervehdys, jossa mainostan ”parhaita vähä-älyisiäni”, sekä valittelu, että ”olen juuri nyt liian rintava”.
Kyllä se nolottaa, vaikka kyse on vain lipsahduksesta viereiseen näppäimeen tai vastaavaa — ja vaikka asiakas olisi miten huumorintajuinen.
Näihin on sittemmin tullut kiinnitetyksi ekstrahuomiota joka kerta.