Asiakkainani on jonkin verran julkisuuden henkilöitä: käytännössä kourallisen verran viihdetaiteilijoita ja poliitikkoja. Heidän elämästään olen oppinut muutaman vinkin, jotka jokaisen tulevan julkkiksen pitäisi tietää jo etukäteen.
Jos julkkis olisi tiennyt nämä niksit ajoissa, hän olisi säästynyt monelta harmilta. Tämä postaus kuuluu siis kaveripiirisi parhaalle esiintyjälle, upeimmalle laulajalle tai todennäköisimmälle kuntavaalien ääniharavalle. He saattavat tulevaisuudessa olla tunnettuja.
Sen sijaan jos olet jo julkisuuden henkilö, lista on todennäköisesti hyödytön. Olet oppinut nämä kantapään kautta.
1. Joudut aina olemaan edustuskelpoinen
Me tavalliset ihmiset voimme lähteä tukka pystyssä aamutokkurassa kauppaan hakemaan maitoa. Julkkis ei voi. Joku haluaa aina napata salakuvan Seiskaan tai kaverikuvan Facebookiin. Siinä sitten mukahymyilet hammastahnat suupielessä jonkun somepäivityksessä.
Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisi olla kaunis tai komea. Tämä tarkoittaa sitä, että pitää olla siisti. Ulkoasusi pitää viestiä sitä, mitä sinä työssäsi olet.
Toinen vaihtoehto on olla ”epäedustuskelpoinen” ja hyväksyä se. Voit aivan hyvin ottaa tavisroolin ja kulkea aidosti kansan parissa, jos se tukee toimintaasi.
Sitä et kuitenkaan voi tehdä, että olet epäsiisti ja sitten harmittelet, kun epäsiisti kuva tuli julkisuuteen. Se oli etukäteen arvattavissa, eikä se voi tulla yllätyksenä.
2. Halaa ja hymyile
Osa asiakkaistani ei enää käy terasseilla tai festivaaleilla. He eivät nimittäin voi nauttia illasta, koska joku tulee jatkuvasti pyytämään nimikirjoitusta tai yhteiskuvaa. (Tämä on se syy, miksi ravintolat ja festarit tarjoavat vip-passeja ja yksityiskabinetteja. Ne ovat paikkoja, joissa saa olla rauhassa.)
Osa taas käy useinkin julkisissa tapahtumissa, mutta he tiedostavat silloin sen, että oma rauha on menetetty. He jaksavat halata tuntemattomia ja hymyillä kameralle aina kun joku pyytää. He tietävät saavansa leivän julkisuudesta, joten hymyily ja halaukset ovat osa duunia.
Yksi asia on kuitenkin kielletty: äyskiminen ja tylyttäminen. Jos menet tekemään sen kuvaajalle, pääset someen tai mediaan otsikolla ”julkkis ilkeili fanilleen”. Otsikon alla on kuva itkevästä fanista, joka katsoo syyttävin kirahvinsilmin suoraan kameraan.
3. Petaa somepetisi ajoissa
Julkisuuden henkilöltä odotetaan nykyään someläsnäoloa. Jos olet poliitikko, tätä toivovat äänestäjäsi ja puolueesi. Jos olet viihdejulkkis, tätä toivovat fanisi. Jos olet urheilija, tätä toivovat fanien lisäksi junnut ja heidän valmentajansa läpi Suomen.
Varaa siis omalla nimelläsi sekä etunimisukunimi.fi-domain että sometunnukset tärkeimmissä palveluissa. Muuten sinulle käy kuin Timo Soinille, joka jatkuvasti saa niskaansa Twitterissä hänen nimellään luotuja tilejä.
Somessa ei ole pakko olla, jos et halua olla iloksi faneillesi tai äänestäjillesi. Estä silti parodiat ja identiteettivarkaudet varaamalla tilit omaan käyttöösi jo etukäteen.
4. Älä mene keskustelupalstoille katsomaan, mitä sinusta sanotaan
Se on selvää, että jokainen näkyvä ihminen ärsyttää jotakuta. Ja anonyyminä muiden on helppo raivota netissä.
Sinä et pysty pysäyttämään sontatulvaa keskustelupalstoilla – etkä myöskään ansaitse sitä kuraa niskaasi. Anna siis möykkääjien möykätä keskenään. Voit pyytää luotettua ystävääsi, mediatoimistoasi tai manageriasi seuraamaan keskustelua ja ilmoittamaan sinulle vasta, jos hän huomaa jotain hälyyttävää.
5. Tarkasta aina haastattelusi etukäteen
Kun printtimedia tekee sinusta jutun, pyydä aina juttu tarkastettavaksi etukäteen. Muuten sitaattiin on saattanut lipsahtaa väärinkäsitys tai monitulkintainen ilmaisu.
Muista myös, että toimittajan tehtävä on keksiä jokaiseen juttuaiheeseen kiinnostava ja joskus sensaatiomainenkin tulokulma. Tämä ei tarkoita ilkeyttä, vaan se on toimittajan työtä.
Sinun tehtäväsi on tilanteestasi riippuen a) varoa tekemästä tällaisia syöttöpaikkoja b) tuottaa niitä tarkoituksellisesti c) tehdä jälkikäten kriisiviestintää ja hoitaa keissi kunnialla loppuun.
* * *
Muista tärkein asia julkisuudesta:
Julkisuus on negatiivinen seuraus hyvin tehdystä työstä.
Julkisuus ei ole mikään etu, palkinto tai itseisarvo, mutta sen olemassaolo pitää hyväksyä. Sinun pitää myös tajuta julkisuuden merkitys urallesi.
Olen kouluttanut ammoisina aikoina mm.näyttelijöitä (kotimaisten leffojen viestintäprojekteja) kohtaamaan mediaa. Pari vinkkiä lisää. Mitä opin silloin ja miten jalostan oppia some-ajassa.
1. Jos annat printtimediaan sen ensimmäisen haastattelun jossa perheesi ja garderobisi sisältö esitellään, sen jälkeen et voi enää kieltäytyä samanlaisista. Ennenkuin annat sen ensimmäisen, mieti pidätkö perheesi ja läheisesi – yksityiselämäsi pois julkisuudesta vai et.
2. Sosiaalisen median aikakaudella, kun meistä kaikista on tullut julkaisijoita ja medioita, kannattaa pohtia tulevaa julkkisuraa ajatellen mitä julkaisee perheestään ja läheisistään. Julkkiksenkaan menestyksen edellytys ei ole yksityiselämän esittely some-kanavilla.
Ehdottomasti juuri näin. Mäkin olen kieltäytynyt kotihaastatteluista, koska yksityisyyden voi menettää vain kerran.
Mummiälestä Tiina Lymin (joka näyttelijänä on julkisessa ammatissa) erosta uutisoitiin viksusti puolison yksityisyyttä kunnioittaen: ”Lymin aviomies ei ole samalla alalla eikä julkisuudessa.”
http://www.is.fi/viihde/art-2000005092743.html
Joo, just noin sen pitäisikin mennä.