Turun kaupunki on päättänyt, että kunnallisten päiväkotien on pakko ruveta bloggaamaan.
Bloggaaminen sinänsä on loistava päätös, mutta pakottaminen on tietenkin idioottia.
Nyt kun velvoite on kuitenkin tullut voimaan, listaan Turun päiväkotien bloggaajille yhdeksän loistavaa bloggausvinkkiä. Näillä pääsee alkuun, ja tuska helpottaa.
- Tiedota vanhempia bloggaamisesta. Kerro, että lasten yksityisyys on suojattu, eikä kasvoja eikä oikeita nimiä tule blogiin. Kerro myös, että blogin päivityksen kannattaa tilata omaan sähköpostiin, niin pysyy kärryillä siitä, mitä päiväkodissa tapahtuu.
- Älä kuvaa lasten kasvoja tunnistettavasti. Lapsilla on oikeus yksityisyyteen. Voit sen sijaan kuvata lasten käsiä piirtämässä, lasten selkiä kumartuneena leikkiin ja tietenkin lasten askartelujen tuloksia.
- Kerro lapsille blogista ja näytä sitä heille. Kerro, että blogin avulla äidit ja isät saavat tietää, kuinka päiväkodissa sujuu.
- Muista sisällöissä myös äänen käyttö. Voit tallentaa lasten laulua ja hauskoja leikkejä ja tehdä niistä postauksia.
- Päivitä blogiin kaikki ajankohtaiset asiat: kevätjuhlakutsut, hoitajien poissaolot ja sijaisuudet, päiväkodin loma-ajat ja tulevat remontit. Pyri korvaamaan koteihin lähtevät paperilaput blogilla ja ilmoitustaulutiedotteilla. Näin säästät luontoa ja monistuskuluja.
- Anna lasten kirjoittaa itse pieniä blogipäivityksiä: mikä oli tänään kivaa, mitä syötiin ja mitä puuhattiin? Pienimpien lasten postaukset teet tietenkin heidän sanelunsa mukaan.
- Anna lasten valokuvata lempilelujaan blogiin ja kertoa niistä.
- Voit sopia lasten kanssa heille ”bloginimet” eli taiteilijanimet, joiden avulla huoltajat tietävät, kenen lempilelu on milloinkin kuvassa.
- Bloggaaminen ei vie ylimääräistä aikaa, kun siirrät blogiin sen, mikä muuten olisit tehnyt toisaalla. Pyri tekemään blogista tiedotuskanava, sadutuskanava, muistojen tallennuskanava ja raportointikanava.
Toivotan turkulaisille päiväkotien työntekijöille intoa bloggaamiseen. Teette tärkeää työtä, ja nyt sen työn saa entistä näkyvämmäksi vanhempien suuntaan.
Lapsilla on tekijänoikeudet teoksiinsa, joten julkaisulupa pitää pyytää vanhemmilta.
Hyvä lisäpointti! Tämä kannattaa kysyä kollektiivisesti allekirjoituksilla aina vuodeksi kerrallaan.
Jos mä ihan vähän lainaa sun blogia ja julkasen sen omissa nimissäni sitten? Ookoo? Ookoo!
Lainaisin otsikkoa, mutta muuttaisin sitä vähän:
Sun otsikko: Ilmainen vinkkilista Turun päiväkotien bloggaajille
Mun: Ilmainen vinkkilista Roihu 2016:n somettajille
Muusta tekstistä lainaisin noin 100%. Viimeisen pisteen unohtaisin huolimattomuuksissani. Jos haluat, voin kyllä lisätä linkin sun instagramiin.
PS. Pyydä teidän porukoita lukemaan tämä sun juttu. Oikeesti hyvää asiaa heillekin. 🙂
Ooo, hyvä vinkki. Minäpä pistän eteenpäin.
