Olen saanut uuden kirjaidean.
Yleensähän kirjailija pitää idean piilossa, kunnes hän on saanut myytyä sen kustantajalle ja kustannussoppari on allekirjoitettu.
Eihän siitä ideasta voi puhua kenellekään! Muuten joku voi pölliä sen!
Tuossa päättelyketjussa ei tosin ole logiikkaa. Ei kirjaa tehdä pelkällä idealla, vaan erityisesti sisällöllä ja kirjoitusotteella.
Kokeillaanpa kerrankin toimia toisin päin. Mitäs jos latelen nimen, teesin ja takakansitekstin julkisesti blogiin? Ja ehkä sisältöjäkin?
Olisi kiva kuulla potentiaalisten lukijoiden näkemyksiä kirjaideasta. Kenties saamme myös kustantajien kommentteja keskusteluun.
Kirjan nimi:
Kieleni minun tekevi
– täsmätekstin aakkoset
Takakansiteksti:
Työelämän viestintä on viturallaan.
Meileihin ei vastata, tiedotteita ei lueta, eikä verkkosivuja päivitetä. Intran kiinnostavin osuus on autopaikkojen varauslista, ja firman tuorein yritysesittely on kolme vuotta vanha. Toimitusjohtajan blogia lukee vain hänen sihteerinsä.
Luku- ja kirjoitustaito ovat kateissa: "Onko tästä muka puhuttu?" "En mä nähnyt meiliä." "Olipas tyly viesti!"
Tähän tuo avun täsmäteksti, uusi kielenkäyttötapa, jolla viesti menee perille. Täsmäteksti on lyhyttä, napakkaa ja mukavaa luettavaa. Ja ennen kaikkea se on tehokasta.
Tässä oppaassa käydään läpi täsmätekstin keinoja aitojen työelämän esimerkkien avulla.
Kirjan kirjoittaja Katleena Kortesuo on […ja tähän ylimaallisen kuvailevaa suitsutusta].
Mitä tuumaat? Ostaisitko tällaisen kirjakaupasta, jos se osuisi käteesi?
Sisällysluettelo olisi tämännäköinen:
1. Esipuhe
2. Täsmätekstin perusteet
* Täsmätekstin ominaisuudet: jämäkkää, ystävällistä, tasa-arvoista
* Ei ironiaa, ei vihjailua
* Täsmätekstin käyttökohteet3. Ystävällistä mutta jämäkkää
* Ystävällisyys vs. ylipehmeys
* Jämäkkä ja tehokas viestintä vs. tylyys
* Puhuttelu ja kohdistaminen4. Korjausesimerkkejä
* Sanavalinnat
* Lause- ja virkerakenteet
* Välimerkit, lyhenteet ja korostuskeinot5. Tehokas meili
* Rakenne, pituus ja kappalejako; silmäiltävyys
* Tehokeinot käyttöön maltillisesti
* Pyyntö, käsky, ohje ja kehotus6. Kokousasiakirjat
* Kokouskutsut
* Asia- ja esityslistat
* Muistiot ja pöytäkirjat7. Loppusanat: täsmäteksti on korvien välissä
Mitä puuttuu?
Kirjoitan viikonloppuna pari tekstinäytettä, niin saatte kiinni konkretiasta. Opuksessa olisi tuttuun tapaan runsaasti esimerkkejä, jotta se olisi kenen tahansa luettavissa.
Kirja ei ole teoreettinen kirjoittamisen opas tai kielioppikirja, vaan se käsittelee nimenomaan vaikuttavaa, tehokasta tekstiä ja sen tekemistä työelämän tarpeisiin.
Olen aika innoissani ideasta, joten kuulen mielelläni lisäehdotuksia siihen.
Ihan jo tälläkin rakenteella ja sisällöllä ostan pomolle ja kollegoille kirjasi. No, ehkä itsellenikin…
Hyvältä kuulostaa! Harmi vain että ne joiden se pitäisi lukea eivät tule siitä koskaan kuulemaan. Sama juttu siis kuin erinomaisilla esimiestaitokursseilla – ne jotka sellaista kurssia tarvitsisivat eivät sellaiselle koskaan päädy.
Mutta ei muuta kuin rasvaa näppikselle ja kirja pakettiin!
Jee, kiva kuulla, että kirja voisi kiinnostaa. Kirjoitan blogiin vielä lisää sisältöjä, niin alaotsikot täsmentyvät. Onko muuten toiveita sen suhteen, mistä lähden kirjoittamaan?
