Täällä EOT-blogissa arvostellaan teatteria aivan solkenaan. Olen arvostellut vuonna 2015 Lainahöyhenissä-musikaalin, heti perään syyskuussa 2017 Catsin ja lokakuussa 2017 Peter Panin.

* * *

Sain Jyväskylän kaupunginteatterilta liput Evita-musikaalin ensi-iltaan. Isot kiitokset!

Esityksen kuusi plussaa

Olipa mahtavaa päästä pitkästä aikaa katsomaan ison tuotannon musikaalia. Esityksessä oli kuusi vahvaa plussaa:

  1. Andrew Lloyd Webberin musiikki ja tarina toimivat tietenkin aina. Kappaleet ovat upeita, ja juoni kulkee. Myös Eva Perónin elämäntarina koskettaa. Evita nousi musikaalissa esiin voimakkaana, päättäväisenä ja kunnianhimoisena nuorena naisena, jolla oli liian iso taakka harteillaan.
  2. Näyttelijät ja laulajat olivat loistavia. Pääosassa vaihtelee kaksi ammattilaista, ja tällä kertaa Evitan roolin lauloi huikea Anna-Maija Oka. Ihailin myös Paavo Honkimäen (Juan Perón) kropan hallintaa ja Miika Laakson Che-kertojahahmon haikeutta. Elina Saarela pelasti täydellisesti rakastajattaren roolissa sattuneen mikrofonin irtoamisen: tarina kulki eteenpäin, ja hahmoon pystyi keskittymään poikkeamasta huolimatta. Myös Sami Ulmasen esittämä Agustin Magaldi oli hauskalla tavalla täynnä itseään.
  3. Tarinaan oli istutettu pientä huumoriakin – ei niinkään repliikkeihin vaan eleisiin ja ilmeisiin. Yleisö naurahteli tärkeileville upseereille ja sipsutteleville aatelisille.
  4. Tanssikohtaukset ja musiikki olivat upeita – erityiskiitos koreografille ja orkesterille. Tanssi soljui tarinan mukana: ylpeät aristokraatit nyrpistelivät, koppavat upseerit kukkoilivat ja alistettu työväki pui nyrkkiä. Elävää orkesteria ei nähnyt kymppiriviltä, mutta sen kyllä kuuli. Ihanaa ettei musiikki tullut nauhalta.
  5. Musikaalia tukivat vanhat mustavalkoiset videotallenteet Eva Perónin elämästä. Massiiviset hautajaissaattueet ja fanilaumat konkretisoituivat lavasteisiin elävinä kuvina. Erinomainen oivallus! En ollut koskaan tajunnut, millainen elämää suurempi hahmo Evita oli aikanaan ollut, mutta videot todistivat sen konkreettisesti.
  6. Puvustus oli mietitty tarkasti: Evitan asut kohentuivat vähitellen, kun hän kiipesi yhteiskunnan portaita ylös. Työväki kulki sameissa väreissä, ja aateliset bling-blingailivat höyhenissään ja paljeteissaan.

Esityksen kolme miinusta

  1. Minua jäi hieman harmittamaan kaupunginteatterin viitteellinen lavastus. Kun kaikki muut saavat paahtaa täysillä – laulajat, joukkokohtaukset ja volyymi – niin miksi lavastus on niukka ja kitulias? Olisi ollut upeaa nähdä, kuinka lavastajan ammattitaito pääsee oikeuksiinsa runsaudessa, väreissä ja vaihtuvuudessa. (Minulla on tässä tietenkin oma lehmä ojassa. Olen pirkuleen afantasikko, joten en pysty kuvittelemaan visuaalisia asioita. Minua aina sapettaa, jos lavastuksessa luotetaan katsojan mielikuvitukseen, koska minulla ei satu olemaan visuaalista mielikuvitusta. Minä näen vain valkoiset pyöriteltävät porrasrakennelmat, vaikka muut osaavat ehkä kuvitella ne hienommiksi.)
  2. Pieni detalji: käsiohjelma jäi saamatta, koska eihän meillä ollut käteistä mukana. Olisi kätevää, jos käsiohjelman voisi lunastaa itselleen vaikka Mobilepaylla.
  3. Paikka paikoin olisin kaivannut tekstitystä. Aina silloin tällöin laulu soi niin kirkkaana, etten saanut selvää sanoista. Siksi oopperatyyliset tekstitykset olisivat kätevät lavan yläpuolella.

Kannattaa siis mennä ostamaan lippu Evitaan.

Muista pakata mukaan nenäliinoja.

3 kommenttia

  1. Musikaaliklassikot perustuvat usein vahvaan näytelmään. Esim West Side Story/Romeo and Julia, My Fair Lady/Pygmalion. Sama juttu oopperoissa. Esim Madama Butterfly perustui aikasempaan näytelmään, La Traviata taas perustui Dumas nuoremman romaaniin. Jos Evitasta ottaisi musiikin pois, mitään järjellistä ei jäisi jäljelle. Olen harastanut oopperaa ja musikaaleja yli puoli vuosisataa. En ole näyhnyt yhtään teosta joka olisi vienyt musiikin käytön kerronnassa onnistuneesti niin pitkälle Evita vie.

    1. Tämä oli kyllä huikea kokemus. Mä olen suuri musikaalifani, joten oli mahtavaa päästä katsomaan Evita.

      (Mä en siis ollut koskaan ennen nähnyt Evitaa. En uskaltanut katsoa Madonnan leffaversiota, koska pelkäsin sen olevan huono.)

      1. Ei se filmi huono ollut, mutta vähän valju verrattuna näyttämäversioon. Evitan henkilökuvaa oli siloiteltu verrattuna musikaaliin.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.