Aloitetaanpa nopealla retoriikan luennolla: mitä ovat metafora ja analogia?
Metafora on vertauksellinen kielikuva, jossa ei käytetä kuin-sanaa. Kiireinen ihminen voi esimerkiksi ”pinkoa ihan porona”, ja joku voi ”tikittää vähän eri taajuudella”. Metafora sisältää aina yhden sanan tai ilmaisun, joka on peräisin eri käyttöyhteydestä. Metaforaa ei yleensä selitetä auki, vaan se on tyylikeino, joka lukijan pitää tajuta.
Analogia taas on sitä varten, kun haluat selkeyttää isompia kokonaisuuksia vertaamalla niitä johonkin tuttuun ilmiöön. Analogia on monisanaisempi teksti, jolla voi kätevästi tehdä näkymättömän näkyväksi ja vaikean tajuttavaksi.
Harrastan analogioita itsekin varsin usein. Olen verrannut esimerkiksi geopolitiikkaa yläkoulun pihaan ja Suomen hyvinvointivaltiota välillä 1960-luvun valesokkelitaloon ja välillä vanhaan koneeseen.
Pidä metafora ja analogia ehjänä
Jos haluat käyttää metaforaa tai analogiaa tehokkaasti, pidä se ehjänä ja loogisena. Muuten tyyli murtuu ja selkeys katoaa.
Rakensin otsikkoon tarkoituksellisesti omituisen ja epäselvän metaforamössön. Mitä ihmettä se edes tarkoittaa, että jonkun pitäisi ottaa akkupora käteen? Entä mikä ihmeen uhka on marsipaanin esille otto ja kivien keräily?
Joskus poliitikot sortuvat vastaavanlaisiin surkeisiin metaforiin tai analogioihin. Silloin kirkas ajatus katoaa, eikä vertauskuvan käyttö enää selkeytä vaan vaikeuttaa ymmärtämistä.
Viimeisin haksahdus oli Sofia Virralta Hesarin haastattelussa:
Nämä ovat niitä pähkinöitä, joita heitetään, kun suomalaisia pidetään tyhminä. Ollaan silleen, että tässä on tämä lumikasa, joka pitäisi ottaa. Niin sitten keksitään, että syötetäänkin noita oravia, jotka juoksevat lumikasan ohi.
Tuo analogia ei selkeytä yhtään mitään. Miten ihmeessä lumikasat ja oravat liittyvät toisiinsa? Pitäisikö niiden olla jotenkin yhteismitallisia? Entä miten lumikasa ”otetaan” – ja onko se vastakohta lumikasan ohittamiselle?
Virran lausuntoa voi parantaa kahdella tapaa. Pääasia että käyttää ehjää analogiaa ja metaforaa.
Vaihtoehto 1: pysy oravissa ja pähkinöissä
Nämä ovat niitä pieniä pähkinöitä, joita heitetään suomalaisille, kun heitä pidetään tyhminä oravina. Siinä tarkoituksellisesti ohitetaan iso pähkinäkätkö ja hämätään muutamalla mitättömällä irtopähkinällä.
Vaihtoehto 2: pysy lumimetaforassa
Nämä ovat niitä lasten lumilapioita, joita tarjotaan, kun suomalaisia pidetään tyhminä. Samaan aikaan unohdetaan valtava loskainen lumikasa, joka pitäisi aurata pois. Taas päädytään peuhaamaan leluilla, ja iso ongelma jää paikalleen.
Jos et nyt heti ota tätä ohjetta virveliisi, niin kohta päädyt bussipysäkille yhdessä kolmosen ratikan kanssa! Eikä silloin yksikään paistinpannu säästy silakoilta!
Voisitko piyää kurssin metaforan ja analogian eroista ja käyttötarkoituksista Sofia Virralle?? Ja samalle kurssille voisi ottaa muutaman muunkin ”touhon ja mouhon” eduskunnasta.
Voisin kyllä pitää koko eduskunnalle puhetaidon kurssin. Käydään läpi retoriset tehokeinot ja se, kuinka välttää likaista infovaikuttamista.
Upea lopetus. Kiitos taas kerran hyvästä ja selkeästä tekstistä. Usein kirjoituksissasi on hieman *pilkettä* silmäkulmassa, tässäkin tuo lopetus…. voi kun upea. Kutsun sinut kerhoon jonka toiminta-ajatus perustuu edesmenneen prof Kari Suomalaisen aatokseen ”Koko maailma on vaan hiton suuri vitsi, jota tosikot eivät ymmärrä” Tervetuloa kerhoon:)
Kiitokset! Tämä nimitys on kunnia. 🙏
En ottanut edes tekoälyltä vastausta metaforasta. Yleisesti ajattelen sen vertauskuvallisena, mutta määrittelen sitä myös alkumielikuvana, minkä merkityksiä on tutkittava, jossa voi olla sekä sanaa, kokemusta että kuvaa mukana. Ajattelen, että metaforan täytyy ruokkia yksilöä ajatteluun. Itse pääsin takaisin taantumassa muiston kautta virsisanoista alkuun, kun muuten oli muisti kadonnut ja pidän hyvänä, että sain muistini takaisin niin, että mieli saattoi avautua kokemuksena itsemääräytymiseen, tahtoon ja haluun ilmaista itseään kielellisesti. Jos olisin oppinut jonkin määritelmän mukaan, ehkä en olisi saanut mieltäni esiin, vain toisto-oppimisen uskona ja oppimisena, kun itsemääräytyminen oli menetetty mielen osalta.