Hyvää, sanoi parraton nainen, yrittäjän päivää

Jahas, se on kahdeksastoista vuosi yrittäjänä meneillään. Miehelleni vuosi on nyt viides, ja 12-vuotiaalle esikoisellemme toinen.

Tsemppiä siis Suomen jokaiselle yrittäjälle. Te työllistätte, maksatte yllin kyllin veroja, helpotatte asiakkaidenne elämää ja toimitatte heille apua, iloa ja elämyksiä.

* * *

Oikeasti nämä tsemppaukset olivat vain aasinsilta ja syy hassuun otsikkoon. Varsinainen pointtini on yrittäjä-termistä käytävä keskustelu. Se on ilmeisesti joidenkin mielestä huono, koska se pohjaa yrittää-verbiin. Pitäisi kuulemma mieluummin olla ”onnistuja” kuin yrittäjä.

Tällainen keskustelu on täysin turhaa. Perustelen ohjettani logiikalla, kielitieteellä ja viestinnällä:

  1. Looginen fakta: ennen bisneksen onnistumista jokaisen on pakko yrittää. Osa yrittäjistä aina epäonnistuu. Siksi yrittäjä on terminä ikävä kyllä loogisempi kuin ”onnistuja”: se kattaa koko sakin.
  2. Kielitieteen fakta: yleistynyttä sanaa on lähes mahdoton muuttaa päättämällä jälkikäteen. Vaikka paheksut sanaa, se on hyödytöntä, sillä muutosprosessi vie vuosikausia.
  3. Kielitieteen fakta: jos ryhdyt käyttämään muita termejä, ulkopuolinen ei ymmärrä, mistä puhut. Kovin moni ei tajua, jos sanot olevasi ”entreprenööri”. En minäkään voi alkaa kutsua kännykkääni pöffelöksi, vaikka se olisi mielestäni paljon kivempi.
  4. Kielitieteen fakta: oikeasti arkikäytössä kukaan ei tulkitse sanoja paloittaisen merkityksen mukaan. Ei se haittaa lainkaan, että yrittäjä-sanan lähtökohtana on yrittää-verbi. Olenhan myös nainen, vaikka sen takana voi nähdä naida-verbin.
  5. Viestinnällinen fakta: jos harmittelet huonoa sanaa, suurennat yrittäjiltä tulevan valituksen määrää. Lisäksi vaikutat tyypiltä, joka keskittyy pikkuasioihin. Kumpikaan näistä vaikutelmista ei tee kovin suloisia asioita yrittäjien julkisuuskuvalle.

Ole siis rauhassa yrittäjä, äläkä entreprenööri. Keskity mieluummin siihen onnistumiseen kuin sanan viilaamiseen.

Iloista yrittäjän päivää! Olkoon yksisarvisten voima kanssasi.

6 kommenttia

    • Katleena Kortesuo #2

      Joo, ilman muuta on olemassa tietoisesti keksittyjä korvikesanoja, jotka ovat syrjäyttäneet vanhan. Niiden keksiminen ja lanseeraaminen on kuitenkin hidasta ja usein mahdotonta. Ihminen ei voi päättää, että ”nyt X:stä tulee kaikille uusi sana, joka korvaa Y:n”. Homma voi toki onnistua, muttei kovin todennäköisesti.

      Btw, sanojen muuttaminen ennen vanhaan oli hitusen helpompaa. Ensinnäkin oli olemassa yhteisesti tunnustettuja kielellisiä auktoriteetteja, joiden suosituksia uskottiin. Toisekseen puhekieltä, murteita ja arkikieltä ei näkynyt kirjoitettuna juuri missään (toisin kuin somessa nykyään), joten niillä ei ollut yleistymisen mahdollisuutta eikä ”äänioikeutta” kieliasioihin. Kolmannekseen ilmassa oli yleistä kansallismielisyyttä, jolloin suomennettiin sekä sukunimiä että vierasperäisiä ilmauksia. Käytännössä porukka oli aikanaan valmis uskomaan suosituksia ja valmis vaihtamaan sanoja ikään kuin yhteisellä päätöksellä.

