Onhan sinulla oikea mindset, jotta hahmotat holistisen systeemiajattelun ja Geddesin biopoliksen mahdollisuudet?
Tällä viikolla oli Hämeen Sanomissa artikkeli hitaasta elämäntavasta eli slow lifestä. Juttu kertoi siitä, kuinka hitaudesta voisi tulla Kanta-Hämeen kilpailuvaltti.
Valitettavasti juttua ei ole verkossa saatavilla, mutta se ilmestyi maanantain lehdessä. (HäSa 24.8.2009, sivu 6.)
Pääkuvassa näkyi tulevaisuudentutkimuksen professori Sirkka Heinonen, jonka taustalla oli seinälle heijastettu valtava dia. Diassa oli keltainen kukka, ja sen otsikko oli ”Ekoseutumallit-hankkeen viitekehikko ja mindset”.
Diassa oli keskellä homman ydin, ”Uusi tapa ajatella ja toimia”. Terälehdissä oli erilaisia lähitermejä ja näkökulmia kuten:
– Patrick Geddes: biopolis, seutusunnittelu
– Flow
– Slow housing ja slow life
– Vihreä infrastruktuuri
– Proaktiivisuus
– Holistisuus, systeemiajattelu, kompleksisuuden hallinta
Olenko minä ainoa, joka ei tajua tästä hölkäsen pöläystä? Professori varmasti selitti tilaisuudessa auki näitä termejä, mutta eikö niille muka ole olemassa selkeämpiä ja tutumpia vastineita? Ja jos vastineita ei ole, minkä ihmeen takia tästä käsittämättömästä diasta piti laittaa kuva lehteen?
Toimittaja oli kyllä höystänyt juttuaan kahden englanninkielisen termin suomennoksella, mutta kumpikaan ei auttanut dian tulkinnassa. Lisäksi kuvan vieressä oli jutun paras anti, luettelo kehitysideoista, mutta nekään eivät suoraan tuntuneet liittyvän diaan.
Tässä näkee jälleen kerran, kuinka valtava kuilu voi olla Powerpointin ja Pihtiputaan välillä. Jos huippututkija esittelee tuotoksiaan käsittämättömin termein, hyöty ei ihan heti kolahda tavallisen tallaajan kaaliin.
Nostan hattua sille ihmiselle, joka tässä hankkeessa on projektipäällikkönä tai vastaavana toteuttajana. Hänen tehtävänsä on konkretisoida ohuet yläpilvet käytännön asioiksi.
Jos meille Hämeeseen tulee ”slow housing”, miten se näkyy lähiöissä, marketeissa, puistoissa tai toreilla? Miten ”holistisuus ja systeemiajattelu” ovat esillä kaduilla, kodeissa, kouluissa ja kirjastoissa? Kuinka ”flow ja proaktiivisuus” vaikuttavat äänestämiseen, kunnallispolitiikkaan tai työllisyyteen?
Pliis hei jooko, saisinko konkretiaa?
Hätäilin äsken tekstini kanssa. Laitoin sen suotta surkeat otsikot tekstin alle. Olisi pitänyt lukea myös tämä teksti. Olen todella samaa mieltä, että meille "asiakkaille" on puhuttava meidän kielellä ja käsitteillä.Toivottavasti tuo projektipäällillö on varustettu kyllin rautaisella itsetummolla, että laittaa asiat kuntoon, eikä laähde arkana myötäilemään.Nuoruudessa kävin usein Kuhmalahdella ( se pieni kylä, jonka kohdalla ei ehtinyt moottoripyörällä pysähtyä, ennenkuin tuli kylän päättymiskyltti vastaan ). Kuhmalahdella ei kukaan kanta-asukas pääse mukaan noin liukkaisiin termeihin, koska siellä on tokella rauhallinen tempo kaikessa mitä tapahtuu.
Parrakas, tämä postaus ja otsikkopostaus liippasivat toisiaan aika läheltä. Kommentit ovat tervetulleita kumpaan tahansa.Jokaisen ajatustyötä tekevän ihmisen (varsinkin professoreiden) pitäisi pureskella pohdintojaan sen verran, että viesti olisi- puettu ymmärrettäviin termeihin- sidottu kouriintuntuvaan todellisuuteen.Väitän, että niin kauan kun puhe on ylätason huttua, se on itse asiassa keskeneräistä ajattelua.
En ymmärtänyt myöskään tuosta mitään. Onneksi en ole kantahämäläinen.Jos asian voi sanoa niin, että kuka tahansa tervejärkinen ihminen sen ymmärtää, miksi niin ei tehdä? Onko kyseessä jonkinlainen päteminen tai kyvyttömyys irtautua fakkislangista?Meillä oli yliopistossa tieeteellisen kirjoittamisen kurssi. Pitäisikö siellä olla myös kansantajuisen kirjoittamisen kurssi?
Pekka, kansantajuisen kirjoittamisen kurssi olisi todella paikallaan. Sen pitäisi olla pakollinen jokaiselle, jonka tehtävänä on välittää tietoa toiselle ihmiselle tekstin avulla. (Eli kurssi koskisi kaikkia muita paitsi Tallinkin henkilökuntaa. He kommunikoivat ainoastaan kohottelemalla kulmiaan.)