Olin eilen valokuvattavana uusia nettisivuja varten. Valitsin kuvaajakseni tuttuni Lauran, jonka portfoliossa on muun muassa amerikanrautakuvia ja pin-up-otoksia – eikä yhtä ainutta bisneskuvaa. Ajattelin, että hän saa kuviin hyvää särmää.
Oletukseni piti paikkansa. Olen nähnyt vasta raakavedokset, mutta tulos näyttää upealta. Näette lopulliset kuvat piakkoin, kun sivut aukeavat.
Laura vasta opiskelee alaa, joten hänellä ole vielä nettisivuja. Heti kun hän tekee omat sivut, linkitän ne tänne blogiin.
Valitsin kuvaajaksi tutun ihmisen, koska monet aiemmat kuvauskokemukseni ovat olleet kamalia. Eräässä vuosien takaisessa kuvaustilanteessa jännitin niin paljon, että valokuvaaja – siis alansa ammattilainen – nauroi minulle ääneen. Hyvä ettei itku tullut silmään. Toisessa pari vuotta sitten tilanteessa kuvaaja ähki epätoivoisesti, puisteli päätään ja maiskautteli suutaan. Lopuksi hän totesi, että ”ei näistä voi täyttä hintaa ottaa”.
Tälläkin kertaa meinasi tulla itku, mutta eri syystä. Laura saa tavallisen ihmisen näyttämään kauniilta. Hän ei naura, tuhahtele tai kyllästy, vaan hän jaksoi ideoida kuvakulmia, säätää valaistusta ja korjata asentoja. Kuvasimme lähes viisi tuntia, mutta tulos on sen väärti. Valmiit kuvat ovat minun näköisiäni, mutta paljon viehättävämpiä. Ei ihme, että valokuvausta käytetään myös terapiatekniikkana.
Suosittelen jokaiselle valokuvausta inhoavalle ammattimaista kuvaussessiota. Se voimaannuttaa ja nostaa itseluottamusta. Taviksesta tulee kaunis.
Odotan innolla että pääsen näkemään nämä kuvat!:)
Kuulostaa hyvältä! Tuo Maailman ihanin tyttö -kirja, johon linkitit, on muuten ehkäpä maailman hienoin kirja.
"Laura vasta opiskelee alaa, joten hänellä ole vielä nettisivuja."Öh, miksi ihmeessä ei? Siitä vaan pitämään valokuvablogia tms. ja brändäämään itseään. Ei mielestäni missään nimessä kannata odottaa siihen asti, että on "valmis".Samalla tavalla start-up yrityksenkin kannattaa perustaa nettisivut ja uskollinen kävijäkunta (joista ensimmäiset asiakkaat sitten löytyvät) paljon ennenkuin tuotetta tai edes yritystä on olemassa.
Piti sanoa ihan muuta mutta olen Pekan kanssa samaa mielta.Mika mainio tilaisuus tehda 'tasta se alkoi ja tassa mennaan'…Ihmisia kiinnosta mita taustalla tapahtuu, kuinka jokin syntyy, miten se on tehty.Mina olen viime aikoina leikkinyt. Leikkiminen on tuonut liikenteeseen nahden vahan kommentteja. Luulen, etta moni aikuinen pitaa leikkimista lapsellisena. Sita se onkin. Ja rentouttavaa. Voi olla jopa terapeuttista.Yksi kommentoija sanoi kuinka digital fun tekisi hyvaa kaikille tyouupumuksesta ja masennuksesta karsiville.Siksipa aloitan ensi maanantaina uuden digital fun kuvahaasteen. Iloa ja luovuutta elamaan lapsenmielisella ihmettelylla ja reimastuksella! 🙂
Kiitos kommenteista!Myös mun mielestäni Lauran pitää ehdottomasti avata nettisivut. Olen jo ajatellut, että autan häntä teksteissä, jos tarve on. Lauran studiokuvat ovat sellaista silmäkarkkia, että oksat pois.Laura on muuten kuvannut burleskitähti Brenda Fondueta: http://www.myspace.com/brendafondue/photosKlubilla otetut kuvat ovat vähän sumeita, mutta studiokansio on kaunis.Mitä tulee Kimmon kehumaan Maailman ihanin tyttö -kirjaan, niin se on upea. Olen ihaillut sitä kaverini luona niin usein, että se pitäisi kai jo ostaa itselle.
Kai nämä ovat sitten pinup-kuvia?
Hehee! Pidin kyllä vaatteet päällä, mutta tunnustan: meidän oli pakko ottaa muutama pin-up-henkinen otos. Tilaisuus tekee näet varkaan.Niitä kuvia en kuitenkaan ole ajatellut laittaa blogiin. Ne saattavat vähän syödä asiantuntijaimagoa.