      Toki nykyäänkin keksitään valtavat määrät uudissanoja, mutta ne yleensä syntyvät sellaisille ilmiöille, joita ei ollut ennen olemassakaan (pakohuone, sotealue, tinderöidä). Sen sijaan vakiintuneen sanan muuttaminen on aivan helkutin hidasta, joten en suosittele yrittämään samaa.

      Muutamia termimuutoksia tulee mieleen:
      * atk-ala -> it-ala -> ict-ala (Tässäkin tosin käsitteen sisältö on laajentunut, joten se perustelee termin muutoksen.)
      * lastentarha -> päiväkoti -> varhaiskasvatuskeskus (Tässä näkyy kielimuotojen erot: moni puhuu arjessaan yhä tarhasta, vaikka viranomaiskielessä tunnetaan vain varhaiskasvatuskeskus.)
      * yläaste -> yläkoulu (Sanan vakiintuminen riippuu ilmeisesti asuinpaikkakunnasta. Hämeenlinnassa kaikki puhuvat arjessaan yläasteesta, vaikka virallinen nimitys on yläkoulu.)

  1. MattiV #3

    Käsitykseni on, että liikemies kattoi ennenkaikkea kaupan alan yrittäjät. Korjaamon omistaja ei ole koskaan ollut korjaamoliikemies. Muut ovat olleet suunnilleen yhtä kauan yrittäjiä. Liikemiehen ”soundin” ymmärtää kun miettii sen nykymuotoa ”bisnesmies”. Niinpä termin käytön vähenemiseen on luultavimmin vaikuttanut termin huono maine. Kaikenlaiset osake- ja hevoshuijarit ovat aina olleet ”liikemiehiä” niin ihmisten arjessa kuin Suomi-Filmissäkin). Enää ei kukaan halua olla sellainen. Niinpä, jos termiä haluaa muuttaa, kannattaa kulttuurisesti pilata vanha termi…

    • Katleena Kortesuo #4

      Erinomainen pointti!

      Tämä on yksi syy, miksi on käynyt myös kehityskulku ”siivooja -> siistijä -> puhtaanapitoammattilainen”. Uudella sanalla halutaan eroon vanhoista kurjista termeistä.

  2. Vanhentuva vihainen mies #5

    Minä kun olen mieleltäni linkolalainen ja kannatan talouskasvun alas ajoa, ihmisten massatuhoa ja paluuta yksinkertaiseen ja paikalliseen elämään, käyttäisin mielelläni yrittäjästä nimeä tuhoaja.

    Sellaista asiaa kuin kestävä kulutus tai kestävä yrittäjyys ei ole olemassa. Kysymys on vain siitä, millä aikajänteellä maapallo tuhotaan. Jokainen aktiivinen ihminen, joka luo taloudellista pöhinää, on luonnon raiskaaja.

    Ahneuden kulttuuri on vain mätä. Sillä ei ole tulevaisuutta. Järjestelmän perusta kun on mikä on.

    ”The root problem is the fact that our economic system demands ever-increasing levels of extraction, production and consumption. Our politicians tell us that we need to keep the global economy growing at more than 3 % each year – the minimum necessary for large firms to make aggregate profits. That means every 20 years we need to double the size of the global economy – double the cars, double the fishing, double the mining, double the McFlurries and double the iPads. And then double them again over the next 20 years from their already doubled state.

    Our more optimistic pundits claim that technological innovations will help us to de-couple economic growth from material throughput. But sadly there is no evidence that this is happening. Global material extraction and consumption has grown by 94% since 1980, and is still going up. Current projections show that by 2040 we will more than double the world’s shipping miles, air miles, and trucking miles – along with all the material stuff that those vehicles transport – almost exactly in keeping with the rate of GDP growth.”

    https://www.theguardian.com/global-development-professionals-network/2016/jul/15/clean-energy-wont-save-us-economic-system-can

    • Katleena Kortesuo #6

      Voi sinä kiltti ja sinnikäs, mä olen ehdottanut sulle kahvilla käyntiä monta kertaa. Musta tuntuu kurjalta, että sä leimaat mut ahneeksi tuntematta mua ollenkaan.

      Sitten kun ollaan käyty yhdessä kahvilla ja juteltu nokakkain, sä voit halutessasi luonnehtia mua tapaamisen perusteella, ei mielikuvien mukaan.

Kommentoi

Kommentointiohjeet »

Ei oo totta -blogin kommentointiohjeet

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.