[Tämä teksti on lyhennelmä kolumnistani, joka ilmestyy yksityisessä järjestölehdessä tammikuussa. Kolumnin taustalla on tekemäni laajempi raportti, jonka rustasin Jyväskylän yliopiston Digitaalinen maailma ja turvallisuus -kurssilla. Linkkaan raportin tänne aikanaan, kun se tulee julki.]
Edit 11.1.2024 klo 12.22: Tänään tuli arvosana raportista. Sain 5/5, eli arvioni ei mennyt aivan metsään. Seuraavaksi yritän väsätä raportista elämäni ensimmäistä tieteellistä artikkelia. Pitäkää peukkuja.
* * *
Videosovellus Tiktok on suosituin sosiaalisen median palvelu lasten, teinien ja nuorten aikuisten parissa. Suomessa on jo kaksi miljoonaa Tiktokin käyttäjää, joista 400 000 on alaikäisiä. Erityisesti lapsikäyttäjien määrä kasvaa nopeasti.
Harva kuitenkaan ymmärtää, että Tiktok on osa Kiinan kyber- ja informaatiosotaa länttä vastaan.
Käyttöehdot ovat kuraa
Tiktok kerää käyttäjistään merkittävästi enemmän tietoa kuin muut yhteisöpalvelut. Tiktok tallentaa henkilötietojen lisäksi käyttäjän kuvat, tekstit, yksityisviestit, klikkaukset, kuvien metatiedot, kyselyvastaukset, ostokset ja keskustelukumppanit. Tiktok kerää senkin materiaalin, jonka käyttäjä jättää julkaisematta, kuten poistetut luonnokset.
Tiktok tallentaa puhelimen tekniset tiedot, siis laitetiedot, ohjelmistoversiot ja IP-osoitteen. Tämän ohella Tiktok päättelee kuvista ja videoista käyttäjän sukupuolen, iän, kiinnostuksen kohteet ja tunnetilat – käytännössä siis myös seksuaalisen suuntautumisen ja poliittisen mielipiteen. Tiktok analysoi automaattisesti puheen ja videot, joten se pystyy tunnistamaan käyttäjän sijainnin ja hänen kanssaan olevat ihmiset.
Kaupan päälle osa käyttäjistä jakaa Tiktokille vapaaehtoisesti puhelimensa osoitekirjan. Niinpä myös sinun yhteystietosi ovat jo Tiktokin hallussa: tähän riittää se, että yksikin tuttusi on jakanut kännykkänsä kontaktilistan Tiktokille.
Jos vertailukohdaksi otetaan Meta eli Facebook, Instagram ja Whatsapp, ero on merkittävä. Meta ei kerää leikepöydän sisältöä eikä julkaisematta jätettyjä luonnoksia. Meta ei myöskään ilmeisesti tee vastaavaa kuvantunnistusta ja kuvaperustaista paikkatunnistusta. Lisäksi Meta ei pysty lukemaan Whatsapp-viestejä, koska ne ovat päästä päähän salattuja.
Miksi Tiktok on vaarallisempi kuin muut somepalvelut?
Tiktok on Kiinan valtion otteessa. Kansallinen tiedustelulaki antaa viranomaisille täydet pääsyoikeudet yritysten järjestelmiin, käyttäjädataan ja liikesalaisuuksiin. Artiklat 14 ja 16 antavat viranomaisille oikeuden tulla yrityksen tiloihin ja ottaa haltuunsa mitä tahansa dataa ja materiaaleja. Niinpä kun lataat kuvia ja henkilötietoja Tiktokiin, ne eivät pysy yrityksen sisällä, vaan kaikki on pelkkää tiedusteludataa Kiinan valtiolle.
Tiktok on koukuttavampi kuin muut somepalvelut. Syitä on ainakin kolme:
- Kun käyttäjä avaa Tiktok-sovelluksen, suositeltu video alkaa pyöriä välittömästi, eikä virta lopu koskaan. Sen sijaan muut video- ja suoratoistopalvelut odottavat, että käyttäjä valitsee sisällön. Tiktok-videoiden välillä ei ole edes katkosta, vaan seuraava käynnistyy heti edellisen loputtua. Tämä aiheuttaa ikuisesti jatkuvan käyttökokemuksen, jonka virrasta on vaikea poistua.
- Nuorten keskittymiskyky on heikentynyt, joten Tiktok tarjoilee äärimmäisen lyhyitä videoita. Tämä heikentää keskittymiskykyä entisestään, eikä käyttäjä enää halua saati pysty kuluttamaan pitempää ja vaativampaa sisältöä.
- Tiktokin algoritmi on merkittävästi koukuttavampi kuin muiden somekanavien. Kaikki me olemme huomanneet Facebookin huonosti valitut mainokset, mutta Tiktokin algoritmi saa käyttäjän pysymään videoiden parissa pitempään. Henkilökohtaisuus vaikuttaa aivojen palkitsemisjärjestelmään, joten ei ole ihme, että Tiktok-addiktio näkyy jopa aivokuvissa.
Kiinassa Tiktok on kielletty
Kiinan valtio tietää Tiktokin olevan haitallinen etenkin lapsille ja nuorille. Niinpä sitä ei ole saatavilla Kiinassa lainkaan. Sen sijaan sovelluskaupoissa on Bytedancen kehittämä rinnakkaissovellus Douyin, joka on Tiktokin turvallisempi ja terveellisempi versio.
Douyinissa on vähemmän videoita ja enemmän opetuksellista sisältöä. Lisäksi Douyinissa on pienet katkaisevat tauot videoiden välissä, jotta sovellus olisi vähemmän addiktoiva. Alle 13-vuotiaat lapset voivat käyttää Douyin-sovellusta vain 40 minuuttia päivässä, eikä käyttö onnistu lainkaan yöllä kello 22–06. Näitä rajoittavia ominaisuuksia Tiktok ei tarjoa lännessä.
Tiktok sodankäynnin välineenä
Kiina on siirtynyt kognitiivisen sodankäynnin eli ”aivosodan” aikaan. Siinä tavoitteena ei ole käydä maasotaa tai tappaa tuhatmäärin ihmisiä, vaan päämääränä on heikentää länttä jo etukäteen kybersodan, informaatiosodan ja psykologisten operaatioiden avulla.
Tämä tavoite toteutuu kätevästi Tiktokin ominaisuuksissa. Tiktok on äärimmäisen tehokas vaikuttamisen väline, eikä tämä piirre ole kehittynyt tyhjästä tai sattumalta. Bytedance on kehittänyt vekottimen addiktoivaksi, joten ei ihme että Kiinan valtio käyttää sitä hyväkseen. [Kappaletta editoitu 10.3.2024 klo 14.40, koska teksti oli monitulkintainen.]
Tiktokin on havaittu useissa yhteyksissä levittävän haitallisia ilmiöitä. Sovelluksen etusivulla on personoitu ”For you” -syöte, joka näyttää käyttäjälle videoita tämän kiinnostuksen pohjalta. Syötteen on huomattu suosittelevan videoita, jotka esittelevät positiivisessa valossa muun muassa huumeidenkäyttöä, anoreksiaa, väkivaltaa, viiltelyä ja jopa itsemurhaa.
