Se pahuksen YAMK-opinnäytetyö on nyt valmis: ”Informaatiovaikuttamisen keinot kansainvälisessä kontekstissa”, olkaa hyvä

Katleena Kortesuo

Läpi läntisen maailman olen tunnettu linjakkuudestani, tasaisesta tahdistani ja ennustettavuudestani. Minua on kehuttu usein siitä, että en ole lainkaan ailahteleva, poukkoileva tai säntäilevä. Olen suorastaan pysyvyyden peruskivi ja harkitsevuuden harjakatto.

Kaverit käyttävät minusta nimeä Katleena ”Kurkihirsi” Kortesuo.

Nyt kuitenkin YAMK-opintojen kanssa tapahtui pieni poikkeama tässä yhtenäisessä toiminnassani. Tajusin nimittäin marraskuun lopussa, etten ehdi mitenkään viimeistellä kesken olevaa opinnäytetyötä. Opiskeluoikeus oli menossa umpeen vuodenvaihteessa, ja aineisto oli vaativa. Viimeinen palautuspäivä olisi 14.12., eikä kaksi viikkoa riittäisi opparin viimeistelyyn.

Niinpä päätin tehdä kokonaan uuden opinnäytetyön*.

Mitä hittoa nyt taas?

Oli vain käärittävä hihat. Ja ehkä myös lahkeet.

Ajattelin hyödyntää kesken jääneestä opparista informaatiovaikuttamisen teoriaosuuden, jottei kaikkea tarvitsisi aloittaa alusta. Siinä oli sentään seitsemän sivua käyttökelpoista kamaa. Pystyisin hyödyntämään opparista myös pari sivua, jotka käsittelivät laadullisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen tekemisestä.

Lisäksi aineiston pitäisi olla jotain helposti kerättävää, jonka saisi haravoitua kasaan verkosta parissa tunnissa.

Kymmenen päivän rutistus

Viikonloppuna 1.–3.12. siirsin kymmenisen sivua tekstiä vanhasta opparista uuteen. Päätin koota aineiston Twitteristä. Parhaat infovaikuttamisen kamat löytäisi sieltä, varsinkin kun kurkkaisi sotaa käyvien maiden tviittejä. Kokosin aineiston ja rustasin reilut kymmenen sivua kasaan havaintoja ja lähteitä.

Maanantaina 4.12. ehdotin aihetta ohjaajalleni Mikolle. Otsikkoehdotus oli ”Sotaa käyvien valtioiden käyttämät informaatiovaikuttamisen keinot – Case Israel, Palestiina, Ukraina ja Venäjä”.

Samana päivänä Mikko ystävällisesti muistutti, että opiskelen liiketaloutta. (Oli kyllä älyttömän hyvä pointti.) Voisiko siis otsikkoa hioa hieman? Lisäksi pitäisi jotenkin selkeyttää Palestiinan asemaa, koska se ei ole valtio.

Tiistaina 5.12. lähetin uuden otsikkoehdotuksen: ”Informaatiovaikuttamisen keinot kansainvälisessä kontekstissa”. Kirjoitin päivän aikana seitsemän sivua tekstiä lisää, erityisesti retoriikan käsitteistä ja Twitterin toiminnoista.

Mikko pyysi lihottamaan teoriaosuutta, ettei se jäisi liian ohueksi. Onneksi seuraavana päivänä olisi itsenäisyyspäivä, niin ehtisi kirjoittaa lisää.

Torstaina 7.12. lähetin Mikolle taas uuden version. Nyt koossa oli 45 sivua + lähteet eli 58 sivua. (Ja tosi paljon isoja kuvia.)

Mikko kehui teoriaosuuden laajentumista, mutta hän huomautti, että johtopäätöksinä merkintäni ”blaa” ja ”blaa blaa” eivät ehkä olleet aivan kurantteja. Kohautin olkiani ja jatkoin hommia koko viikonlopun 8.–10.12.

Sunnuntai-iltana 10.12. lähetin Mikolle lopullisen version. Pituus oli nyt kansilehdet + tiivistelmät + sislu + 53 sivua leipätekstiä + 11 sivua lähteitä.

Maanantaina 11.12. teksti meni plagiaattikoneen läpi, ja siitä se jatkoi matkaansa arvosteluun.

Tänään tiistaina 12.12. oppari julkaistiin Theseuksessa: Informaatiovaikuttamisen keinot kansainvälisessä kontekstissa.

Lisäys lauantaina 16.12. klo 14.50: Minulle selvisi juuri, että opinnäytetyöstä jäivät puuttumaan sivunumerot. Mahtaa olla kivaa sillä raukalla, joka yrittää viitata omassa tekstissään minun numeroimattomaan oppariini.

Mitä seuraavaksi?

Arvosanasta ei ole vielä aavistustakaan, mutta lisään sen kommentteihin kun tiedän. Veikkaan itse kakkosta tai kolmosta, sillä en koskaan ehtinyt lukea työtä läpi kokonaisuutena. Lisäksi faktantarkistuksen osuus on huterin, koska en ehtinyt tehdä sitä niin hyvin kuin pitäisi. Silti tärkein tutkimuksellinen anti eli informaatiovaikuttamisen typolologian osuus on solidia, joten toivon pääseväni edes kolmosen tasolle.

Eikä se edellinenkään opparinraakile mene hukkaan. Joko teen siitä tieteellisen artikkelin erikseen, tai ehkä sen voisi laajentaa graduksi Jyväskylän yliopiston TSAMOON, jossa istun vielä 1,5 vuotta. Täytyy kysyä alkuperäisen opparin tilaajalta, millaisia toiveita heillä on.

* * *

*Olen tehnyt tämän tempun ennenkin. Kirjoitin gradun – toki maailman paskimman gradun – koronan aikaan yhdeksässä päivässä. Hirveää sontaa, mutta omapahan on häpeäni.

 

 

1 kommentti

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.