#Ajatelmageneraattori auringonlaskuviisauksille

Olen keksinyt kaksi tapaa tehdä unohtumattomia auringonlaskuajatelmia. Metodit ovat helppoja.

Tapa 1

  1. Ota jokin elämänhallintaan liittyvä sanonta.
  2. Toista se kahdesti, mutta käännä jälkimmäisessä osassa sanonta toisinpäin.
  3. Tadaa – unohtumaton viisaus on valmis.

Siis esimerkiksi näin:

Tartu hetkeen – tai hetki tarttuu sinuun.

Pidä huoli itsestäsi – tai huolet alkavat pitää sinusta.

Ei vara venettä kaada – mutta vene voi kaataa varat.

Tapa 2

  1. Ota jokin elämänhallintaan liittyvä itsestäänselvyys.
  2. Toista se kahdesti, mutta eri sanoin.
  3. Tadaa – unohtumaton viisaus on valmis.

Siis esimerkiksi näin:

Koskaan ei tiedä, mitä elämässä tulee eteen, sillä elämä ei lähetä uutiskirjeitä.

Raha ei tuo onnea, sillä onnellisuuteen ei voi liimata hintalappua.

Muista, että nykyisyyden huominen on tulevaisuuden eilinen.

* * *

Nyt odotan, että joku julkaisee nämä kuvitettuina. Haluan auringonlaskun meren yllä.

* * *
Edit 21.11.2014 klo 11.08: Tälle vaadittiin jo hasgtagia. Onneksi Niklas keksi sellaisen: #ajatelmageneraattori. (Lisäsin siis hashtagin myös postauksen otsikkoon.)

6 kommenttia

Kuluttajaliiton johtava lakimies ja taustojen tarkistaminen

Hesari uutisoi viikolla S-pankista ja asiakkaiden harhauttamisesta. Uutinen nostaa esille S-pankin hintojen korotuksen, ja juttu antaa ymmärtää, että S-pankki olisi pettänyt lupauksensa.

Hesari on saanut jopa Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mukaan ”uutiseensa”. Tuula Sario tutustui ilmeisesti vain toimittajan mukanaan kantamaan aineistoon – ja leimahti heti:

Mutta jos ensin yritetään saada asiakas koukkuun maksuttomuudella ja vähän sen jälkeen ilmoitetaan maksuista tyyliin hähhää, siinäpä kiemurtelet köyhä. Se on tietoista epärehellisyyttä.

Paha vain, että Hesari on painottanut uutistaan harhaanjohtavaksi. Haroin käsiini S-pankin vanhan ja uuden hinnaston [pdf]. Laskin sieltä kaikki hinnat ja vertailin, moniko on noussut.

Tulos:
• 134 samana pysynyttä hintaa.
• 6 noussutta hintaa.
• 1 laskenut hinta.

Tästä näkee lapsikin, että Sarion räyhäkäs lausunto ja Hesarin jutun kulma eivät ole olleet neutraaleja. Juttu on antanut väärän kuvan S-pankin hintamuutoksista.

Miksi Hesari sitten lankesi tekemään kärjekkään jutun? Sen vuoksi, että S-pankki oli itse ilmoittanut hinnanmuutoksistaan liian rehellisesti.

S-pankki nosti asiakaskirjeessään selkeästi esille kuuden erillisen hinnan nousun. Sen sijaan kaikki 134 ennallaan pysynyttä hintaa se kuittasi yhdellä lauseella: ”muut hintamme pysyvät ennallaan”. Tämän vuoksi kirjeen lukijalle saattoi tulla mielikuva siitä, että merkittävä osa hinnoista nousee.

Ymmärrän yksittäisen kuluttaja-asiakkaan närkästyksen, sillä yhdellä vilkaisulla hinnankorotuskirje voi näyttää pahalta. Sen sijaan toivoisin Hesarin toimittajilta faktojen tarkastustaitoa ja suhteellisuudentajua. En olisi koskaan uskonut uutisoinnin arvoiseksi sitä, että jokin yritys nostaa hintojaan kuuden tuotteen kohdalla, kun 96 prosenttia hinnoista pysyy ennallaan tai alenee.