Liiallinen Tiktokin katselu heikentää tunnetaitoja, sosiaalisia taitoja sekä lasten ja nuorten koulumenestystä. Kun nuori viettää useita tunteja päivässä Tiktokissa, se kaikki on pois lukemisesta, opiskelusta ja ystävyyssuhteista. Lisäksi Tiktok aiheuttaa sosiogeenisiä tartuntoja kuten tic-liikkeitä ja opittua Touretten syndroomaa. Kun nuori tai vaikutuksille altis ihminen katsoo videoita, joilla muut esittelevät tic-liikkeitään, hän alkaa alitajuisesti toistaa niitä itse.
Tiktokissa leviää vaarallisia haasteita. Useita lapsia eri puolilla maailmaa on kuollut Tiktokin tukehduttamishaasteeseen. Indonesiassa Tiktok-haaste yllytti hengittämään jälkiruokien koristeena olevaa nestemäistä typpeä, joten 20 lasta loukkaantui. Chilessä Tiktok haastoi syömään ahdistuslääkkeitä ja taistelemaan nukahtamista vastaan, jolloin useita lapsia joutui ensihoitoon.
Tiktok vakoilun välineenä
Tiktok kerää jatkuvasti käyttäjien henkilökohtaista ja biometristä dataa, ja kaiken lisäksi se pystyy tunnistamaan käyttäjien tunteet. Moni kertoo Tiktokissa terveydestään, raha-asioistaan ja ihmissuhteistaan, ja kaikki tämä tallentuu.
Tiktok kykenee paikantamaan jokaisen käyttäjän reaaliaikaisesti joko sijaintidatasta tai tunnistamalla lokaatiot kuvista. Lisäksi Tiktok pystyy päättelemään ihmisten suhdeverkoston sillä perusteella, kenen kanssa käyttäjä lähettelee rakkausviestejä, kenen kanssa hän riitelee ja kenen kanssa on samassa työpaikassa.
Tiktokin avulla Kiina pystyy siis paikantamaan esimerkiksi länsimaissa alkavat mielenosoitukset (millä kaduilla ihmiset kokoontuvat ja missä mielentilassa). Käytännössä se pystyy myös ohjaamaan ihmisten tunnetilaa syöttämällä vaikkapa kiukkuiselle väkijoukolle vihaa lietsovaa sisältöä tai vastaavasti hiekkarannalla makaaville lomalaisille turruttavaa viihdesisältöä.
Kiina saa käyttöönsä ajantasaista videosisältöä kaikkialta lännestä. Mihin tarvitaan vakoilulennokkeja, kun tarjolla on miljoonia suoria lähetyksiä toisista valtioista?
Viranomaisten ja vaikuttajien vastuu?
Tiktokissa on paljon viranomaisia ja somevaikuttajia, jotka ikään kuin validoivat kanavaa. Nuori voi väittää vanhemmilleen, että kanava on turvallinen, koska ”poliisikin on siellä”. Onko silti järkevää tai eettistä olla läsnä vaarallisessa kanavassa vain tavoittavuuden vuoksi?
Eihän poliisilla tai somevaikuttajalla ole julkista somepresenssiä myöskään dark webissä, vaikka silläkin tavoittaisi ihmisiä.
”Tiktok tallentaa henkilötietojen lisäksi käyttäjän kuvat, tekstit, yksityisviestit, klikkaukset, kuvien metatiedot, kyselyvastaukset, ostokset ja keskustelukumppanit. Tiktok kerää senkin materiaalin, jonka käyttäjä jättää julkaisematta, kuten poistetut luonnokset.”
Tarkoittaako tämä kaikkea puhelimella tehtyä vai lähinnä toimintaa, joka tapahtuu TikTok-sovelluksen sisällä? Tietysti ihmiset antavat TikTokille erilaisia käyttöoikeuksia esimerkiksi puhelimen kuvakirjastoon ja yhteystietoihin, mutta ei kai se sentään pääse seuraamaan toisessa sovelluksessa, esim. WhatsAppissa tai selaimessa, tapahtuvaa toimintaa?
Joka tapauksessa kiitos Katleenalle hyvästä artikkelista ja taustatyöstä. Toivottavasti lännessä herätään kieltämään moinen roskasovellus mahdollisimman pian.
Hyvä tarkennus. Kyse on nimenomaan Tiktokin sisäisistä yksityisviesteistä. Erona Metaan on muun muassa se, että Meta ei tallenna luonnoksia eikä leikepöydän sisältöä, mutta Tiktok tallentaa nekin. (Ja Metan Whatsapp on päästä päähän salattu, eli Meta ei näe siellä käytyjä keskusteluja.)
Lisäksi Tiktok ei anna mahdollisuutta avata verkkoselainta sovelluksen ulkopuolella. Niinpä jos käyttäjä menee verkkokauppaan, Tiktok näkee hänen pankkikorttinsa tiedot.
”Lisäksi Tiktok ei anna mahdollisuutta avata verkkoselainta sovelluksen ulkopuolella. Niinpä jos käyttäjä menee verkkokauppaan, Tiktok näkee hänen pankkikorttinsa tiedot”
Tämä pätee jokaiseen selaimeen (Chrome, Edge, Opera, Safari,…).
Mikäli TikTokissa olisi ominaisuus valita ulkopuolinen selain linkkien avaamiseen, olisi yhtä perusteltua väittää että selain jonka käyttäjä valitsee ”näkee hänen pankkikorttinsa tiedot”
Ymmärrän kritiikkisi, mutta mun käsittääkseni verkkoselaimeen tallennetut pankkikortit on tallennettu joko käyttäjän koneelle tai kryptattuna pilveen tunnusten taakse tilikohtaisesti. Korjaa jos olen väärässä, mutta esimerkiksi Chromen tai Edgen työntekijät eivät pääse katsomaan salasanojani saati pankkikorttieni tietoja.
Sen sijaan on varsin todennäköistä, että Tiktok näkee käyttäjän kirjoittamat tiedot. Kyseessä on Kiina, joka valvoo omia kansalaisiaan 24/7. Oletko oikeasti sitä mieltä, ettei Tiktok tallenna länsimaisten dataa?
Jokaisella on toki oikeus mielipiteisiin ja uskomuksiin, mutta mikäli uskomuksia levittää faktoina päästään pian salaliittoteorioiden maailmaan.
Modernit selaimet tosiaan toimivat kuvailemallasi tavalla.
Sinulla ei kuitenkaan ole mitään faktuaalista syytä olettaa että että TikTokin selain toimisi mitenkään toisella tavalla. Journalistisesta tai tieteellisestä näkökulmasta ainoan perusteen ei koskaan pitäisi olla ”koska Kiina”.
Päinvastoin, TikTokin Privacy Policy kertoo mitä tietoa kerätään. Mikäli huomaat että applikaatio kerää todistettavsti jotain muuta tietoa, ottaisin hemkilökohtaisesti pikimmiten yhteyttää EU:n tietosuojatoimistoon.
