Nyt mennään rankkoihin teemoihin. Datatykissä ei olekaan vain kyse teknisestä vempeleestä vaan omasta itseluottamuksen puutteestani.
4) Vain luonteva puhuja on vakuuttava puhuja.
Jos diashow on rakennettu hyvin, jopa kielikonsultti voi puhua sen avulla vaikka kvanttifysiikasta. Niinpä kalvot eivät vakuuta: ne ovat ulkoa opeteltua asiantuntijuutta.
Jos puhut teemasta, jonka asiantuntija olet, et tarvitse tueksesi diaesitystä. Voit luottaa siihen, että mitä tahansa yleisö kysyy, sinä osaat vastata.
Jos aiot puhua teemasta, josta et ole ihan varma, hanki joko varmuutta tai korvaava puhuja.
Toisaalta kun jossain on opetettu, että kuullusta tekstistä lähes kaikki unohtuu, luetusta jo jotain muistaa, kuullusta ja nähdystä jäämieleen yli puolet, sekä koetusta asiasta lähes kaikki, tuntuu uhkarohkealle jättää näkeminen pois esitysestä.
Parrakas, hyvä tarkennus. Missään nimessä näkemistä ei saa jättää pois. Suosittelen käyttämään fläppiä, ja toki materiaalin voi jakaa etukäteen paperilla.On tosin aiheita, joissa näkemällä oppiminen toteutuu vain katsomalla puhujaa. Muun muassa näyttelijä Tuija Piepponen pitää vuorovaikutus- ja kehonkielivalmennuksia ilman mitään materiaaleja: hänen oma kehonsa toimii havaintomateriaalina. 🙂
Niin, monet diaesitykset (ne perinteisimmät, joissa on se 18 riviä tekstiä / dia) ovat tosiasiassa esiintyjän muistilappuja, jotka jonkin kulttuurisevolutiivisen virheprosessin kautta ovat päätyneet seinälle yleisön katsottavaksi.Jos aihe ei tule täysin selkäytimestä tai joitain faktoja tai numeroita täytyy saada itselle muistiin, niin aina voi tehdä itselleen muistilapun tai muistilappuja. Jos osaa käyttää Powerpointtia tai Keynotea oikein, niin ne esiintyjän muistiinpanot saa näkyviin esityskoneeseen, eikä sinne seinälle. Mutta paperinen muistilappu on aina toimiva vaihtoehto.Jos esitys on täysin kalvoilla (tai siis dioilla, slide ei ole kalvo), ei esiintyjä tosiaan voi kovin paljon lisää tuoda esitykseen. Kuten sanoit: esitys ei vakuuta. Mutta jos ne 18 riviä tekstiä siirtää omiin muistiinpanoihin ja näyttää jonkin kuvan tai käppyrän (tai ei yhtään mitään), esitys onkin jo vakuuttavampi, koska yleisö ei näe, kuinka paljon esitys onkaan muistilappujen varassa (jos niitä osaa vilkuilla huomiota herättämättä). Tietysti parempi olisi, että esitys tulee omavaraisesti.
Tarmo, tuo on täysin totta. Muistiinpanojen ääneen lukeminen seinältä on maailman puuduttavin yhteislukuharjoitus. Esiintymistaitojen kouluttaja Päivi Yli-Kokko juuri torstaina sanoi, että se on samaa kuin istuisi kinkereiden yhteisluvussa:Pappi: AA.Kylän väki: AA.Jos haluaa käyttää taustalla jotain kuvaa, josta sitten puhuu laajemmin, homma sujuu ilman muuta paremmin kuin 18-rivisen dian kanssa. Itse en käytä edes tuota taustadiaa, vaan tarvittaessa piirrän kuvan fläpille.Joskus tietenkin diat ovat välttämättömiä, jos haluaa näyttää jonkin trendin kaaviona tai tekstiesimerkin.