Lisäksi toivoisin Kuluttajaliiton johtavalta lakimieheltä Tuula Sariolta harkintaa. Hän voisi ensin tarkistaa faktat muualtakin kuin toimittajalta, ennen kuin syyttää yritystä kovaan ääneen kuluttajien aliarvioinnista ja epärehellisyydestä.

S-pankki on koko ajan mainostanut, että peruspankkipalvelut pysyvät maksuttomina, ja niin ne ovat hinnaston mukaan myös tästä eteenpäin. Asiakas saa tilinsä ja pankkikorttinsa ilmaiseksi, ja jopa käteisnostot ja -panot ovat ilmaisia S-pankin toimipisteissä. Tätä ominaisuutta ei käsittääkseni ole muilla pankeilla.

* * *

Disclaimer: sekä Hesari että S-pankki ovat olleet asiakkainani, joten uskon olevani puolueeton tämän keissin suhteen.

Lisäksi uskon, että Kuluttajaliitto ei tämän postauksen jälkeen tule koskaan pyytämäänkään palveluksiani.

7 kommenttia

Kehitän monikanavaisia kyvykkyydellisyyksiäni

Sanoma uutisoi, että sen sisältömarkkinointitoimisto Head Office Finland ”kehittää monikanavaisia kyvykkyyksiään”.

Kas mikä sana. Kyvykkyys. Kirjoittajat eivät ilmeisesti tunne suomen kielen johtimia, mutta onneksi meillä on EOT-blogi ja sen erehtymätön päätoimittaja, joka opettaa mielellään.

Ensin pikainen lukuohje: suomen kielen tutkimuksessa käytetään isoja kirjaimia A, O ja U, joilla tarkoitetaan etu- ja takavokaaleja yhdessä. Siis inessiivin pääte -ssA tarkoittaa sitä, että inessiivin pääte voi olla joko -ssa tai -ssä. Käytän tätä merkintätapaa auttaakseni Sanomaa. (Tarkoille kielitieteilijöille muuten tiedoksi, että olen postauksessani hieman yksinkertaistanut asioita, jotta teksti aukeaa kaikille.)

Mennäänpä asiaan.

Kyvykkyys-sanan kantasana on substantiivi eli nimisana kyky. Jos haluamme siitä adjektiivin eli laatua kuvaavan sanan, voimme lisätä siihen vaikkapa johtimen -kAs, jolloin saamme laatusanan kyvykäs.

Ja nyt tulee se oveluus:

Jos haluamme kyvykkäästä substantiivin, meidän kannattaa vain ottaa se helkutin johdin pois, jolloin sana on taas kyky.

Mutta Sanoma on ratkaissut asian niin, että se on koplannut adjektiiviin vielä uuden substantiivijohtimen -UUs, jolloin on syntynyt epäsana kyvykkyys.

Mutta ei hätää! Koko EOT-blogin yksihenkinen toimituskunta haluaa auttaa Sanomaa viemään viestin entistäkin pitemmälle. Kannattaa nimittäin kytkeä kyvykkyyteen adjektiivijohdin -llinen, jolloin saamme kivan sanan kyvykkyydellinen. Siihen voimme jälleen lisätä substantiivijohtimen -UUs, jolloin syntyy kyvykkyydellisyys.

Ja mitä jos ymppäisimme tähän vaihtelun vuoksi verbijohtimen -ttAA, jolloin syntyy kyvykkyydellisyyttää? Siihen taas voi kytkeä hauskan substantiivijohtimen -Us, jolloin saamme termin kyvykkyydellisyytys.

Ja tällä tavoin saamme Sanoman ja Head Officen epäkielen entistäkin kiehtovammaksi:

Head Office Finland kehityksellistää monikanavaisuudellisia kyvykkyydellisyytyksiään

 

22 kommenttia