Potilasviestintä 2013

Katleena Kortesuo

Koulutusyritys MIF järjestää tapahtuman nimeltä Potilasviestintä 2013 Marina Congress Centerissä 9.4.2013.

Paikalle kannattaa tulla erityisesti tapahtuman näkökulman takia. Potilasviestinnän on nimittäin muututtava. Tapahtuman sivuilla asia sanotaan näin:

Potilaiden valinnanvapaus ja vaatimukset kasvavat. Eri terveydenhoidon toimijoiden kilpailu lisääntyy. Potilaat hoitavat itse itseään sähköisissä palveluissa.

Mitä nämä muutokset merkitsevät terveydenhuollon arkiviestinnässä?

Pidän tapahtumassa lyhyen puheenvuoron täsmätekstistä. Puhumassa on onneksi myös terveysalan ammattilaisia, jotka pystyvät valottamaan teemaa omakohtaisemmin.

8 kommenttia

  1. Tuo lainaus kertoo hyvin koulutuksen tarpeen. En oikein ymmärrä, mitä siinä oikein yritetään sanoa.

    Mitenkähän potilaat hoitavat itseään sähköisissä palveluissa? Tökkäävät sukkapuikon pistorasiaan? Potilas hoitamassa itseään kuulostaa vastuun pakoilulta. Mitä jos sinä hoitaisit koulutuksen sanomalla: ”Kato mun nettisivuilta, miten viestitään.”

    Entä mitä on arkiviestintä? Onko erikseen olemassa pyhäviestintä, jota käytetään pyhäpäivinä?

    1. Bmoa, teksti oli suunnattu pikemminkin terveydenhoitoalan ammattilaisille.

      Sähköisissä palveluissa hoitaminen tarkoittaa tätä:
      – Potilas etsii itse tietoa netistä.
      – Potilas kysyy sähköpostitse apua lääkäriltä esim. reseptimerkintöjen tulkintaan tai ilmenneeseen lisäoireeseen.

      Sähköiset palvelut helpottavat terveysasemien ruuhkaa, koska yllättävän moni pikkutarkennus selviää meilitse. Tietenkin valtaosa lääkäriasioinneista vaatii kasvokkaiskontaktin, joten kyllä me yhä tarvitsemme tapaamisia nokakkain. 🙂

      Arkiviestintä taas tarkoittaa jokapäiväistä viestintää. Vastakohta ei ole pyhäviestintä vaan harvoin kohdalle sattuva tilanne.

      Mutta kuten sanottu, teksti oli suunnattu terveydenhoitoalan ammattilaiselle. Meidän tavisten ei tarvitse ymmärtää sitä. 🙂

      1. Niin, se oli suunnattu terveydenhoitoalan ammattilaiselle. Minä olen sellainen.

        1. Mutta sinulle eivät olleet tuttuja nämä sähköiset kanavat potilaskontaktissa? Toki eri paikkakunnilla asioita tehdään eri tavalla.

          1. Ihmettelin, miksi sinä et nähnyt tuossa lainauksessa mitään vikaa. Sitten aloin pohtia, mikä siinä minua häiritsi.

            Ensimmäiseksi häiritsi se, että siinä esitellään perustelematta trendejä.
            Ainoastaan valinnanvapaudesta tiedetään, että näin tosiaankin käy.

            Mutta kaikkein eniten häiritsi puhe siitä, että potilaat hoitaisivat itse itseään. Tietenkin siinä tarkoitetaan sähköisiä palveluja, mutta ei näillä ihminen voi hoitaa itseänsä. Sanavalinta on surkea.

            Sana ”arkiviestintä” on turhan mutkikas, pelkkä ”viestintä” riittää. Erikoisissa tapauksissa asia voidaan tuoda esiin muulla tavoin.

            Ei myöskään pidä unohtaa, että myös tällaiset tilaisuudet ovat potilasviestintää. Jos siellä sanotaan jotain hassua potilaista, niin sellaisella on tapana tulla myös potilaiden tietoon. Onhan jokainen ammattilainenkin potentiaalinen potilas.

  2. Pitääkö siellä kukaan luentoa siitä, kuinka potilaan viesti lääkärille vastaanotetaan. Eli opetaanko siellä potilaan kuuntelemista. Muutaman kerran ollut lääkärissä kun lääkäri on tehnyt kehäpäätelmää vanhojen sairauskertomusten avulla ja itse yrittänyt kertoa että tilanne on muuttunut.

    Mutta sitten tuonne vakavalle puolelle. Omaa poikaani on hoidettu paljon lastenklinikalla ja siellä olen tottunut saamaan uskomattoman hyvää palvelua potilasviestinnän suhteen (kiitoksia mm. Päivi Salmiselle). Kieli on ollut maallikon ymmärrettävää, selkeää ja lääkärit ja hoitajat ovat selvästi ottaneet huomioon vastapuolen ymmärtämyksen. Ja samalla ajankuluessa ovat muuttaneet keskustelua yhä syvällisemmäksi ja informaation taso on syventynyt.

    Siellä on jopa itävaltalainen erikoistuva lääkäri demonnut palleatyräpaikkaa vaahtomuovin avulla. Selkoenglanniksi ja kuvien ja demon avulla. Täytyy sanoa, että olin hämmentynyt siitä kuinka vaikea asia voidaan kertoa ymmärrettäväksi.

    Eli tuo arkiviestintä (vaikkakin pyhäpäivisinkin) ja asioiden yksinkertaistaminen on aika haasteellista monelle lääkärille. He pönkittävät osaamistaan väärällä tavalla eli ammattisanastolla eikä suinkaan arkipäiväistämisellä.

    Ja tuo on se asia, jonka näkisin tärkeäksi asiaksi jopa lääkäriopiskeluihin. Kuinka kerrot yksinkertaisesti, selvästi ja selkokielellä potilaalle mikä häntä vaivaa.

    Kari…

    1. Kari, osuit asian ytimeen. Selkeä viestintä on edellytys lääkärin työssä pärjäämiselle.

      Ilman viestintätaitoja lääkäri ei osaa tarkentaa kysymyksillä potilaan kertomusta saati selittää potilaalle lääkkeen vaikutuksia. Useimmiten potilas lähtee vastaanotolta yhtenä kysymysmerkkinä.

  3. Selkeän viestin yksi perusedellytyksistä on, että viestijällä ja viestin vastaanottajalla on yhteinen molempien hyvin hallitsema kieli. Ilman mitään rasistisia tai maahanmuuttokriittisiä ajatuksia olen joutunut kerran jos toisenkin poistumaan ulkomaalaisen lääkärin luota tilanteessa, jossa kielimuuri oli totaalinen este lääkärille antaa mitenkään tolkullista diagnoosia, hoito-ohjeista puhumattakaan. Joissakin hommissa vain on osattava asiakkaiden (kuten potilaiden) kieltä.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.