Wuf, olet ihan oikeassa sen suhteen, että pahimmat tapaukset eivät koskaan oma-aloitteisesti lue kirjaa saati lähde kurssille. Ainoa toivo on siinä, että esimies pakottaa petraamaan.
”Toimitusjohtajan blogia lukee vain hänen sihteerinsä.”
Tuosta pidin. Hän tietenkin myös kirjoittaa sitä.
Kaipasin ainakin liitettä: ”Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava – ei vaiskaan!”
Miten täsmätekstiä käytetään, kun kyseessä ovat vaikeat ja paljon sivuutetut asiat?
Hyvä tarkennus: tietenkin sihteeri kirjoittaa toimitusjohtajan blogin. 😀
Täsmäteksti sopii erinomaisesti myös vaikeisiin asioihin, mutta silloin se pitää tulla puhuttuna, ei kirjoitettuna. Arkaluontoiset ja sivuutetut asiat vaativat lisäkseen kasvokkaiskontaktin ja vuorovaikutuksen. – Siis erinomainen lisäys kirjan aiheisiin!
Tuohan kuulostaa vallan mielenkiintoiselta! Voisin nimetä useammankin itsensäylentäneen ”viestintä””gurun”, jolla olisi oppimista jokaisesta mainitsemastasi kohdasta. Ehkä tärkein oppi olisi kuitenkin ymmärtää pitää noin 10 sekunnin tuumaustauko, ennen kuin iskee lähetysnapin pohjaan. Siinäkin kiitävässä hetkessä ehtii monesti tajuta, että puhuttelee vastaanottajaa väärällä nimellä tai että liitteessä on edelleen paikallaan käsittämättömän lapsellinen työnimi. Nimimerkillä sekä saanut että lähettänyt.
Hyviä huomioita. Hoppuisena hosuminen on yksi tyypillisimmistä työelämän mokista. Sitten tulee meilailtua vajaita ja epätarkkoja viestejä väärillä otsikoilla sinne sun tänne.
Käytännössä täsmäteksti vaatii aina harkintaa ja empatiaa. Heti kun toimii kiireessä tai kärttyisenä, tulos on huono.
Silti täsmäteksti säästää aikaa, koska se on nopeaa tuottaa ja siitä jäävät pois byrokraattiset koukerot. Kaiken lisäksi täsmätekstiin saa nopeammin vastauksen.
Mainio idea, ja varsinkin kun oletettavasti tuotteistat kirjan aiheesta koulutuksen, johon kirja sopii tyylikkääksi luentomuistiinpanopaketiksi, niin vot. Tällainen koulutus pitäisi tehdä pakolliseksi kaikille jotka ikinä koskaan tietokonetta ja sähköpostia työssään käyttävät.
Olet ihan oikeassa. Kyllähän tähän tarvitsee kustantajaksi jonkin tahon, joka ymmärtää myös koulutusten päälle. Onneksi niitä on rutkasti tarjolla.
Hienoa että muistiot ja pöytäkirjat laitetaan kuriin ja ojennukseen, kiinnostaa kovasti!
Aika paljon on sellaista ”kirjoittamista” josta puuttuu ajattelu – se sihteeri joka kirjoittaa blogin ehkä osaa ajatella, mutta ehtiikö hän ajattelemaan niitä ajatuksia joilla olisi oikeasti merkitystä? Tuloksena on fraaseja ja latteuksia, kun konkretia puuttuu.
Olen saanut käsiini kokonaisia kirjoja joiden sisältö on fraasia fraasin perään ladottuna. Ote tämmöisestä: ”Yritysten menestyminen ratkaistaan hyvällä ajattelulla. Mitä enemmän maailmassa on epävarmuutta, sitä tärkeämpää on laadukas toiminta. Vanhojen totuuksien toistamisen sijaan kannattaa keskittyä uudenlaiseen ajatteluun.”
Tuota kun jatkuu sivukaupalla niin päänuppi on turtana ja iho puhkeaa rakkuloille allergiasta.
Juha, meillä on yhteinen vihan kohde. Inhoan merkityksettömiä fraasienpyörittelyjä yhtä paljon kuin paarmoja.
Täsmäteksti tuo avun juuri tuohon. Ei enää yhtään tyhjänpäiväistä bisneshöttöä, vaan jokaisella virkkeellä on merkitys.