Tässä ote Tiktokin tietosuojakäytännöstä:
Kyllä tämä vaikuttaa korttitietojen keräämiseltä. Eikä Tiktok ole verkkokauppa. Sen kautta käyttäjä vain löytää itselleen sopivan verkkokaupan ja asioi kyseisessä kaupassa. Mutta silti Tiktok kerää korttitiedot.
”Ymmärrän kritiikkisi, mutta mun käsittääkseni verkkoselaimeen tallennetut pankkikortit on tallennettu joko käyttäjän koneelle tai kryptattuna pilveen tunnusten taakse tilikohtaisesti. Korjaa jos olen väärässä, mutta esimerkiksi Chromen tai Edgen työntekijät eivät pääse katsomaan salasanojani saati pankkikorttieni tietoja.”
Tämä on viimekädessä uskon ja luottamuksen varassa, jos selaimeen tiedot syötetään, niin teknisesti ei ole mitään rajaa, mitä selaimen valmistaja ja siten myös takana oleva valtio voi tiedoilla tehdä. Todennäköisyyksiä voi vain arvailla, mutta en olisi valtavan hämmästynyt, jos USA tekisi salassa samaa, mitä Kiina tekee avoimesti.
”Tämä pätee jokaiseen selaimeen (Chrome, Edge, Opera, Safari,…).”
Sovellus ei kuitenkaan näe erillistä selainta käytettäessä mitä sinne kirjoittelet kuten sovelluksen sisäisen selaimen kohdalla tapahtuu.
Tiktokissa on verkkokauppa, joka tosin ei toimi Suomessa,. Näin ollen on ymmärrettävää että puhutaan toimitusosoitteista ja niiden tallennuksesta jne.
Ja koska käyttöehdot ovat samat kaikille, Tiktokilla on siis oikeus tallentaa suomalaisten pankkikorttitiedot, jos niitä on kirjoitettu sovelluksen sisäiseen selaimeen. Lopputulos on sama.
TikTok antaa mahdollisuuden avata sivuston selaimessa. Kolme palluraa ylänurkassa ja sitten vain klikkaa ”avaa selaimessa” tai iOS laitteella ”avaa Safarissa”.
Loistavaa jos se on muuttunut. Aiemmin sitä ei voinut tehdä.
tiktok toimii hyvin laskennallisesti, tietoa [nettiosoite poistettu]
Laskija viesti on roskapostia. Älä klikkaa.
Hahaa, huomasin saman ja ehdin just poistaa sen.
Ois pitänyt tsekata se jo ennen julkaisua. Nyt se ehti olla tunnin verran näkyvillä 🙁
Moikka Laskija,
Nyt vaikutti siltä, että sun jakama linkki ei oikein liittynyt aiheeseen. Siksi poistin sen.
Mua kiinnostaa ilman muuta Tiktokin algoritmin laskentatavat, mutta mä en ole ihan varma siitä, miten sun jakama linkki liittyy asiaan.
Kuulostaa digitaaliselta huumeelta. Niin kuin moni muukin some ja peli, mutta ilmeisesti Tiktok on kovimmasta ja koukuttavimmasta päästä niiden joukossa (en ole itse kokeillut, luotan tässä tekstiisi).
Yhteiskunta on jo pitkään kieltänyt kemiallisia huumeita tai valvonut ja rajoittanut niiden saatavuutta (nikotiini, alkoholi). Pitäisikö ryhtyä samaan tapaan kontrolloimaan digitaalisiakin huumeita? Miten tämä sovitettaisiin yhteen sananvapauden kanssa?
Digitaalinen huume on osuva metafora. Siihen ovat viitanneet monet tutkijatkin.
Mä en yleensä ole rajoitusten ystävä, mutta Tiktok on ase.
Käytännössä lainsäädännössä pitäisi vaatia turvallisilta somesovelluksilta seuraavat asiat:
* algoritmin läpinäkyvyys edes jossain määrin (toki se on liikesalaisuus, joten täysi avaus ei onnistu)
* käyttäjän mahdollisuus vaikuttaa suosituksiin helposti, nopeasti ja luotettavasti
* käyttäjän mahdollisuus valita etusivulleen vain seuratut tilit, eli algoritmi pitää voida sulkea pois
* yksityisviestien keruukielto (privaviesteihin vaadittaisiin siis päästä päähän -salaus)
* sovelluksen sisäisen selaimen seurantakielto
* kasvojen ja maisemien tunnistuskielto
* luonnosten ja leikepöydän sisällön keruukielto
* videoiden välillä oltava tauko, eikä yksikään video saa lähteä pyörimään ilman käyttäjän valintaa
Jos nämä määreet eivät täyty, sovellus on vaarallinen, ja se pitäisi kieltää.
Sananvapaushan ei onneksi siitä rajoitu, koska tarjolla on sadoittain muita kanavia, joiden kautta voimme ilmaista itseämme.
Moi Katleena,
Valitettavasti artikkelisi sisältää lukuisia asiavirheitä. En ehdi kaikkea korjaamaan nyt, mutta tässä muutamia:
– TikTok ei luo leikepöytää ellei käyttäjä copy-pasteta sisältöä applikaatiosta/applikaatioon. Jo iOS/Android tasolla leikepöytä on suojattu ja applikaatiot eivät sitä voi vapaasti lukea.
– Tiktok ei käsittele tietoja Kiinan lakien mukaan, vaan esimerkiksi Euroopassa GDPR:n mukaisesti
– ”Muut video- ja suoratoistopalvelut odottavat, että käyttäjä valitsee sisällön”. Kaikki lyhytvideopalvelut toimivat näin.
– ”Tiktok kerää jatkuvasti käyttäjien henkilökohtaista ja biometristä dataa”. Toki hieman termin määritelmästä riippuen, mutta TikTok ei kerää biometristä dataa (esim. sormenjäljet)
Lisäksi artikkeli on täynnä spekulaatioita joiden todenperäisyydelle ei esitetä mitään perusteita. Esim:
– Tiktok analysoi automaattisesti puheen ja videot, joten se pystyy tunnistamaan käyttäjän sijainnin ja hänen kanssaan olevat ihmiset.
– Kun lataat kuvia ja henkilötietoja Tiktokiin, ne eivät pysy yrityksen sisällä, vaan kaikki on pelkkää tiedusteludataa Kiinan valtiolle.
– Kiina on siirtynyt kognitiivisen sodankäynnin eli ”aivosodan” aikaan. Siinä tavoitteena ei ole käydä maasotaa tai tappaa tuhatmäärin ihmisiä, vaan päämääränä on heikentää länttä jo etukäteen kybersodan, informaatiosodan ja psykologisten operaatioiden avulla.
Ymmärrän että Kiinasta tuleva sovellus aiheetta pelkoja, mutta on tärkeää ymmärtää että länsimaalaiset sovellukset ovat toimineet aivan samalla tavalla jo vuosikausia.
On myös pelkästään oma arvioni väittää, että sinä olet jonkun muun kuin vapaan tutkimuksen asialla. Se on silti todennäköisesti totta. 😀
Kiitos Teemu kriittisestä otteesta!
