Selityksen selitys: Albertin, Bernardin ja Cherylin pulma syntymäpäivästä

Netissä on viikonvaihteesta asti kiertänyt päättelypulma, jossa pitää ratkaista Cherylin syntymäpäivä.

Moni media on uutisoinut oikean ratkaisun:

Ongelmana on, että selkeään pulmatehtävään on annettu kielellisesti epäselvä selitys. Niinpä suuri osa kommentoijista toteaa uutisten lopussa, etteivät ymmärtäneet selityksestä mitään.

Tiptap: ”Ei tätä voi tajuta selityksenkään kanssa”

En vaan tajua: ”Miten toukokuu ja kesäkuu muka suljettiin pois?”

Mamma82: ”Mistä se päätteli just nuo kuukaudet?”

Nyt olisi helppo vain puhua nettikeskustelijoiden tyhmyydestä, mutta toimittajien selityksissä on oikeasti parannettavaa. Selityksissä on unohdettu havainnollinen vaiheistaminen, kuvitus ja selkokieli.

Ohessa on Slideshare-versioni pulman ratkaisusta:

Vinkki selkeysfaneille: jos kyseessä on matemaattinen tai looginen pulma, vastaus kannattaa selittää kuvalla, ei pelkällä tekstillä.

11 kommenttia

Elefantti eduskuntaan

Älykäs ihminen pystyy halutessaan keksimään liudan perusteluja tolkuttomallekin asialle.

Elefantti eduskuntaan

Avainsana on ”halutessaan”. Älykkyys on nimittäin piirre, jota voi käyttää täysin päättömästi. Älykäs ihminen löytää kyllä perustelut sille, miksi musta on valkoinen, jos hänellä on jostain syystä tarve todistaa tällainen asia.

Tärkeämpää onkin se, millaisten arvojen pohjalta älykkyyttään käyttää.

  • Jos älykkäällä lapsella ovat arvot pielessä, hän saattaa kiusata koulukavereitaan, koska sanallinen piiskaaminen on hänelle kovin helppoa. Tällaiselle lapselle valta ja vallankäyttö ovat arvoja sinänsä, eikä toisten lasten hyvinvointi paina vaa’assa mitään.
  • Sen sijaan jos älykkäällä lapsella arvot ovat kunnossa, hän voi käyttää tarmoaan kiusaajien taltuttamiseen. Tällaiselle lapselle ihmisarvo ja tasa-arvo ovat tärkeitä toimintaperiaatteita.

Jos siis joku on älykäs, se ei ole sinänsä plussaa eikä miinusta, eikä sen pohjalta voi arvioida ihmistä suuntaan eikä toiseen.

Älystä tulee meriitti tai murhe vasta sen myötä, millaisten arvojen ajamiseen sitä käyttää.

5 kommenttia

Selkeää – ja silti sisältö kunnossa

Ei tätä voi kirjoittaa noin yksinkertaisesti, koska silloin lukija luulee, että mä pidän sitä tyhmänä. Sen sijaan vaikea teksti on jotenkin hienompaa.

Tähän väitteeseen törmään jatkuvasti koulutuksissani. Osallistuja pelkää, että yksinkertainen lauserakenne tekee sisällöstäkin yksinkertaisen.

Kukkupuhetta. Piirsin nelikentän selventämään näkemystäni. Sijoitin kuvaan sellaisia tekstilajeja, joiden tyypilliset edustajat sujahtavat vaivatta lokeroihin. (Kyse ei siis ole siitä, että kaikki väitöskirjat sijaitsisivat oikeassa alaneljänneksessä, mutta valtaosa voi istua sinne hyvinkin.)

Selkeys ja yksinkertaisuus

Tämän avulla on helppo huomata, että rakenteen helppous ja sisällön informatiivisuus eivät riipu toisistaan. Jokainen meistä voi tuottaa oikean yläkulman tekstiä, jos vain haluaa käyttää helppolukuista kieltä.

Ja nyt tullaan taas siihen, miksi teen tätä työtä:

Julkisten tekstien – siis esimerkiksi toimittajien, tiedottajien, viranomaisten ja poliitikkojen kirjoittamien tekstien – pitää olla niin selkeitä, että niitä pystyy lähes kuka tahansa arvioimaan. Lukija voi olla kiireinen, väsynyt, lukihäiriöinen, lyhytjänteinen tai alakouluikäinen, mutta julkisten tekstien on silti oltava ymmärrettäviä hänellekin.

En halua maailmaa, jossa julkiset tekstit avautuvat vain niille, jotka ovat nukkuneet hyvin, hankkineet kaksi korkeakoulututkintoa, ostaneet hyvät lukulasit ja päässeet Mensan jäseniksi.

 

20 kommenttia