Harjoitusvinkkejä tuleville Nobel-kirjailijoille:
1) Kirjoita ja kadota
Pitääkö sinun kirjoittaa tärkeä mutta kohtuullisen lyhyt asiateksti – sähköposti, käyttöohje, tiivistelmä, uutinen, blogipostaus, verkkoessee?
Kun olet kirjoittanut tekstin, poista se armotta ja kokonaan. Älä jätä itsellesi yhtään kopiota edes roskakoriin. Vain pienet muistiinpanolaput ja avainsanat on lupa säilyttää – etkä välttämättä tarvitse edes niitä.
Kirjoita sitten teksti uusiksi. Siitä tulee paljon parempi, napakampi ja jäsennellympi, koska aivosi ovat pureskelleet asian jo kertaalleen.
Pelkäätkö unohtavasi jonkin tärkeän seikan? Älä huolehdi. Muistat sen kyllä, koska muistit sen äskenkin. Päästä irti stressistä ja luota siihen, että aivoillasi on nyt paremmat valmiudet kirjoittaa teksti uusiksi.
Mikä hyöty tästä harjoituksesta on?
Ensinnäkin tämä harjoitus auttaa ymmärtämään, että ei ole olemassa vain yhtä tapaa kirjoittaa asioita. Jos keksit edelliseen tekstiversioon upean ilmauksen, keksit kyllä toisenkin yhtä hyvän tavan sanoa sama asia. Toki sama ilmaus voi putkahtaa uuteenkin versioon, jos alitajuntasi katsoo sen tarpeelliseksi.
Toisekseen tämä kasvattaa itseluottamustasi kirjoittajana. Koska tein sen äsken, kykenen tekemään sen toistamiseenkin.
Tämä harjoitus on entuudestaan tuttu kaikille huonojen nettiyhteyksien päässä istuville verkkokirjoittajille. Jos kirjoitit pitkän verkkotekstin, yhteys ehti katketa, ja kun painoit Tallenna-painiketta, koko teksti katosi. Silloin tilanteeseen kannattaa suhtautua kuin hyvään harjoitukseen: raskasta mutta arvokasta.
Olet Katleena niin asian ytimessä.Monesti esimerkeiksi foorumeille kirjoitettaessa saan pitkän pätkän tekstiä valmiiksi, jolloin yhteys onkin jo aikakatkaistu. Uusi teksti on poikkeuksetta paaljon lyhyempi ja jämäkämpi, vaikka siinä on prikulleen ne samat pointit.Hmm. Ehkä tässä on avain hyvään ja ytimekkääseen blogi-tekstiin 😉
Ihan näin mielenkiinnosta, eikös sanan "ilmaus" sijasta pitäisi ilmaisuna käyttää sanaa "ilmaisu"?Muutoin hyvä metodi, mutta omalla kohdalla tuo(kin) johtaa helposti siihen, että jään ikiajoiksi säätämään tekstiä "paremmaksi". Ehkäpä myöhemmin hyödynnettäväksi hyvä keino.
Täytyypä testata omassa blogissani, kiitti vinkistä! Kerron sitten, miten toimi.
Kiitos kommenteista!Jani, tämä harjoitus lähti juuri samankaltaisesta kokemuksesta. Toinen otto on usein parempi.Bisnes, oma tuntumani on, että ilmaus ja ilmaisu ovat sama asia – vähän niin kuin penger ja penkere. Täytyy tarkistaa asia.Tämä harjoitus on tosiaan aika vaativa siksikin, että harva raaskii päästää irti omasta tekstistään muuten kuin pakon edessä.Gissiajapaikkatietoa, tervetuloa blogiini! Anna tosiaan palautetta, kun olet testannut tätä harjoitusta.
Hyvä ohje asiatekstin puolella, mutta en välttämälttä kehottaisi runoilijaa tekemään samoin.