Kun perkasin lähteitä raporttiani varten, niin Tiktokin ja länkkärisovellusten välillä oli merkittäviä eroja. Kyseessä ei ole ”samalla tavalla toimiminen”.
Tässä esimerkiksi suora sitaatti Tiktokin leikepöydän toiminnasta:
Tiktok kerää myös biometristä tietoa, eli käytännössä ihmisen kasvonpiirteet arkistoituvat tunnistettaviksi datapisteiksi. (Sormenjäljistä en ole puhunut mitään.)
Tiktok myös tunnistaa puheen, maisemat ja kasvot. Ote käyttöehdoista:
Kyse on siis nimenomaan lokaation ja kasvojen tunnistuksesta.
Jos haluat vahvistuksen Kiinan käymästä aivosodasta, googlaa ”cognitive warfare PLA daily”. Avaa tulos VPN:n takana ja yksityisessä ikkunassa. Tässä mun tviitti aiheesta: https://x.com/katleena/status/1742464638065721768?s=20
Mulla siis jokainen väittämä on perusteltu. Kaikki lähteet eivät mitenkään mahtuneet blogipostaukseen, mutta raportissa on jokaiselle lähde.
Hyvä että olet kriittinen. Ja sano vaan, jos jokin argumentti jäi vielä avoimeksi ja kaipaat siihen lähteitä.
Moi Katleena,
Kiitoksi vastauksestasi!
—-
Liittyen leikepöydän käyttöön, tuo suomenkielinenkin version ehdoista kertoo selkeästi että TikTok pääsee sisältöön käsiksi vain ”jos päätät kopioida ja liittää sisältöä alustalle tai alustalta tai jakaa sisältöä alustan ja kolmannen osapuolen alustan välillä”.
Näin toimii jokainen Android ja iOS applikaatio. Kuten mainittua jo Androidin ja iOS käyttöjärjestelmä estää applikaatiolta rajoittamattoman pääsyn leikepöydälle (mikään applikaatio ei voi taustalla kokoajan tarkkailla mitä leikepöydällä on).
—-
Myös kasvojen ja paikkojen tunnistaminen kuvaista on täysin tavallista toimintaa. Helpoiten tästä saa esimerkin käyttämällä vaikkapa Google Photosia (joka luo automaattisesti kirjastoja eri paikoista ja henkilöistä). Myös mm. Meta teki tätä omissa palveluissaan vuoteen 2021 asti.
On huomattava kuitenkin että kasvojen ja paikkojen tunnistaminen ei tarkoita sitä että kuvasta tunnistettaisiin ”Matti Meikäläinen”. Sen sijaan kasvoista voidaan luoda ”fingerprintti” jolla pystytään yhdistämään eri kuvissa näkyviä kasvoja toisiinsa. ByteDance (tai mikään muukaan yritys) ei siis tiedä että kuvassa on Matti Meikäläinen, vaan että kyseessä on henkilö jonka kasvojen fingerprint on #23422399563.
—-
Kuten tuossa aiemmassa kommentissani totesin, TikTokin Privacy Policy kertoo mitä dataa kerätään, ja mihin dataa käytetään (GDPR:n vaatimusten mukaisesti). Mikäli joku huomaa että dataa käytetään ehtojen vastaisesti kannattaa siitä raportoida ensitilassa EU:n tietosuojaviranomasille.
EU:han on jo antanut TikTokille sakkoja GDPR:n perusteella, mutta nämä sakot eivät ole liittyneet datan väärinkäyttöön, vaan alaikäisten käyttäjien datan prosessointiin.
Markkinoilla ei kuitenkaan varmasti ole applikaatiota jonka datan keräystä ja käyttöä olisi niin tarkasti jo tutkittu…
Moi Teemu,
Sinulla kun tuntuu olevan paljon tietoa tiktokin toiminnasta, niin osaatko kertoa miksi kyseinen sovellus ei ole Kiinassa käytössä?
Koska Kiinassa on aina käytössä sovelluksista omat versiot, jotka mahdollistavat sensuurin yms.
Samasta syystä, kuin että Kiinassa ei toimi Google, Youtube jne.
Hei!
Poika laittaa mulle usein niit tikutaku videoita ja ku mä katson niit niin miten .. tai skannaako se samalla mun puhelinta ku katselen niit ?
En oo asentanut tikutakua itselleni.
Hyvä että sulla ei ole Tiktok-sovellusta.
Voit katsoa Tiktok-videoita turvallisesti näin:
1) Ensinnäkin sulla pitää olla VPN-yhteys, joka estää sun seuraamisen. (Sen voi ostaa esim. F-Securelta.)
2) Ja lisäksi sun pitää avata linkki yksityisessä incognito-ikkunassa.
Näin sun tietosi pysyvät turvassa.
Ilman sovellusta Tiktokin videot avautuu selaimeen ja jo se riittää hyvin pitkälle.
Tuo VPN-yhteys ja incognito-ikkuna yhdistelmä on jo foliohattuilua.
Lisäksi (en tiedä voiko tätä sanoa puolustuksen puheenvuoroksi, mutta) AfterDawnin Petteri on kirjoittanut Tiktokista oman mielipiteensä:
TikTok-kieltoa halutaan Suomeen – vaatimus on sekä populistinen että tekopyhä
https://dawn.fi/uutiset/2024/01/08/kommentti-tiktok-kielto-suomi
Moikka ja kiitos kommentista!
Mulla on *aina* päällä VPN. Onko sulla siis niin, että oletusarvona VPN ei ole päällä, ja sitten kytket sen päälle vain tietyille sivustoille? Tää kuulostaa erikoiselta ratkaisulta, mutta on toki mahdollista.
Mä käytän myös yksityistä selainta aina kun teen tiedonhakua tai menen epätyypillisille sivustoille. Mä pyöritän kaikki mun asiakastyöt ja opiskeluhommat yksityisissä ikkunoissa. Mä en näe, mitä haittaa incognito-tilasta on (muuta kuin se, että joku syyttää foliohattuilusta, mutta sen mä kestän ihan hyvin).
Afterdawnin Petteri tosiaan näytti ottaneen kierteitä Tiktok-keskustelusta. Mä en vaadi Tiktokin kieltämistä, mutta Petterin teksti olikin suunnattu enemmän Aura Sallalle, joka vaati kieltoa.
Toki Petterin postauksesta meni kyllä hieman kärki, kun siellä oli tällainen lause:
”Jokainen, joka vakavalla naamalla väittää videosovelluksen olevan tietoturvariski, valehtelee – tai ei ymmärrä tietoturvasta juuri mitään.”
Ja seuraavana päivänä Supo varoitti Tiktokin tietoturvaongelmista. Tässä kohtaa luotan enemmän Supoon kuin Petteriin. 😀
Jos yhtiö käsittelee asiakkaiden varoja tai korttitietoja, tulee yhtiöllä on siihen kuuluva lisenssi. Silloin asiakkaan korttitiedot kuuluukin lisenssistä riippuen olla hallussa. Tietojen mukaan heidän yksi lisensseistä on EU:ssa, joten tiedot ovat näin saman sääntelyn alla kuin muillakin yhtiöillä.
