Älä vajoa tollon tasolle #UMK15

Katleena Kortesuo

Pari tuntia sitten Suomen Euroviisu-edustajaksi valittiin Pertti Kurikan Nimipäivät. Yhtyehän on kuuluisa punkbändi, jonka jäsenet ovat kehitysvammaisia. Heistä on tehty dokumenttikin.

Voittajaan pettyi 17-vuotias teinityttö, jonka kannattama poikabändi tuli toiseksi. Niinpä tyttö purki turhautumistaan Twitterissä:

Salla Euroviisut

Jokainen tervejärkinen ymmärtää, että kyseisen Sallan purkaus oli mauton, alatyylinen, aggressiivinen ja ymmärtämätön.

Niinpä Sallaa kohtaan alettiin esittää haukkuja ja solvauksia:

Salla Euroviisut Twitter

Kumpikin toiminta on yhtä säälittävää. On idioottia haukkua kehitysvammaisia ”paskaisiksi”, mutta on sekin vastenmielistä, kun aikuiset ihmiset hyökkäävät joukolla typerän teinin kimppuun.

Luulen, että Salla otti jo opikseen. Annetaan hänen olla.

13 kommenttia

  1. Sallan vanhemmat voisivat kyllä takavarikoida läppärin ja älypuhelimen pariksi viikoksi, niin tyttö rauhottuisi vähän.

    1. Jos perhe on tietoinen koko hässäkästä, niin toivottavasti asiasta edes keskustellaan kotona.

      [Btw, jouduin poistamaan välistä jonkun muun kirjoittaman kommentin. Se oli jätetty väärällä meiliosoitteella, ja viesti kannusti ”piinaamaan” Sallaa pitkäaikaisesti.]

  2. Julkinen nolaaminen kiellettiin, koska se koettiin kuolemaakin pahempana rangaistuksena. Silti sosiaalisen median julkinen ryöpytysmylly pyörii ja rankaisee ihmistä virheestä, jonka hän ajattelemattomuuttaan tekee. Vastaako rikos todella siitä seuraavaa rangaistusta? Äärettömän mielenkiintoinen artikkeli rapakon takaa, jossa tilanne lähtee isommin lapasesta kuin täällä koto-Suomessa:

    http://www.nytimes.com/2015/02/15/magazine/how-one-stupid-tweet-ruined-justine-saccos-life.html?_r=1

  3. Entä mitä tuumaatte viisaan ystäväni ajatuksesta, jonka mielestä bändin valinta on kehitysvammaisten ihmisten esineellistämistä? En itse tajunnut ajatella niin, mutta tarkemmin ajatellen sehän on juuri noin.

    Jos erilaisuus olisi hyväksyttävämpää, siitä ei tarvitsisi tehdä tällaista numeroa vaan musiikilliset ansiot veisivät siellä, missä niiden kuuluu viedä. Jari Tervo taisi olla HS:n kolumnissa vähän niillä linjoilla?

    1. PKN ei ole Euroviisuja varten synnytetty bändi, vaan ihan aito ja keikkaileva bändi, joka halusi nyt sitten kisata tässä kisassa. Vammaisillakin on oikeus olla oman elämänsä tekijöitä ja kokijoita, ei vain sivustakatsojia, joita suojellaan milloin miltäkin – vaikka euroviisuilta.

    2. Vilja, ystäväsi on väärässä. Yhtä hyvin blondin valinta euroviisuihin olisi esineellistämistä, insinöörin valinta olisi esineellistämistä ja anorektikon valinta olisi esineellistämistä.

      Kukaan meistä ei voi sanoa, miksi kymmenet tuhannet (tai sadat tuhannet?) äänestivät PKN:ää Euroviisuihin. Olisi aliarvioimista väittää, että he kaikki toimivat esineellistäjinä.

      Sen sijaan veikkaan, että äänestäjillä oli tällaisia syitä:
      * Tykkään punkista.
      * Tykkään esityksestä ja PKN:stä.
      * Tällä esityksellä on voittomahkuja, koska se erottuu.
      * Haluan saada kehitysvammaisuuden näkyväksi yhteiskunnassa.
      * Ihan sama, arvon äänestysnumeron.
      * Tämä on protestiääni!
      * Sympatiseeraan kehitysvammaisia.
      * Bändillä on hyvä asenne.

      Osa näistä syistä on ehkä esineellistävämpiä kuin muut, mutta on äärimmäisen väärin väittää, että kaikki äänestäjät ovat olleet esineellistämässä PKN:ää.