Tuohon voisi vielä tuoda meilin lisäksi nämä uudemmat viestintäkanavat ja esimerkkejä täsmäteksteistä niissä: millaista on täsmäteksti blogissa, twiitissä, yrityksen fb-statuspäivityksessä, intrassa, nettisivulla…
Joo, tuo olisi kyllä arvokas lisäluku.
Tosin täsmäteksti ei sovi aivan kaikkeen. Silloin jos kyseessä on viihteellinen tai yhteisöllinen teksti, jonka tarkoitus on kohottaa fiilistä (eikä varsinaista asiasisältöä ole), täsmäteksti ei ole paras valinta.
Silti täsmätekstin jotkin periaatteet sopivat myös sosiaaliseen mediaan.
Itse olen krooninen esimerkki Wiion viestinnän teeseistä. Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Voisin laittaa tähän päivitetyn korollaarin. Sähköpostiviestintä ei onnistu edes sattumalta.
Tämä tarkoittaa sitä, että ostan kirjan takuuvarmasti – tai ainakin lainaan kirjastosta. Niin kauan kun sellainen laitos vielä on hengissä.
Hehee, loistavaa! Nyt kirjalla on ainakin yksi ostaja. 🙂
Tiedostojen nimeämisohjeet! Näitä tyohakemus.doc-, budjetti.xls- ja lasku.pdf-tiedostoja selatessa en voi lakata ihmettelemästä, miksi tiedostojen nimeäminen on ihmisille niin pirun vaikeaa. Pilvi- ja ryhmätyökalujen lisääntyessä tiedostojen tarkka nimeäminen on jouhevan työnetenemisen kannalta todella tärkeää. Dropboxissa oikean pdf:n hakeminen tiedostoja availemalla on turhauttavaa.
Olet aivan oikeassa. Tuo asia vie kirjasta tilaa vain puoli sivua, mutta se auttaa monessa tilanteessa.
Kirjan nimi menee mielestäni kikkailun puolelle ja saa teoksen kuulostamaan kielenhuoltokirjalta. Takakansi lupaa puolestaan jotakin avain muuta, eli käytännöllisiä neuvoja tehokkaampaan tietotyön tekemiseen.
Mikäli ymmärsin oikein, kirja on tarkoitettu kaikille, jotka kirjoittavat esimerkiksi sähköposteja töissä. Eli lähes jokaiselle työikäiselle suomalaiselle. Kuinka moni kohderyhmästä on kiinnostunut paremman tekstin tuottamisen taidosta? Entä moniko toivoo, että heidän kirjoittamansa viestit menisivät perille? Uskoisin jälkimmäisen kääntävän huutoäänestyksessä desibelimittarin kaakkoon.
Vaihtoehtoinen otsikkoni on turhan pitkä, mutta valottanee peräänkuuluttamaani tyyliä:
”Täsmäteksti – Opi kirjoittamaan viesti jota pomosi ei uskalla jättää lukematta”
Lämmin kiitos kommentista!
Olen itsekin miettinyt, että täsmäteksti pitäisi nostaa kirjan nimeksi. Sen sijaan tuo jatko on tosiaan hieman liian pitkä, kuten itsekin sanoit.
Lisäksi haluan profiloida kirjan koskemaan myös yrityksen johtoa. Yrityksen viestintäkulttuuri ei nimittäin muutu ”alhaalta” ylöspäin, vaan se muuttuu ainoastaan johdosta käsin.
Miten olisi jokin seuraavista?
1) Täsmäteksti – Kankkulan kaivosta tuottavaan tekstiin
2) Täsmäteksti – Stoppi rahan haaskaukselle
3) Täsmäteksti – Tökkivä viestintä kuluttaa killinkisi
En ole oikein tyytyväinen näihinkään.
Nyt en keksi kunnon alaotsikkoa, mutta heitän pallon teille muille.
Täsmäteksti – ohjelmoitu löytämään kohteensa! (Et uskalla laittaa – pidit tai et)
Kiitos – tykkään tuosta kovastikin! Otsikkosi on siitä hyvä, että se ei viittaa pomoihin eikä alaisiin.
Vedä amerikan malliin oikein sikapitkä alateksti – jotakin tähän tyyliin:
Täsmäteksti – kuinka lakkaat kirjoittamasta lukemattomia meilejä ja alat viestiä vaikuttavasti.
Tuotakin ääripäätä voisi tosiaan harkita.