Tietääkseni tietovuodot ovat olleet paljon vahingollisempia FB:n käyttäjillä, kun asiakkaiden sensitiivistä tietoa on vuotanut lukuisia kertoja hakkereille.
Tietovuoto on pienin Tiktokin riskeistä. Isommat ongelmat ovat vakoilumekanismissa ja psy-op-ominaisuuksissa.
Kiina joutuu käyttämään tälläisiä keinoja, koska länsimaat, Usa ensisijaisesti, ei salli Kiinan tai minkään muunkaan maan nousua tasavertaiseksi suurvallaksi. Olen itse Kiinan ja muiden puolella, koska oikeuden on saatava tapahtua. Moninapainen maailma on paras.
Todisteiden valossa sanoisin että moninapainen maailma on paljon verisempi kuin yksinapainen maailma.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Hegemonic_stability_theory
Totalitaarisen maan nouseminen yhdeksi tai ainoaksi suurvallaksi on muutenkin todella typerä toive, jos katsot miten totalitaariset maat ovat toimineet omien ja muiden maiden kansalaisten kohtelussa.
Viittaa tuossa Kiinan Data Security Law joka on enemmän tai vähemmän suora kopio Yhdysvaltan vastaavasta Cloud Act laista. Yhdysvaltalaisen yrityksen on annettava Yhdysvaltain hallitukselle tiedot vaikka ne eivät sijaitsisi Yhdysvaltain maaperällä. Tämä laki tehtiin kun Microsoft ei luovuttanut Irlannissa ollutta tietoa Yhdysvaltain viranomaisille.
TikTok on myös syrjäyttämässä Googlea hakukoneena. TikTok on ainoa Yhdysvaltain ulkopuolinen yritys joka pystyy horjuttamaan amerikkalaisten hegemoniaa somealustana.
Huawein Yhdysvallat onnistui jo pienentämään joten kyllä tässä minusta on kaksi peluria jotka taistelevat maailman herruudesta myös yritystasolla. Kyllä ne amerikkalaisetkin yritykset tietävät meistä aikas lailla. Ihmisten data on suurta liiketoimintaa kaikkialla. Eivätkä amerikkalaisetkaan ole kuivin jaloin selvinneet. Minä en sekaannu siihen keskusteluun kumpi toimii härskimmin Kiina vai Yhdysvallat, mutta Eurooppa alkaa olemaan pelistä ulkona.
Kiinassa lainsäädäntö sallii alaikäisten pelata vain tunnin ajan ja vain perjantaina ja lomapäivinä. Tencent kieltää peliensä pelaamisen 22 – 06 ja käyttää kasvontunnistusta sen varmistamiseen, että alaikäiset eivät pelaa aikuisten tunnisteilla.
Douyinin rajoitteet Kiinassa noudattavat paikallista lainsäädäntöä ja koskevat kaikkia muitakin sovelluksia.
Onko suomalaisten asenne Supercelliä ja Roviota kohtaan naiivi?
Taitaa olla. Supercell on kiinalaisomisteinen nykyään (Tencent). Rovio on taas Segan alla (Japani) Tämän lisäksi valtiollinen sääntely istuu länsimaihin huonommin kuin Kiinaan. Kyllä sitä tiktokia pystyyy rajoittamaan jos vanhemmat osaavat ja haluavat. Googlelta saa esim. Kids Lock appin. Muitakin tekijöitä löytyy.
Dark webissä toimii suomalaiskeksintö, joka ohjaa lapsipornoa etsiviä omahoitoon. Ennaltaehkäisevä apu pedofiileille ennen kuin he ovat syyllistyneet ensimmäiseenkään seksuaalirikokseen, on mielestäni niin tärkeää, että olisi epäeettistä jättää käyttämättä Tiktokia tai mitään muutakaan suosittua somepalvelua tai valtamediaakaan sellaisen mainostamiseen. Minä olen mainostanut SeriE-hanketta Facebookissa ja X:ssä.
Lääkärilehti on kirjoittanut: ”Salattuun tor-verkkoon on suomalaisvoimin rakennettu tekniikka, joka ohjaa lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia verkosta etsiviä käyttäjiä omahoito-ohjelmaan.”: https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/suomalaiskeksinto-ohjaa-lapsipornoa-tor-verkosta-etsivia-omahoitoon/
Kiitos erinomaisesta kirjoituksesta.
AINOA keino varmistaa että kännykkä ei vakoile, koko kännykän pitää olla OPEN SOURCE. Ja siis todellakin KOKO kännykän, laitetason ajureita myöten. Eipä taida olla sellaista, sillä esim. 4G stack koodi (laitevalmistajan koodi) pitää hyväksyttää tele-viranomaisilla. EU:n pitäisi rahoittaa ja valmistaa open source-kännykkä Eurooppalaisista komponenteista. Ite olen pitkään harkinnu, että ostan random tyypiltä kännykän, jonka sitten roottaan ja puhdistan ja johon asennan ooen source käyttöjärjestelmän. Sellainen on/oli Cyanogenmod, jota projektia vissiin (toivottavasti) jatketaan. Liittymäksi prepaid käteisellä jota ladataan käteisellä R-Kioskeilla. Kameroiden päälle teippi, mikki rikotaan (ulkoinen mikki). Kuskataan taskussa Faraday-taskussa. Selvää on, että laitteeseen tulee ainoastaan luotettavia (open source) ohjemia. Mm. Tor browser ja Session. Androidissa ja iOS:ssä on varmasti NSA takaportti, jonka mm. Google on epäsuorasti myöntänyt. Free Source!!
Uskon, että kirjoittaja aivan tosissaan oli liikkeellä ja huolissaan. Valitettavasti osaamisen taso ei riittänyt aitoon tekniseen analyysiin vaan erilaiset uskomukset ja perinteinen ”hui hirveää, Kiina” sai vallan.
Kuten monet ovat jo ansiokkaasti tuoneet esille, TikTokin käyttäjäehdot noudattavat GDPR:n vaatimuksia. Esim. kuvien tallentamisesta, julkaisusta ja niiden analysoinnista on lähes jokaisessa ohjelmassa vastaava lauseke, koska ohjelman käyttö yksinkertaisesti vaatii niin. Katsopas vaikka mitä Adoben ohjelmat kertovat asiasta. Tai Microsoft. Tai muut ”lännen” ohjelmat.
Eräs tutkija/professori (nimeä en valitettavasti muista) kertoi aikanaan YLE:n ajankohtaisohjelmassa, että sekä länsi että itä pyrkivät jatkuvaan hybridivaikuttamiseen ja propagandaan, mutta länsimaisina ihmisinä meidän voi olla hyvin vaikea tunnistaa meihin kohdistuvaa länsimaista vaikuttamista. Viime vuosina meihin on varsin voimakkaasti vaikutettu toistamalla päivittäin, että Kiina on suuri pahuus, joka vain odottaa sopivaa hetkeä maailman valloittamiseen. Vaikuttaminen alkoi samoihin aikoihin, kun kävi selväksi, että Kiinasta oli tulossa varsin pian suurempi talous kuin USA:sta. Kannattaa siis lukea kirjoitus uudestaan tätä taustaa vasten tietäen, ettei TikTok ole lopulta paljonkaan kummallisempi alusta kuin muut vastaavat.
