Mitä kannattaa tehdä, jos pitää kirjoittaa luettelo, joka ei ole kattava?
Vaihtoehtoja on useita:
1) Pitää ottaa huomioon esimerkiksi
- sää
- liikenne
- aikataulu.
2) Pitää ottaa huomioon monta seikkaa kuten
- sää
- liikenne
- aikataulu.
3) Pitää ottaa huomioon muun muassa
- sää
- liikenne
- aikataulu.
4) Pitää ottaa huomioon
- sää
- liikenne
- aikataulu
- yms.
5) Pitää ottaa huomioon
- sää
- liikenne
- aikataulu
- ja niin edelleen.
6) Pitää ottaa huomioon
- sää
- liikenne
- aikataulu
- ymv.
Suosittelen käyttämään vaihtoehtoja 1-3, ja syitä on kaksi:
- Kun varoitat lukijaa jo etukäteen, että lista ei ole kattava, hän osaa orientoitua siihen paremmin.
- Jos jätät vajautta ilmaisevan rakenteen luettelon loppuun, se vaikuttaa siltä, kuin mielikuvituksesi olisi loppunut kesken. "Mitähän vielä? En keksi enempää, joten pistetään yms."
Muistathan, että näitä ilmaisuja tarvitaan vain yksi. Älä kirjoita "kuten esimerkiksi" tai "yms. yms."
Muuten saat vakavan rangaistuksen kuten esimerkiksi piiskauksen jne. jne.
Tuohan riippuu aivan tekstin tarkoituksesta. Rajattu lista rajaa myös lukijan ajattelua. Ensimmäisissä kolmessa esimerkissä ajattelu katkeaa niihin kolmeen annettuun vaihtoehtoon, vaikka ne ovat vain esimerkkejä ja lukijan odotetaan itse etsivän loput tilanteet. Lukija jätetään passiiviseksi.
Toisaalta jos tarkoitus on saada lukijakin miettimään vaihtoehtoja, viimeisen vaihtoehdon pitäisi ohjata aktiivisesti pohtimaan niitä, esimerkiksi ”pohdi itse lisää” tai ”mitä muuta?” Sen voi toki lisätä listan jälkeiseen tekstiin, mutta itse listassa se on tehokkaampi, koska lista itse heti näyttää, että siitä puuttuu jotain.
”Jne” tai ”yms” on jotain näiden kahden väliltä ja joissain yhteyksissä antaa kieltämättä vaikutelman siitä, että kirjoittaja ei ole jaksanut oikein yrittää.
Ltiilika, olen kanssasi hieman eri mieltä. Kaikki nuo luettelotyypit ovat sellaisia, että ne jättävät jotain avoimeksi.
Lukija on kyllä sen verran fiksu olio, että hän osaa jatkaa luetteloa ilman loppukaneettiakin. Oleellista on, että jossain kohtaa (mieluummin alussa) kerrotaan, että luettelo ei ole kattava.
Eri asia tietenkin on, jos luettelon jatkaminen on vaikkapa oppikirjan pohdintatehtävä. Jos lukijaa pitää kehottaa ideoimaan lisää bulletteja, tekisin sen tyhjillä viivoilla tai avoimella käskyllä "Keksi itse lisää". Tämä on kuitenkin luetteloiden poikkeustapaus.
Tässä tulee nyt vähän pidempi vastaus:
Tottakai lukija osaa jatkaa listaa, mutta se ei vaan niin helposti tule mieleen, jos lista näyttää valmiiksi täydelliseltä. Etenkin tekstiä silmäillessä lista jää varsinaisena asiana helpommin mieleen kuin listan puutteita selittävä leipäteksti.
Listojen vahvuushan on nimenomaan se ajatus siitä, että joku on luetellut siinä kaikki. Kuinka moni miettii esimerkiksi jostain ”7 Habits of The Highly Successful People” tai ”Kymmenen kikkaa rantakuntoon pääsemiseksi”, että mitä niistä listoista puuttuu? Ihmisen mieli toimii niin, että ensin se validoi listan katsomalla, onko listalla ne ilmiselvät asiat, mitä itselle tulee heti mieleen, ja jos ne löytyvät, se helposti nielee koko listan sellaisenaan uskoen, että siinä on kaikki. Sinä lienet kynä sieltä penaalin terävimmästä päästä, mutta kaikki eivät ole, ja niiden kohdalla ero näkyy.
