Postasin perjantaina uudesta kirjaideastani, Täsmätekstistä.
Mikä hiivatin täsmäteksti? Jokin uusi termi, joka muka mullistaa bisneksen?
Täsmäteksti on valikoima tehokkaan kielen keinoja. Mikään yksittäinen keino sinänsä ei ole uusi, mutta niitä ei ole aiemmin koottu yhteen bisneksen työkaluksi.
Täsmäteksti on metodi, jolla viestinnästä saa napakkaa ja tuloksellista. Plakkarissani on kymmenittäin esimerkkejä, joissa täsmätekstin puute on aiheuttanut isot tappiot. Epäselvä viestintä on firmoille valtava kuluerä, jota ei aina edes tiedosteta.
Tapausesimerkki 1
Eräässä isossa raskaan teollisuuden yrityksessä esimies kirjoitti tiimilleen tärkeän meilin. Meilin rakenne oli väärin laadittu, joten osa tiimistä ei huomannut annettua toimintaohjetta ajoissa.
Tappio: 120 000 euroa.
Tapausesimerkki 2
Eräässä IT-yrityksessä yksi asiantuntija saa työpäivänsä aikana noin 60 meiliä. Työntekijöiden oman arvion mukaan 40 % viesteistä on epäselviä tai jopa täysin epärelevantteja. Organisaatiossa työskentelee 120 ihmistä.
Jos jokaiselta menee 30 sekuntia yhden turhan tai epäselvän meilin käsittelyyn, se tietää yhden työpäivän aikana yhteensä 24 tuntia turhaa puuhastelua.
En tiedä yrityksen keskituntipalkkaa, mutta alakanttiin arvioituna se on 15 euroa. Tällä laskukaavalla saamme kurjat lukemat.
Tappiot vuodessa: 75 600 euroa.
* * *
Vastaavat viestinnän ongelmat ovat kaikille tuttuja. Onneksi täsmäteksti auttaa.
Seuraavassa postauksessa annan esimerkkejä siitä, kuinka surkea teksti korjataan täsmätekstiksi.
Hyvä Katleena, tulevalle kirjallesi on polttava tarve!
Ihan mahdottomasti en oikaise nurkkia, jos väitän, että 99 prosenttia ihmisten arkisista ongelmista on saanut alkunsa epäonnistuneesta viestinnästä. Poikkeukset johtuvat ikävistä yhteensattumista, kuten tapaturmista tai sairauksista.
Aiemmin tosin uskoin hokemaa, että viestin lähettäjä on aina vastuussa, ymmärtääkö vastaanottaja. Enää en ole samaa mieltä.
Osa ihmisistä on niin vinksahtaneita, että on aivan sama, miten heille yrittää viestiä – pieleen menee joka tapauksessa!
Jee, kiva kuulla, että opukselle voisi olla kysyntää. Olen itsekin aika toiveikas. (Samalla tosin mietin epätoivoisesti, miksi hiivatissa yksikään kustantajistani ei ole vielä ilmaissut kiinnostustaan. Ehkä olen jo kustannusalan kehäraakki.)
Mutta asiaan – meillä on selvästi yhteiset teesit:
1) Epäonnistunut viestintä on lähes kaiken pahan alku ja juuri.
2) Lähettäjä on vastuussa viestinnän onnistumisesta vain tiettyyn rajaan asti. Osa vastaanottajista on ikävä kyllä kaiken hyvän viestinnän ulottumattomissa.