PS. Maailmassa on vain yksi valtio, joka on jäänyt kiinni kaikkiin kohdistuneesta systemaattisesta massavakoilusta. Se valtio ei ole Kiina.
Moikka Johannes ja kiitos kommentista!
Se, että Tiktokin käyttäjäehdot noudattavat (tai ovat noudattavinaan) GDPR:n vaatimuksia, ei kerro mitään Tiktokin turvallisuudesta. Data ilmiselvästi valuu Kiinaan. Useat käyttäjät ovat raportoineet, että jos he yrittävät puhua Tiktokissa uiguurivähemmistön asemasta tai Taivaallisen rauhan aukion väkivallasta, sisältöjä ei näytetä muille ja tili saatetaan bannata. Jos sovellus olisi normaali länsimaisen sananvapauden piirissä toimiva palvelu, siellä voisi kritisoida Kiinaa.
On päivänselvää, että myös länsi pyrkii vaikuttamaan meihin. Älä hetkeäkään kuvittele, että olisin sille sokea. Silti kurssiraporttini ja tämä postaus käsitteli Tiktokia, joten nyt pitäisi osata pysyä aiheessa.
Oleellisin kohta on mielestäni tässä:
”Tämän ohella Tiktok päättelee kuvista ja videoista käyttäjän sukupuolen, iän, kiinnostuksen kohteet ja tunnetilat – käytännössä siis myös seksuaalisen suuntautumisen ja poliittisen mielipiteen.”
Olen aikaisemminkin eräillä foorumeilla korostanut sitä, että niin kutsutun meta-datan keräämisen ohella pitäisi ymmärtää se, että nämä sovellukset ovat raaka-ainetta koneoppimismalleille. Kyse ei ole kuitenkaan välttämättä mistään ”vakoilusta” vaan siitä, että ”data on uusi öljy”. Toki nämä kaksi asiaa kulkevat käsikädessä.
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että esimerkiksi niin kutsuttu ”tunnetilojen tunnistaminen” on pitkälti pseudo-tiedettä. Jos siis vaikkapa näyttelijä itkee teatterissa, onko hän oikeasti surullinen? Lasten kohdalla asia voi olla toisin.
Poliittisten mielipiteiden tunnistamisessa on myös hyvin paljon kyseenalaista mukana tilanteissa, missä näitä ei tuoda eksplisiittisesti esiin (ts. engl. inferred data). Tämä koskee erityisesti eurooppalaisia maita, missä äänestäjien liikkuvuus on edelleen huomattavaa verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.
Seksuaalisen suuntautumisen tunnistaminen sen sijaan lienee triviaalia.
Lisäksi:
”Tiktok kykenee paikantamaan jokaisen käyttäjän reaaliaikaisesti joko sijaintidatasta tai tunnistamalla lokaatiot kuvista.”
Tämä on mielenkiintoinen havainto; en tiennyt, että he tekevät myös lokaatioanayysia kuvien perusteella.
”Kaupan päälle osa käyttäjistä jakaa Tiktokille vapaaehtoisesti puhelimensa osoitekirjan.”
Tästä Bruce Schneier varoitti jo vuosikymmen sitten; sosiaalisen graafin rakentaminen on trivaalia jo Facebookin datan perusteella, vaikka henkilö ei siellä itse olisikaan.
Lopuksi:
”Syötteen on huomattu suosittelevan videoita, jotka esittelevät positiivisessa valossa muun muassa huumeidenkäyttöä, anoreksiaa, väkivaltaa, viiltelyä ja jopa itsemurhaa.”
Ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöstä siitä, että tämänkaltainen suosittelu olisi tietoisesti ohjattua. Ongelma on siinä, etteivät parhaatkaan tekoälytutkijat kykene selittämään laajamittaisten neuroverkkojen toimintaa aukottomasti. Mutta tokihan on olemassa teoreettinen mahdollisuus, että suosittelualgoritmi on tietoisesti suunnattu tämänkaltaisen sisällön painottamiseen.
Ihmiskunnalle olisi parempi, mikäli TikTok ja ylsesti koko sosiaalinen media tuhoutuisi.
Kiitos hyvästä artikkelista!
Hiljattain uutisoitiin että TikTokissa on 10 kertaa enemmän Palestiinaa tukevaa materiaali kuin Israelia tukevaa. Silläkin perusteella vaikuttaisi että TikTokia käytetään poliittiseen vaikuttamiseen.
Tässä pitäis mun mielestä kategorisesti eriyttää tämä ”kiinan valtion tietojen keruu” ja algoritmin todistettu koukuttavuus ja haitallisuus. Niin kauan kun puhutaan vaan että joissain työpaikoissa on homma kielletty tiktokkaillaan kodeissa jatkossakin öitä myöten, koska eihän kenenkään tanssivideoissa ole mitään pahaa tai salaista!
Mutta tämä vertautuu erittäin hyvin vaikka huumekeskusteluun, osa väestöstä varmasti pystyy kontrolloimaan omaa toimintaa ja noukkimaan rusinat pullasta. Mutta suurin osa ei. Eikä asiaa mitenkään oikeuta se että sometähti se ja se tai firma xyz tienaa / saa asiakkaita. Samaa analogiaa mutta silti kiellettyä on vaikka viinan mainonta!
Ja nyt pidän kansanedustuslaitosta ja THLän kaltaisia instansseja täysin hampaattomina lapamatoina, edes keskustelua rajoittamisesta saati kieltämisestä kansanterveydellisistä syistä ei käydä. Isien ja äitien pikku kullanmussujen kun tulee saada vapaasti addiktoida itsensä, koska osalla on kivaa ja somehan tuo myös ”niitä hyötyjä”… jotka on mitä?
”Ja nyt pidän kansanedustuslaitosta ja THLän kaltaisia instansseja täysin hampaattomina lapamatoina, edes keskustelua rajoittamisesta saati kieltämisestä kansanterveydellisistä syistä ei käydä.”
Oma asiansa on myös se, että THL, kuten monet muutkin viranomaiset, ovat itse TikTokissa. Katleenaan artikkelin lopetus oli tämän osalta hyvä.
En itse käsitä sitä, miksei Suomen valtio saa omaa alustaansa aikaiseksi viranomaistiedostukselle, mukaan lukien poliittinen järjestelmä. Voisin koodata sellaisen jopa itse.
Mitä tulee alustojen kotimaahan: on naivia ajatella, etteikö viranomaisilla olisi pääsyä oman maansa yritysten tietoihin. Tämä pätee kaikkiin alustoihin. Ei kannata siis kauheasti luottaa myöskään vaikkapa Telegramiin. (Ja sieltä jos jostain, on syytä pysyä poissa.)
