Istun Riihimäen asemaravintolassa ja odotan junaa. Korviin osui tällainen keskustelu.
Nuori tarjoilija kahdelle "nesteytyksen ammattilaiselle":
Ootteko te nähny sitä poninhäntäpäistä pitkään aikaan?
Miehet:
Ei olla nähty. Tässä just puhuttiin, että mitähän sille on käyny.
Tarjoilija:
Mäkään en oo nähnyt sitä pitkään aikaan. Onks kellään sen puhelinnumeroo?
Miehet:
Ei oo meillä. Onkohan sillä kaikki ookoo? Toivottavasti se tulee pian taas.
Tarjoilija:
Joo, ei oo kiva oottaa täällä huolestuneena.
Sauli Niinistö kaipaa "ihan tavallisia asioita" avuksi syrjäytymiseen.
Tarjoilijan toiminta ei kuitenkaan ole tavallista, vaan hyvinkin epätavallista. Kuinka moni kyyppari näkee kaljankittaajan ihmisenä eikä tuvantäytteenä? Kuinka moni "normaali ihminen" menee kysymään alkoholisteilta, missä näiden kaveri on?
Hatunnosto ihan epätavalliselle asialle.
Raisa Cacciatore oli mukana työryhmässä, ja kirjoitti aiheesta:
http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Hoida_terveyttasi/Voi_hyvin__arjen_hyvinvointia/Hyvinvointiblogi/Kylla_arsyttaa%2822891%29
Hän tuo näkökulman että ne tavalliset asiat ovat juuri nuorten itsensä toivomia asioita. Niitä he ovat ilmeisesti jääneet vaille elämässään. Siksi en niitä yhtään väheksyisi tai niistä vinoilisi.
Kiitos kommentistasi ja linkistä!
Taisit käsittää minut väärin. Pidän nimittäin Niinistön työryhmän linjanvetoa hyvänä: se on arvokasta sisältöä.
Tällä kertaa postaukseni ydin oli siinä, että kunnioitin tarjoilijan epätavallista toimintaa ja halusin kertoa tarinan eteenpäin.
Myös ”ihan epätavalliset” huolehtimiset ovat arvokkaita yhteiskunnallemme. Arvostan jokaista, joka venyy normaalien välittämisen rajojen ulkopuolelle.
Se on poikkeuksellisen koskettavaa välittämistä, kun tarjoilija kyselee huolissaan nimettömän alkoholistin perään.
Totta, käsitin sinut siis väärin. Pahoittelen.
Olin ennakkoluuloinen koska presidentti Niinistön työryhmän julkaisua on kohdeltu ihmeellisen huonosti tuntematta ilmeisesti taustoja lainkaan. Oletin sinun kuuluvan tähän väkeen, varsinkin kun yleensä olet aika sarkastinen.
Olen kanssasi täysin samaa mieltä siitä että tarjoilijan toiminta oli poikkeuksellista ja huolta pitävää. olisipa näitä tarjoilijoita enemmän.
Ei hätää – kaiken viestinnän kanssa sattuu tahattomia väärintulkintoja puoleen jos toiseen. 🙂
Olet ihan oikeassa siinä, että olen usein sarkastinen. Ei siis ihme, että sarkasmia löytyy joskus sieltäkin, mihin en sitä ole tarkoittanut.
Koskettava tarina! Uskomatonta huolenpitoa tosiaan.