Yksityisyydensuojan vuoksi lasten kasvoja eikä oikeita nimiä saa julkaista näissä blogeissa – entä koskeeko kyseinen suoja myös nuo äänitteet? Eli onko okei julkaista äänitteitä tai videoita, joissa kuuluu (nimeämättömän) lapsen ääni? Mielenkiinnosta ja tietämättömyyttäni tällaista kyselen.
En ole juridiikan asiantuntija, mutta väittäisin, että äänitteen saa julkaista. Kasvokuvista nimittäin pystyy tunnistamaan ihmisen ja muodostamaan jopa rekisterin, mutta ääninäyte ei mahdollista samaa kovin kätevästi.
Se ei silti poista sitä faktaa, että olisi kohteliasta kysyä vanhemmilta lupa ennen julkaisemista. Vaikka lomakkeella kysyä kaikki mahdollinen, kun tuovat lapsensa päiväkotiin.
No sehän lukee tuolla kommenteissa jo 2 päivää aiemmin.
Joona, älä ole pisteliäs toisia keskustelijoita kohtaan.
Keskustelussa on viivettä tämänhetkisen esimoderoinnin vuoksi – eivätkä kaikki silti ehdi lukea läpi kaikkia kommentteja.
Ottiatuota. Ihmisen ääni on aivan yhtä yksilöllinen tunniste kuin kasvot. Nykyteknologialla ääninäytteitä ei välttämättä muodosta kovin helposti rekisteriä, mutta kehitys kehittyy melkoisen nopsaan. Eli jos ei jaeta kasvokuvia, niin ei !myöskään kyllä ääninäyytteitä, joissa on vain yksi ihminen kerrallaan äänessä.
Mietin samaa, mutta onneksi lapsen ääni muuttuu iän myötä. Siinä vaiheessa kun äänitunnistusrekisteri on mahdollinen, muksujen äänet ovat onneksi jo muuttuneet. (Sen sijaan kasvonpiirteiden mittasuhteet pysyvät läpi elämän.)
Eri asia on sekin, onko kenenkään mahdollista äänittää päiväkodissa yhden lapsen puhetta kerrallaan. 😀
Sissus, lisää sinne listaan äkkiä sääntö ”estä blogisi kommentointi.”
Mä en estäisi kokonaan, mutta blogiin voi laittaa kommentointimahdollisuudet vain vanhemmille.
Kommenttina 2-kohtaan. Eiköhän vanhemmat voi antaa siihen halutessaan luvan? Mitä haittaa jos lapsista näkyy kasvokuvia; varsinkaan jos ei nimiin yhdistetty?
*Meidän päivähoidon lomakkeessa (eri kunta) on ollut pitkään kohta ”lapseni saa näkyä päiväkodin omien nettisivujen kuvissa” (ja muitakin siis on, esim. ”lapseni kuva saa näkyä intranetissä” ja ”lehdistö saa käyttää lapseni kuvaa”).
Lapseni on perhepäivähoitajalla, joten en ole aiemmin katsonut, onko päiväkotien nettisivuilla lapsista tunnistettavia kasvokuvia (joitakin oli – ilman nimiä siis eikä niistä nyt tiedä, onko nykyisiä päiväkotilaisia vai tyyliin viiden vuoden takaa, mutta kuitenkin).
Mä olen sitä mieltä, että lasten kasvokuvia ei pitäisi laittaa nettiin juuri lainkaan.
1) Ensinnäkin kuvantunnistusohjelmien avulla kuvista muodostuu katkeamaton ja jäljitettävä jana lapsen elämästä.
2) Mun mielestäni jokaisen ihmisen pitää saada päättää itse isompana, millainen hänen nettijalanjälkensä on. Sitä päätöstä ei saa tehdä huoltaja eikä päiväkodin hoitaja.
3) Muiden tekemää nettijalanjälkeä ei saa koskaan pois. Sen sijaan lapsi pystyy itse alkaa luomaan omaa jalanjälkeään isompana, kun harkintakykyä on enemmän.