On kiinnostavaa, kuinka sosiaalisten medioiden haitoista keskusteltaessa löytyy heti tietynlainen joukko ihmisiä vähättelemään niin huolia kuin faktojakin toteamalla, että ollaan salaliittoteorioiden puolella. Halutaan saada keskustelijat näyttämään naurettavilta, vaikka kyseessä olisivat kuinka varteenotettavat ja tutkitut tosiasiat. Ymmärrettävästi monet leipänsä digimainonnalla, somevaikuttamisella tai koodaamalla ansaitsevat yksilöt pitävät tällaista keskustelua uhkana. Usein myös halutaan kääntää katse kokonaan pois haitoista somen hyviin puoliin, jotta ei tuntuisi ikävältä. Suurten ihmismassojen digitaalisista palveluista (some, hakukoneet jne.) saadaan kunnolla hyötyä vasta sitten, kun pahimmat ongelmat on ratkaistu ja se edellyttää keskustelua kaikilla yhteiskunnan tasoilla.
Myös Whatsapp tulisi kieltää, miten on mahdollista että kansanedustajan Whatsapp hakkeroidaan hänen tietämättään ja sitä kautta lähetetään viestejä, miten on mahdollista, että se edes sallittu Suomessa, eikö Whatsapin pitäisi olla kielletty kunnes on selvitetty miten tuollainen hakkerointi on tehty?
Heh, jos viittaat Lintilän keissiin, niin me kaikki taidamme tietää, ettei mitään hakkeria koskaan ollutkaan. Lintilän kuvaus tapahtumista ei vastaa Whatsappin toimintoja lainkaan.
Oma veikkaukseni on, että hän itse julkaisi harmittoman meemin, mutta säikähti siitä seurannutta kohua. Hätäpäissään tuli sitten seliteltyä, että asialla oli hakkeri tai virus.
Hei mainitset:
”Sen sijaan sovelluskaupoissa on Bytedancen kehittämä rinnakkaissovellus Douyin, joka on Tiktokin turvallisempi ja terveellisempi versio.”
Onko tarkoitus puhua tietoturvasta vai terveydestä?
Tietoturvan osalta väite turvallisuudesta ei pidä paikkaansa, tästä on myös tehty useita analyyseja. Esim. Suora vertailu Douyin ja Tiktokin eroista jonka on tuottanut Citizenlab.
https://citizenlab.ca/2021/03/tiktok-vs-douyin-security-privacy-analysis/
Jos tarkoitus kuitenkin puhua terveyden kannalta niin on hyvä muistaa, että syy sille miksi Kiinassa ei ole käytössä Tiktok vaan Douyin on valtion kontrolli, valvonta ja sensuuri. Kiinassa on sovelluksista aina oma erillinen versio. Tämä myös vaikuttaa suoraan siihen miksi sisältö on siellä erilaista. Lähde mainitsi sisällän olevan opetuksellista, tämä selittyy sillä että sisäpolitiikka ja länsimaiset uutiset, sisältä, yms. on rankan sensuurin takana.
Terveellisempi se saattaa hyvin olla jos toiminta eroaa merkittävästi Tiktokista, mutta vähäisempi koukuttavuus saattaa myös selittyä sillä, että sisältöä sensuroidaan.
Hyvä tarkennus: tuossa tarkoitin nimenomaan pienempää koukuttavuutta, joka on käyttäjälle terveellisempää ja turvallisempaa.
Sovellusten tietoturva on aivan taatusti samaa tasoa (kuten linkkaamasi tutkimus osoitti). On yleisesti tiedossa, että Kiina vakoilee mielellään sekä omia kansalaisiaan että ulkomaisia tahoja.
Sen sijaan Tiktokin ja Douyinin addiktoivuudessa on merkittävä ero: Douyinissa on taukoja ja maksimikäyttöaikoja, joita Tiktokissa ei ole. Lisäksi kuten mainitsit, sisällöissä on iso ero, sillä sensuurin takia Douyinissa ei ole niin paljoa höpöhöpö-viihdettä, vaan juuri sitä opetuksellista sisältöä.
Pieni tarkennus vielä, tietoturvassa on myös eroja.
”Overall, TikTok includes some unusual internal designs, but does not otherwise exhibit overtly malicious behavior. Douyin’s dynamic code loading feature can be seen as malicious, as it bypasses the system installation process, …”
”Douyin loads some of its code components via the Internet. It can also update itself without any user interaction. Such code loading was adequately protected using HTTPS, making it difficult for attackers to inject malicious code in the loading process. However, this feature is a security issue because it bypasses the operating system’s and user’s control of what code could run on the device. TikTok does not include this feature.”
Hyvä tarkennus 👍
Terve kaikille ja kiitos Katkeenalle
Itse en käytä Xää tai tiktokia, minulla on tilit linkedinissä, instassa ja fb:ssä, mutta en siirtele niissä maksuvälinetietoja. Julkaisen omia tietojani erittäin vähän, käytännössä vain linkedissä ja ne liittyy julkiseen toimintaani. Minulla on erikseen ilmaiset sähköpostitilit ja yksi maksullinen, oman operaattrin ns. virallinen tili.
Selainten osalta kannattaa minimoida tiedot. Ilmaisia lounaita ei ole. Yritykset hyödyntää kaupallisesti ja Kiina ennen kaikkea seuraa paitsi omia kansalaisiaan, myös muita. Kiinassa tutkitaan esimerkiksi käyttäjän tunnistamista päätelaitteen käyttöprofiilin, näppäinfrekvenssien ja ja liiketunnistimien datan perusteella. Tämä mahdollistaa käyttäjän uudelleen identifioinnin hänen vaihdettuaan tiliä, laitetta ja nimeä (pseudonyymiä).
Ennen kaikkea Kiina seuraa omia kansalaisiaan ulkomailla. He ovat raportointivelvollisia.
Aina kannattaa minimoida tietojen määrä ja olla varovainen muussakin somekäyttäytymisessä. Profiilit ovat näyteikkunoita, ei todellisuutta.
Tänne yritti tulla kommentoimaan joku JJM, joka levitti disinfoa. Tällaista kommenttia en päästä läpi.
Henkilöllä oli muun muassa seuraavia väitteitä:
1) ”Eikö se ajatus että Kiinan kansantasavalta käy hybridisotaa länttä vastaan ole sinällään salaliittoteoria?”
Vastaus: Ei ole. Kiinan hybridisodasta keskustellaan laajasti asiantuntijaorganisaatioissa. Alla pari linkkiä:
https://www.understandingwar.org/backgrounder/chinese-communist-partys-theory-hybrid-warfare
https://cepa.org/article/the-chinese-roots-of-hybrid-warfare/
2) ”Suomen valtaapitävät ovat tänä päivänä Suomen suurin ja ainoa uhka.”
Vastaus: Buhahaaa. Väite on absurdi ja epätosi. Suomella on monia uhkia, alkaen kestävyysvajeesta ja riittämättömästä sähköverkosta päätyen Venäjään ja Kiinaan. Suomen ”valtaapitävät” ei ole edes yksimielinen porukka, jolla olisi yhteinen päämäärä.
