Tämä ei ole aprillipila

Katleena Kortesuo

Nyt kannattaa hieraista silmiään ja nipistää itseään. Voitin nimittäin eilen illalla lavataikuuden Suomen mestaruuden. Rummutan parastaikaa rintakehääni ja heitän voltteja.

Mikä Taikapäivä ja mikä kisa? (Hyppää yli, jos olet taikuri.)

Taikapäivät järjestetään Kouvolassa vuosittain.

Parittomina vuosina tapahtuma kestää pääsiäisen yli, ja se pidetään Kouvola-talolla ja hotelli Vaakunassa. Silloin kilpaillaan aikuisten sarjat. Parillisina vuosina Taikapäivät on lyhyempi, ja se järjestetään elokuussa Kouvolan kävelykadulla. Silloin kisataan nuorisosarjat ja viihdekisa.

Kilpailusarjoja on kaksi: lähitaikuus eli close-up sekä lavataikuus eli näyttämötaikuus. Itse pidän lavataikuutta ”hienompana”, mutta oikeasti molemmat lajit ovat pahuksen vaikeita. Näiden lajien voittajista valitaan toinen taikuuden Suomen mestariksi. Tänä vuonna taikuuden mestaruuden voittivat Nora ja Jore Sohlman, joilla oli huikea isä ja tytär -esitys. Minulla ei ollut mitään saumaa siihen titteliin.

Kisassa noudatetaan FISMin sääntöjä. Arvioitavia kriteerejä on kuusi: tekninen osaaminen, esiintyminen, viihdearvo, taiteellinen vaikutelma, omaperäisyys ja ”taikuudellisuus”. Viimeisellä kriteerillä seulotaan siis pois vaikkapa jonglööraus ja standup, jotka ovat upeita viihdelajeja mutta eivät taikuutta.

Kisaohjelman synty ja testaus

Ohjelmaani olivat ideoimassa ja hiomassa upeat taikurikaverini Sini ja Martti. Ilman heitä en olisi saanut mitään aikaiseksi.

Setin viimeinen palikka loksahti kohdilleen Martin kanssa ideoidessa vasta maanantaina 18.3., ja sen jälkeen alkoi tarvikkeiden haaliminen. Martti lähetti oleellisen tekstarin 20.3.: ”Oletko muistanut ilmoittautua kisaan?” Hups. Ilmoittautumisaikaa oli jäljellä enää kolme tuntia, joten lähetin ilmoittautumisen.

Treenasin esitystä muutaman kerran Turun Amarillossa, jossa otin uhreikseni vieraita ihmisiä ja pari tuttuakin.

Keksimme Sinin ja Martin kanssa ohjelmaan viime hetken muutoksen torstaina 28.3., ja jouduin säätämään valmistelut uusiksi. Lopullista settiä ehdin esittää vieraille ihmisille Hämeenlinnan baareissa perjantaina 29.3. vain neljä kertaa. Niistä kaksi meni hyvin, yksi kohtalaisesti ja yksi surkeasti. Sini videoi tilanteet ja antoi viimeiset vinkit.

Pomppien palkintopallille

Kisa käytiin Kouvolassa Taikapäivillä lauantaina, ja tulokset julkistettiin eilen klo 23.

Osallistuin esitykselläni lähitaikuuden sarjaan. Tiesin heti esiintymiseni jälkeen, että homma meni nappiin. Yleisö oli hyvin mukana, löysin upeat avustajat, muistin kaikki elementit ja onnistuin improvisoimaankin. Kisassa oli vahvoja kilpailijoita, joten uskoin pääseväni kolmanneksi.

Palkintojen jaossa naamani venähti. Lähitaikuuden kolmossija, kakkossija ja ykkössija menivät muille. Olin pahuksen pettynyt, koska olin mielestäni ansainnut edes pronssin.

Vuorossa oli lavataikuuden palkintojen jako. Ennen niiden jakamista tuomari kertoi, että FISMin sääntöjen mukaan tuomaristo saa siirtää kilpailijan sarjasta toiseen, jos esitys istuu paremmin toiseen sarjaan. Toiveikas hymy palasi kasvoilleni.

Tuomari julisti lavataikuuden kolmannen ja toisen palkinnon saajat, ja he olivat alun perinkin kisanneet lavasarjassa. Siinä vaiheessa arvasin jo saavani voittopystin, joten pompin kiljuen kohti lavaa, ennen kuin edes nimeäni oli vielä sanottu.

En muista tilanteesta juuri mitään, mutta olin kuulemma halannut läpi tuomarin, kaikki kilpailijat ja myös osan eturivissä istuneista.

Ja mikä oli se moka?

Kuten vakilukijat tietävät, en osaa tehdä mitään tunaroimatta. Tällä kertaa kyseessä oli tavallista pahempi omaan jalkaan ampuminen.

Esitykseni oli nimeltään Treffipalvelu. Esitin siinä deittipalvelun pitäjää, joka pyytää yleisön joukosta kolme avustajaa ja arpoo jokaiselle heille treffikumppanin. Tarjolla on julkkisten kuvia, mutta joka kerta avustajan käsiin päätyy treffipalvelun pitäjän oma alastonkuva.