Talentumillahan on muuten kirja, jonka nimi on ”Mitä jokaisen kotiäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta”. Siinä on vedetty tarkoitukselliset nimiöverit, ja kirjan nimi jää kyllä mieleen. Kyseisellä opuksella ei ole mitään muuta nimeä – siis ylä- tai alariviä – vaan tuolla on pärjättävä.
”Täsmäteksti – kuinka saada presentaatioihin potkua, meileihin nostetta ja viestintään tulosta”
”Täsmäteksti – sata keinoa, joilla teet viestinnästäsi tehokasta ja unohtumatonta”
Tuosta ”ohjelmoitu löytämään kohteensa” ideasta tuli mieleen se, miten ohjelmoinnissa korostetaan tarkkuutta ja täsmällisyyttä, jotta tietokone saadaan tekemään juuri oikea asia eikä mitään muuta. Mutta ihmisille viestimisessä tämä tarkkuus ja täsmällisyys ja eritoten olennaiseen keskittyvä tiivis ilmaisu usein unohtuu.
Alla case-esimerkki ohjelmoinnin puolelta, se kuuluisa ”pilkkuvirhe” Fortran-ohjelmassa. Joskus tämä kerrotaan muodossa ”avaruusraketti tuhoutui” muutta niin ei sentään käynyt.
—-
Vuonna 1963 Nasassa kehitettiin ja testattiin aiemmilla Mercury-lennoilla käytettyä rakettisimulaattoria. Testauksessa havaittiin, että tulokset olivat kohtalaisen tarkkoja, mutta eivät kuitenkaan täysin vastanneet tunnettuja tuloksia. Usean viikon testauksen jälkeen Fortran-ohjelmakoodista löytyi rivi
DO 10 I=1.10
Tässä piti olla toistorakenne, jota suoritetaan kymmenen kertaa. Pilkun vaihtuminen pisteeksi muunsi lauseen kuitenkin sijoituslauseeksi, jossa muuttujaan DO10I sijoitettiin arvo 1.10. Siispä kyseinen toistorakenne suoritettiin vain kerran.
Saadut tulokset olivat riittävän tarkkoja aiemmilla lennoilla, jolloin rakettien tehot olivat pienempiä. Onneksi virheestä ei aiheutunut mitään todellisia vahinkoja.
Juha, kiinnostava esimerkki. Pahimmillaan tuo pienenpieni lyöntivirhe olisi voinut tappaa ihmisiä.
Ja vaikka oma työ ei olisikaan avaruusbisneksessä, niin viestintämokat saavat kaikilla aloilla aikaan väärinkäsityksiä, rahanhaaskuuta ja riitojakin. Niistä on huikean paljon esimerkkejä.
Miten olisi: Täsmäteksti – Painavat sanat
tai
Opi Täsmäteksti ja viesti lyhyesti ja ytimekkäästi
Koeta ihmeessä rekisteröidä Täsmäteksti-tavaramerkki.
Kiitos nimi-ideoista! ”Painavat sanat” on hyvä ilmaus. Jos se ei pääse kirjan nimeen, niin hyödynnän sitä joka tapauksessa muualla kirjassa.
Pistin viime viikolla Täsmäteksti-hakemuksen matkaan. Käsittelyaika on puolisen vuotta, joten loppuvuonna minua ehkä onnistaa. Pidä peukkuja.
Tämä idea osui täsmäiskun tavoin minulla hermoon juuri nyt. Olen sattuneesta syystä viime aikoina tutustunut ja ennen kaikkea turhautunut rekrytointi- ja työpaikkaviestintään. Niihin pesiytynyt latteuksien toistelu johti omalla kohdallani siihen, että laadin työpaikkailmoitusten bullshit-bingon (löydettävissä kotisivuiltani).
Kirjoitit yllä eräässä kommentissasi ”Ei enää yhtään tyhjänpäiväistä bisneshöttöä, vaan jokaisella virkkeellä on merkitys.” Nimenomaan tätä kaipaisin myös työpaikkailmoituksiin, ja täsmäteksti olisi erittäin tarpeellinen työpaikkaviestinnän kehittämiseksi. Nykyään kun se on pahimmillaan vain korkealentoiselta vaikuttavaa puppugeneraattorihöttöä.
Kirja siis kiinnostaa, ehdottomasti.
Katri, hauska rekrybingo sinulla! Minäkin olen lopen kyllästynyt kopioituihin fraaseihin, joissa ei ole mitään sisältöä.
Taidankin kopioida bullshitbingon ideaa edelleen ja laatia vastaavan yritysten strategioista.