      1. Unohdit tärkeimmän listasta,
        * Oli kilpailun paras vaihtoehto

        PKN tyypit tekee musiikkia täydellä sydämellä, kuten suurinosa bändeistä. Se näkyy kaikessa toiminnassa ihan sanoituksista lähtien. Ottavat kantaa heille tärkeisiin asioihin.

        Kuten he ovat todenneet useasti haastatteluista, että jos joku ei tykkää heistä, niin se on heidän ongelma. Ei se heitä haittaa.

        1. Juuri näin. Tosin yritin purkaa auki niitä syitä, *miksi* PKN oli ihmisten mielestä paras.

          (Omat syyni kannattamiseen olivat muuten loistava asenne, biisin erilaisuus ja hyvät voittomahdollisuudet Euroviisuissa.)

          1. Kiva, että ystäväni näkemys herättää ajatuksia.

            Esineellistäminen on vahva ilmaus, ja sitä voi olla monentasoista. VArmastikaan kaikki äänestäjät eivät katso asiaa siltä kulmalta! Käsittääkseni kolmella bändin jäsenistä on huoltaja, ja viime kädessä ratkaisu tehdä työtä musiikilla ja keikkailla on heidän vastuullaan.

            Väärässä oleminen – varsinkin näissä suvaitsevaisuutta liippaavissa asioissa – on ihanan suhteellista. Sen parempi mitä enempi välimaastoissa keikkaillaan:) Jospa PKN saisi aikaan lisää keskustelua siitä, mikä on kunkinlaisten ihmisten todellinen toimintaympäristö rajoineen. Niin kuin täälläkin jo kävi. Uskon, että silloin ei ole väliä kannattaako vai eikö tykkää euroviisuilusta.

    3. ”Entä mitä tuumaatte viisaan ystäväni ajatuksesta, jonka mielestä bändin valinta on kehitysvammaisten ihmisten esineellistämistä?”

      Tämä tässä ärsyttää eniten. Taas on suvaitsemalla alistettu yksi poppoo katseiden ja ymmärtämisen kohteeksi. Pelkistämistä paljaimmillaan, ihmisyyden kokonaisuuden korvaamista tuotteella.

  4. Vanhan elämäntapa-anarkistin sielua hivelee, kun PKN:n tapainen ilmiö vähän löyhyttelee seisovaa ilmaa.

    Vaikka Vilja on tullut itse tarkemmin ajatelutuaan viisaan ystävänsä ja (vielä viisaamman) Jari Tervon avustaman toisiin ajatuksiin minun kanssani, niin siitä huolimatta olen sitä miletä, että Euroviisuissa jos missä muut kuin musiikilliset ansiot yleensä ratkaisevat. Tuskin PKN voittaa, mutta varmasti jää ihmisten mieliin. Tsemppiä vaan kavereille.

    1. Musiikilliset ansiot ratkaisee, mitä on musiikki?

      Minä ymmärrän laulun ja musiikin osaksi äänitaiteiden isoa kategoriaa. Mikäli musiikki lasketaan taiteeksi, me ajaudumme pohtimaan taiteen merkitystä, syytä taiteen olemassa oloon.

      Mikäli taiteen tehtävä on auttaa meitä näkemään asioita uudesta näkökulmasta, pistää meitä miettimään ja herättää ajatuksia … Minun mielestä PKN performanssi oli taidetta. Aina voimme keskustella punk musiikista, täyttääkö se musiikin ja laulun kriteeristön, mutta jostain 1970 -luvulta alkaen sitä on tyypillisesti pidetty yhtenä musiikin lajina.

      Itse olen vieraantunut punk genrestä 80 -luvulla ja en voi sanoa pitäväni PKN:n kilpailukappaleesta. PKN:llä on mielestäni parempiakin kappaleita, mutta ei siitä. Kuitenkin PKN:n kappale on ainoa tämän vuotisista kilapailukappaleista, jonka tiedän ja ainoa kappale jonka kuullessani tunnistan sen kilapilukappaleeksi. Tältä osin PKN on onnistunut pysäyttämään, herättämään huomioni ja laittamaan minut pohtimaan asiaa eri kanteilta.

      Tietyssämielessä tuota rujonkaunista angstipurkausta voisi siis pitää onnistuneimpana taidepläjäyksenä suomen karsinnoissa?

  5. Jos puhutaan ulkomusiikillisista arvoista, joista euroviisut ovat tunnetut, niin parempi PKN kuin ne ainaiset muovitissit.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.