Tulipa hyvä lukijakysymys!
Olen kirjoittamassa/kokoamassa tietokirjaa [aiheesta X] ja jossain vaiheessa pitäisi varmasti alkaa etsimään sille kustantajaa.
Mitä meidän kannattaa ja pitää huomioida kustantajia etsiessä, mistä aloittaa ja mitkä on pahimmat sudenkuopat (jos sitä, ettei saa kustantajaa lasketa)?
Olen jo aiemmin kirjoittanut kaksiosaisen postauksen siitä, miten saa kustannussopimuksen tietokirjalle. Nyt siis pohdimme, kuinka valita sopiva kustantaja.
Tärkein asia on oivaltaa se, että kirjailijan ei kannata sitoa itseään vain yhteen kustantajaan. Kaunokirjallisuuspuolella tätä tehdään yhä paljon, mutta tietokirjapuolella en suosittele yhden kustantajan mallia missään nimessä. Oikeastihan sopivin kustantaja riippuu siitä, millaista kirjaa on tekemässä.
Kun valitset kustantajaa, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Onko itselläsi aikaa tai verkostoja markkinointiin? Jos ei ole, sinun pitää valita iso kustantaja, joka myös sitoutuu kirjan markkinointiin. Tämä sitoumus pitää sopia kustannussopimuksen yhteydessä, sillä isotkin talot ottavat listoilleen täytenimekkeitä, joiden myyntiin ei uskota ja joihin ei panosteta. Nämä täytenimekkeet saattavat olla esimerkiksi marginaaliselle kohderyhmälle suunnattuja.
- Onko kustantajalla jo saman aihepiirin tuore kirja katalogeissaan? Yksikään kustantaja ei ota listoilleen kirjaa, joka kilpailee tuoreen oppaan kanssa. Toki kaikilla kustantajilla on katalogeissaan useampia kirjoja yleisaiheista kuten johtamisesta, käsitöistä tai ruoanlaitosta, mutta niillä pitää olla aina oma tulokulmansa. Milloin on arvojohtamista ja milloin lähijohtamista; milloin amigurumeja ja milloin villasukkia; milloin vegeruokia ja milloin perhekokkaamista. Etsi siis kustantaja, jonka listoilla on tilaa omalle kirjallesi.
- Mikä on kustantajan kohderyhmä? Esimerkiksi Kauppakamari kustantaa vain laki- ja bisneskirjoja. Jos sinulla on idea jumppakirjasta, sinun kannattaa lähestyä kuluttajatietokirjojen kustantajaa kuten Otavaa, Tammea tai Gummerusta. Jos taas haluat tehdä hengellisen kirjan, lähesty Kirjapajaa.
- Millä hinnalla ja missä kanavissa kustantaja myy kirjojaan? Jos kirjojen keskihinta on superhalpa, älä odota saavasi kummoistakaan tekijänpalkkiota. Jos taas kustantajan verkkokauppa on kankea ja hankala, opuksesi eivät mene kaupaksi. Tsekkaa samalla, että kustantajan kirjoja saa myös isoista verkkokirjakaupoista, kuten Adlibriksestä. Muuten kirjasi eivät koskaan löydä lukijan luokse.
- Millaisia kansia kustantaja tekee? Miten kirjat myyvät? Jokainen kirjailija haluaa, että opus löytää lukijansa. Jos kustantaja on erikoistunut rumiin kansiin ja huonoihin myyntituloksiin, se ei ehkä ole paras mahdollinen yhteistyökumppani.
- Onko kustantaja ammattimainen? Jotkut yritykset kustantavat ”siinä sivussa” myös kirjoja. Silloin kustantaja ei käytä prosessissa ammattilaisia kuten taitavaa kustannustoimittajaa tai osaavaa taittajaa. Tämän takia kirjasta ei koskaan tule niin hyvä kuin ammattilaisten käsissä. Toki on helppoa lähestyä jotain isoa Vimpainmyynti Oy:tä, jolle tarjoaa Suurta Vimpainkirjaa ja joka tuntee kaikki Suomen vimpaintenostajat. Silti on riskinä se, että kirja on niin huono, että edes vimpaintenostajat eivät lämpene opukselle. Lisäksi surkea kirja on onneton meriitti seuraavan kirjaidean sisäänsaamiseksi isommalle kustantajalle.
- Oletko huomannut edes ajatella kaikkia kustantajia? Suomen kustannusyhdistyksen sivuilta löydät pitkän listan kustantajista (Osa sivun tiedoista on vanhentuneita, koska vastuuhenkilöt vaihtuvat. Onneksi vaihteen numero toimii aina.) Toinen kustantajien yhdistys on täällä.
Vielä yksi muistutus. Älä valitse omakustantamista. Omakustanteessa on äärimmäisen pieni mahdollisuus siihen, että kirja on erinomainen ja että se myy. Itse tiedän vain yhden laadukkaan omakustanteen: Cristina Anderssonin The Winning Helixin, jonka WSOYpro otti myöhemmin listoilleen. Useimmat omakustanteet kuitenkin jäävät lähinnä vain tekijänsä iloksi.
* * *
Edit 18.10.2017 klo 20.25: Lisätty toinenkin kustantajayhdistys tekstiin.