Tätä voi testata vaikkapa parilla esimerkillä. Pistetään lista leirivarustuksesta leirille lähtijöille, että ota mukaan esimerkiksi:
– makuualusta
– vaihtovaatteet
– kumisaappaat
– villasukat
– tulitikut
– sadevarusteet
– reppu
Sen jälkeen voi arvata, kuinka monelta lähtijöistä puuttuu niinkin ilmiselvä asia kuin makuupussi. Tällaisen listan kun pistää koululaisten vanhemmille, niin tietää, mitä seuraa.
Toinen, millä sitä voi testata, on että pitää luetunymmärtämiskokeen tuollaisesta listasta ja katsoo, kuinka moni oikeasti ymmärtää jatkaa listaa ja kuinka moni luettelee juuri sen, mitä tekstissä luki.
Kiitos tarkennuksista!
Käyttämäsi reissuvaruste-esimerkki on siitä epävalidi, että kun joku ohjeistaa toista, hän ei anna vajaata listaa. Jos retkelle lähtijöiltä puuttuu makuupussi, se on jo ohjeistajan vika. Tässä ei auttaisi lainkaan se, että listan lopussa lukisi "keksi itse lisää". Silti joltakulta jäisi makuupussi pois.
Vajaita listoja käytetään useimmiten perusteluissa ja esittelyissä, joissa ei kannata listata pikkuseikkoja vaan vain isot asiat. Käyttämässäni esimerkissä kuvitteellinen liikennöitsijä luettelee logistiikkaan vaikuttavia asioita. Hän jättää mainitsematta vaikkapa kuljettajan terveydentilan ja lastin painon, koska kysymyksessä on vain esimerkinomainen lista. Tavoitteena on antaa lukijalle yleiskäsitys siitä, että logistiikan suunnitteluun vaikuttavat valtavan monet ja joskus ennakoimattomatkin asiat.
Itse käytän vastaavantyyppistä vajaata luetteloa kielikoulutuksissa tähän tapaan:
Tyypillisimpiä kielivirheitä ovat esimerkiksi
puuttuvat pilkut
lyöntivirheet
erilleen kirjoitetut yhdyssanat
lyhenteiden väärät muodot ja taivutukset
Tässä ei tarvitse kirjoittaa "keksi itse lisää" saati "jne", koska kyseessä on esimerkinomainen lista. Osallistujat saattavat ehdottaa oma-aloitteisesti listalle jotain muutakin, ja niistä sitten keskustellaan.
No joo, reissuvaruste-esimerkki ei ehkä ole paras mahdollinen. Oletan kuitenkin, että asia tuli selväksi. Eli siis se, kuinka erilailla laaditut listat ohjaavat ja kuinka niillä voi ohjata ajattelua ja toimintaa.
(Mistä tulikin aasinsiltana mieleen, että vahvimmat kielenkäyttäjät ovat usein niitä, jotka tarkoituksellisesti vääntävät kielioppia edukseen sääntöjä ja muotoseikkoja rikkoen. Ja toisaalta myös huonoimmat kielenkäyttäjät ovat niitä, mutta he eivät vaan tee sitä tarkoituksella.)
Eikö tässä kohden kuten-sanan edessä tulisi olla pilkku?
”2) Pitää ottaa huomioon monta seikkaa kuten
* sää
* liikenne
* aikataulu”
Jos kirjoittaisin tuon lauseena – Pitää ottaa huomioon monta seikkaa, kuten sää, liikenne ja aikataulu. – tulee pilkku sormistani automaattisesti :). Mutta onko luetteloinnissa kuten-sanalla eri sääntö?
Hyvä kysymys! Kuten-sana saa joskus edelleen pilkun, joskus ei.
Jos "kuten" on välttämätön osa tekstiä, sen eteen ei tule pilkkua:
* Sanon kuten palomies työharjoittelijalle: "Muista syödä aamupuuro!"
Sen sijaan jos "kuten" aloittaa irrallisen täsmennyksen, sen eteen tulee pilkku:
* Minä pidän palomiehistä, sotilaista, poliiseista ja muista univormupukuisista miehistä, kuten konduktööreistä.
Postauksessa olleeseen esimerkkiin en laittaisi pilkkua, koska lause kaipaa täsmennystä.
Kuten-sanan pilkutuksen rajanveto on vähän epämääräistä, joten moni tapaus on sellainen, että siihen voisi yhtä hyvin laittaa pilkun kuin jättää poiskin.