Istun juuri Helsingin Kampin Memphisissä odottamassa Metsatöllin keikkaa, ja mieleen pärähti pari asiaa kahdesta Fresitasta huolimatta – tai niiden ansiosta.
1) Erään suurehkon kasvuyrityksen johtoryhmän jäsen kysyi minulta eilen, miksi bloggaan sekaisin omia arkielämän tunarointejani ja ammattikirjoittamista. Hän pohti sen olevan riski, että potentiaaliset asiakkaat näkevät ensin jonkin pätevän kirjoituksen ja heti sen alla postauksen, joka kertoo verkkosukkahousujen repeämisestä tai takapuolen vilkkumisesta Pasilan asemalla.
Sönkkäsin vastaukseksi jotain epäselvää, mutta näkemykseni jäsentyi tämän päivän aikana:
a) Haluan tarjota lukijoilleni pureskeltavaa sekä nauruhermoille että älynystyröille.
b) Toisaalta haluan profiloitua jonkin verran myös persoonallani. Olennaisia piirteitäni ovat tunarointi ja ihmisten hauskuuttaminen mutta myös väittävyys ja ammatillisuus kirjoittajana.
c) Samalla pystyn varoittamaan potentiaalisia asiakkaitani. Heille saapuva valmentaja Kortesuo on kyllä sisällöiltään ja esiintymiseltään uskottava, mutta hänellä saattaa olla revennyttä verkkosukkahousua hameensa alla tai iso reikä paidassa. (Nämä jälkimmäiset eivät missään nimessä ole pyrkimyksiä, vaan vain monien sattumusten summia.)
2) Olin tänään sosiaalisen median seminaarissa, jossa puhui Mikael Jungner. Kuulin häntä ensimmäistä kertaa livenä, ja täytyy sanoa, että heppu on pätevä. Hän kykeni ällistyttävän luontevasti vetämään yhteen monimutkaisia, laajoja ilmiöitä ja samalla esittämään niille konkreettisia esimerkkejä.
Jungner puhui ilman datatykkiä, ja hänellä oli vain pieni muistiinpanolappunen mukanaan. Lisäksi spontaani huumori väritti puhetta onnistuneesti.
Jos joskus pääsette kuulemaan Jungneria puhujana, niin suosittelen lämpimästi. Hänen puheenvuoronsa oli pätevä ja asiantunteva mutta silti mutkaton ja ymmärrettävä.
Hyvin perustelit. Kouluttajan tehtävä ei ole todentaa omaa asiantuntijuuttaan koulutettaville, vaan ohjata heidän oppimisprosessia. Kun kouluttajaan pystyy samaistumaan, oppimisilmapiiri on usein välittömämpi.
Minusta asiantuntijablogaajalle tekee hyvää olla vähän itseironinen. Ärsyttävät tärkeilijät, jotka leikkivät erehtymätöntä. Itse erotin asiablogini aikoinaan privaattiblogistani, mutta ei täällä ole häirinnyt tämä sekoituskaan. Varsinaisesti olenkin pitänyt privaattikirjoituksia täällä kiinnostavampina. Jungnerista olen kuullut samanlaista kommenttia toisiltakin, mutten ole koskaan miestä livenä nähnyt.
Kiitos kommenteista!Reetta, myös minä toivon, että osallistujat eivät koe minua auktoriteettina vaan yhdenvertaisena. Yritän välttää sitä mielikuvaa, että olisin kliininen liituraitakonsultti.Matias, kiva kuulla, että arkielämän postaukset ovat kiinnostaneet. Itseironia on monesti hyväksi, koska se auttaa laskeutumaan norsunluutornista.
Huomenta! Pidä ihmeessä linjasi, se kiinnostaa ja tuo erilaisia ulottuvuuksia. Juttujasi on hauska lukea, käsittelivätpä ne asia-asiaa tai elämän sattumuksia. Uskallat panna itseäsi peliin, tuot sopivassa suhteessa asioihin myös rosoa ja särmää – hallitusti.
Kiitokset Tiina! Toistaiseksi tämä konsepti on tuntunut toimivan aika hyvin. 🙂
Kuten aamu-tv:n juontajan tuolilta putoaminen teki ankkurista yhtaakkia tasavertaisen ihmisen katsojien kanssa kun rooli putosisina olet taalla niin ihminen kuin kirjoittaja/kouluttaja. En nae mitaan ristiriitaa.Kyseinen johtoryhman jasen osoittaa vaan omaa jaykkyyttaan, statuksen tarkeytta hanelle itselleen. Siis han itse arvioi uskottavuuden 'vakavuuden' perusteella.Hopsista!Suomessa ollaan muutenkin liian vakavia ja jaykkia paitsikun saadaan viinaa, niin sitten mennaankin jo aivan toiseen aaripaahan.BLOGitse
Tietynlaisille menestyjille on olennaista juuri suuri henkilökohtainen karisma.
Kiitos kommenteista!Blogitse, minäkin uskon tasavertaisuuteen enemmän kuin auktoriteetteihin. Nyt täytyy kuitenkin muistaa, että kyseinen johtoryhmän jäsen on asiakkaani, ja hän itse luottaa asiantuntemukseeni. Hän oli vain vilpittömästi huolissaan siitä, ymmärtävätkö potentiaaliset asiakkaat, että olen oikeasti järkevä yhteistyökumppani.Anonyymi, karisma on mielenkiintoinen seikka. Sitä ei voi mitata, eikä sitä voi itse todeta, vaan se määrittyy toisten ihmisten kokemuksista. Olen samaa mieltä, että karisma auttaa ihmistä menestymään – jos hän ylipäätään haluaa menestyä.