Tarkennettakoon, että kuvassa olen kyllä ilman vaatteita, mutta pidän rintojeni edessä puhelinnumeroani, ja kuva on rajattu navan alta poikki. Oikeasti siis mitään strategisia kehonosia ei näy.

Esityksen lisämauste oli siinä, että treffipalvelun pitäjä on tyrkkyinnoissaan, kun hänen kuvansa nousee esiin. Kuva suurenee kerta kerralta.

Ongelmana oli se, että – typerä kun olen – kannattelen kuvassa oikeaa puhelinnumeroani. Ajattelin tollouttani, että se tuo autenttisuutta. Aina kun harjoittelin baarissa, keräsin tietenkin kuvat pois avustajilta esityksen päätteeksi.

Kilpailussa kävi moka. Unohdin kerätä alastonkuvani pois.

Käsittääkseni varsin monella taikurilla on nyt kännykässään numeroni tallennettuna. Jos soitan heille, heidän puhelintensa näytöllä vilkkuu alastonkuvani.

Edit 2.4.2013 klo 7.43: lisäsin tekstiin kilpailulajien toiset nimitykset.

8 kommenttia

    1. Kiitos Jussi! En ole monilahjakas, vaan mulla on tasan kaksi osaamisaluetta: kirjoitustaito ja esiintymistaito. Kun esiintymistaidon päälle opettelee kolme helppoa taikatemppua, setti on valmis. 🙂

  1. Onnea taikurimaailman saavutuksesta. Ja ainakin minusta paras illuusio on yksinkertaisin sellainen. Sellainen, joka on niin yksinkertainen, ettei sitä kerkiä edes pohtimaan.

    Et sitten videoinut tuota esitystä, olisi kiva nähdä se taltioituna 🙂

    Kari…

    1. Kiitokset! Esitys jäi tosiaan videoimatta, ja se oli pahuksenmoinen harmi.

      Jos joskus vedän setin jossain uudelleen, taltioin sen taatusti.

  2. Supersuuret onnittelut!
    Ihailuni senkun lisääntyy, kun kuulen monista taidoistasi. Tiedä tässä mihin megatähteyteen olet matkalla:).

    Inkeri Valtonen

  3. Onnittelut

    Ehdin nähdä noin vajaa puolet kaikista kilpailuesityksistä, mukaanlukien sinun esityksesi. Voittosi oli ansaittu. Taikapäivillä tuomareina ja yleisönä on ammatti- ja harrastajataikureita, joten yleisö ei ole ns. ”normaali” keikkayleisö. Monet kilpailijat hakevat menestystä näyttävien efektien ja moninaisen tekniikan kautta – ja jos se ei onnistu nappiin, homma ei toimi. Kaikkein tärkeintä on yleisön viihtyminen, olipa temppu mikä tahansa. Esityksesi oli erittäin viihdyttävä, vaikka taikurien silmin käytetyt metodit olivat itsestäänselvyyksiä.

    Eräänä vuonna oli Taikapäivillä TV2 kuvaamassa jotain tositv-leikkiä, jossa henkilö voittaa matkan jos onnistuu tunnissa opettelemaan taikatempun. Nainen, joka leikkiin osallistui opetteli kiinalaiset sauvat tunnissa ja esitti sen muun ohjelman seassa. Aivan hulvattoman hauska. Kaiken kruunuksi hän vinttasi toisella sauvalla vahingossa headset mikin suojuksen yleisöön ja nauroin siihen päälle. Jos hän olisi ollut mukana Taikapäivien kilpailijana, hän olisi saanut palkinnon, niin paljon parempi se oli kuin varsinaiset kilpailijat. Taikapäivillä 2013 esiintynyt Las Vegas -stara Finney tekee puolen tunnin shown välineellä jonka arvo on 2.5 euroa. Eli kumpi olikaan tärkeämpää: esittäjä vai välineet?

    Ei jäänyt mieleen, miten esityksesi oli nimetty tai miten aluksi esittelit sen. Sehän voisi olla ESP-Show. Tästä sanaleikistä alanmiehet ja -naiset vetävät heti johtopäätökset, mutta miten suut pannaan kun paljastuu, että se tarkoittaakin Eliitti-Sinkku-Palvelu-Show:ta.

    Hieno esitys ja poikkesi mukavasti valtavirrasta (korttimiehiä on nähty jo kyllästymiseen saakka).

    Jukkas

    1. Jukka, suuret kiitokset! Luotin tosiaan siihen, että esityksessäni on huumoria ja jokin punainen lanka. Mahtava kuulla, että tykkäsit siitä.

      Olin nähnyt Taikapäivillä 2011 hieman liikaa esityksiä, jotka olivat teknisesti vaativia, mutta silti viihteelliseltä anniltaan tylsiä. Päätin silloin kääntää suhdeluvun ympäri: 20 % tekniikkaa ja 80 % esiintymistä. Reseptini taisi toimia. 🙂

      Ainoa asia, joka jäi ketuttamaan, oli videoinnin puute. Unohdin pyytää Siniä videoimaan esityksen, eikä tapahtumajärjestäjäkään taltioinut mitään. Kyllä ketutti, kun tajusin, että tilanteesta ei jäänyt mitään tallennetta. Nyyh.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.