Moi Katleena,
kiitos kirjoituksesta. Olen työskennellyt pitkään somen parissa ja nähnyt vuosien varrella monien somekanavien nousut ja hiipumiset. Tiktokia olen pitänyt silmällä jo Musical.ly -ajoista lähtien ja kirjoituksessasi mainitut asiat ovat olleet itselleni syy siihen, etten palvelua itse ole halunnut ottaa käyttöön. Viimeiset vuodet on eri kanavia pitkin tulvinut markkinointiviestejä ja puheluita innokkailta nuorilta konsulteilta ”hei miksette vieläkään ole TikTokissa, ettekö siis vaan tajuu että se on paras somekanava just nyt” -hengessä. Kollegoideni kanssa avaamani keskustelu tietoturvaongelmista ei ole saanut vastakaikua ja on todettu mm., että mainitsemani asiat eivät ole riittävän painava syy jättäytyä pois palvelusta. Etenkin markkinoinnin parissa työskenteleville sekä monille yrityksille ja organisaatioille pelkästään sosiaalinen paine ”olla siellä, missä kaikki ovat” on suuri, jos ei halua leimautua ajastaan jälkeen jääneeksi fossiiliksi joka ei vaan ole tajunnut palvelun ihanuutta.
Joku kommentoi viime päivinä jossain hyvin, että Tiktok (ja samaan sarjaan laskisin myös mm. nyt kovassa nosteessa olevan Temun, johon liittyy ainakin osittain samankaltaisia asioita ja esitettyjä tietoturvahuolia) on osa ns. pehmeää vaikuttamista. Palveluissa on monelle niin paljon hyvää ja hyödyllistä ja monen elämään ja moniin asioihin ne liittyvät jo niin kiinteästi osana arkipäivää ja identiteettiä, että epäkohtien esiin nostaminen ja niistä keskustelu on monesti tosi vaikeaa ja aiheuttaa väistämättä vastareaktiota, polarisaatiota ja erinisiä näkemyksiä esittävien ”foliohatuksi” leimaamista kuten tämänkin kirjoituksen johdosta syntyneet keskustelut osoittavat (ehkä siksi koska monesti ajattelemme esim. vieraiden valtioiden toimivan samoilla pelisäännöillä kuin mekin ja monet potentiaaliset riskit tuntuvat ehkä teoriassakin absurdeilta edes ajatella). Eli ehkä suunnitellustikin hajaannusta ja polarisaatiota myös syntyy siitä, että nämä asiat ovat vaikeita ja monimutkaisia, ja voivat herättää jopa samassa ihmisessä tunteita sekä puolesta että vastaan.
Kiitos erinomaisesta kommentista!
Asia on juuri näin kuten sanot: jos oletamme muiden toimivan samoilla pelisäännöillä, emme voi kuvitellakaan heiltä mitään pahantahtoista. ”Ei kai nyt kukaan mitään tuollaista tekisi, sehän olisi moraalitonta!”
Kuitenkin eri yhteisöissä on eri paradigmat. Kiinalle on oleellista pitää kansa homogeenisena ja tottelevaisena puurtajajoukkona, ja sen intresseissä on suojella vain omaa kansaa. Niin kauan kuin länsi ostaa sen mikrosiruja, alihankintaa, kännyköitä ja tiktokeja, raha virtaa Kiinaan. Jos samalla voi vaikuttaa länteen systeemitasoisesti (nuorten aivot ja oppimiskyky; aikuisten ajankäyttö), se on pelkkää plussaa.
Joku hämeenlinnalainen koululaispoika yritti jättää tänne epämääräisen kommentin, jossa lähinnä listattiin historian henkilöhahmojen nimiä hieman diktaattoripainotteisesti. Sisältö oli sen verran hyödytön, että kommentti ei pääse läpi.
Sinänsä olen toki iloinen siitä, että 14-vuotiaat lukevat tätä blogia, mutta osallistumisen taso jättää hieman toivomisen varaa.
Joku reppana yritti kommentoida tänne kolmesti nimimerkeillä ”kaspar” ja ”Hitler”. Valitettavasti trollaus ei mene tässä blogissa läpi. Aina voi yrittää uudelleen, mutta vaadin parempia käytöstapoja ja vahvempaa argumentaatiota.
Kiitos valtavasti selvitystyöstä. Tuolla arjessa matti ja Marjatta meikäläisten keskuudessa on pieni ymmärrys kiinaa kohtaan, mutta eipä oikein kukaan tiedä mistä selvitystyötä aloittaisi, tai että miten siitä keskustelisi. Joten todella hyvä että oot paljon selvitystyötä tehnyt. Milloinka tulee blogia, että mitenkä aiheesta keskustelisi? Että se on vain maalaisjärkiratkaisu jättää tiktokit asentamatta. 🙂 semmoinen artikkeli olisi todella hyvä, kun on sitten noita puuttinin pussiin pelaavia ammattilaisia, joille maksetaan palkkaa siitä, että manipuloi meidän keskusteluja, että mistä saapi keskustella ja mistä ei. Mikä mielipide on oikea ja mikä ei. Tuo luo isoa epäsuhtaa, että osa keskustelijoista saa palkkaa että miten keskustellaan, siinä tuntuu että on häviäjän roolissa. Sen ymmärtää että se muiden argumentointi on valheellista, pystyy tunnistamaan argumentointi virheitä, mutta ei sitten tiedä että mitäs sopisi sanoa näille satusedille.
Toinen asia mikä tuli mieleen, mitenkä temuun pitäisi suhtautua? Tuli tässä tämmöinen artikkeli vastaan ja ei nyt varsinaisesti luottamusta herätä. Mutta sen verran paljon temu mainostaa, että siitä on myös arkeen tullut keskusteluja, todella alhaiset hinnat ovat hyvin houkutusta herättäviä. Mutta on melko epäilevä tunne tähän liittyen. Itse ehkä voisin sanoa että olisi palava tarve saada artikkeleja joissa käydään temua läpi. Tässä mainitsemani artikkeli. https://www.rtl.be/actu/rtl-info-conso/temu-une-entreprise-de-commerce-accusee-de-voler-ses-clients/2024-03-07/article/645670
Moikka Eikka ja tervetuloa EOT-blogiin!
Mä olen pyrkinyt minimoimaan kaikki kontaktit kiinalaisiin yrityksiin. En ostaisi kiinalaista sähköautoa saati puhelinta – enkä mä myöskään osta mitään Temusta.
Toki on selvää, että kiinalaisia kompomentteja on kaikessa elektroniikassa, mutta mä yritän silti vähentää Kiina-riippuvuutta niiltä osin kuin voin.
”Eihän poliisilla tai somevaikuttajalla ole julkista somepresenssiä myöskään dark webissä, vaikka silläkin tavoittaisi ihmisiä.”
Ainakin huumeongelmaisia auttavia järjestöjä on dark webissä kyllä läsnä,
Muutamia poikkeuksia toki on, mutta sait varmasti kiinni mun metaforasta?
Ei ole järkeä käyttää vaarallista alustaa siksi, että ”sillä tavoittaa nuoret”. Tärkeämpää olisi joko a) saada nuoret pois vaaralliselta alustalta tai b) tehdä alustasta turvallisempi.