Moni somettaja jakaa samat sisällöt kaikkiin kanaviin, olipa sitten ammattilainen tai yksityinen ihminen. Sama kuva, sama video ja sama teksti on Instagramissa, Linkedinissä, Threadsissa, Blueskyssä ja Facebookissa. Osa tekee jaot käsin ja osa automatisoidusti.
Olen itse nopeasti kyllästyvää sorttia, joten tuntuu hassulta nähdä samalta ihmiseltä täysin samat asiat eri kanavissa. Niinpä olen itse jakanut seurattavat tilit aihepiireittäin:
- Instagramissa seuraan kavereiden lisäksi lähinnä sellaisia tilejä, jotka käsittelevät restaurointia, historiaa, arkkitehtuuria, historiallisia kamppailulajeja – ja tietenkin palveluskoiria.
- Twitterissä vahtaan politiikkaa, uutisia ja yhteiskunnallisia tapahtumia.
- Facebookissa seuraan lähinnä kavereita ja partiomaailmaa.
- Linkedinissä ovat työasiat, talous, yrittäjyys ja bisnes.
- Youtubessa seuraan pitempiä podcasteja yhteiskunnasta ja turvallisuudesta. (Tosin kuuntelen jaksoja vain äärimmäisen harvoin. Olen kulutustavaltani enemmän lukija kuin kuuntelija tai katsoja.)
- Threadsia ja Blueskytä kulutan vain vähän, koska a) aika ei riitä kaikkeen ja b) samat asiat löytyvät muualtakin.
- Tiktokia tietenkin boikotoin, kuten jokainen järkevä ihminen tekee.
Mikä hyöty tästä jaottelusta on? Ensinnäkin lomalla voi sulkea Linkkarin, jolloin on helppo pysyä irti työasioista. Vastaavasti jos on merkittävä uutistapahtuma meneillään, roikun Twitterissä ja suljen muut kanavat. Esimerkiksi Iranin tapahtumista pysyin paremmin kärryillä Twitterin ansiosta kuin mediaseurannan avulla.
Käytän siis kanavia eri tarkoituksiin ja eri aikaan päivästä. Kun kohdistaa jokaisen somekanavan tiettyihin kiinnostaviin asiakokonaisuuksiin, ei tarvitse hyppiä monen kanavan välillä eri tilanteissa. Instagramin ja Facebookin algoritmi oppii nopeasti, mitä minulle kannattaa suositella.
Sama pätee tietenkin myös sisällöntuotantoon. En koskaan kopioi samoja päivityksiä jokaiseen kanavaan, vaan kohdistan teemat eri paikkoihin:
- Twitteriin kirjoitan yhteiskunnalliset havainnot. Jaan sinne myös ne blogipostaukset ja kolumnit, jotka kytkeytyvät yhteiskuntaan.
- Facebookiin heitän arkiset kommellukset ja partiokuulumiset.
- Instagramiin laitan vain sellaiset asiat, jotka vaativat kuvan. (Sen takia IG-tilini on ruma. Kuvissa on ainoastaan jokin satunnainen havainto tai huumoripointti, jonka halusin jakaa ihmisille.)
- Linkkarissa jaan osan teksteistäni, erityisesti työhön tai yhteiskuntaan liittyvät. Lisäksi kerron siellä uusista kirjoista.
Tässä jaottelussa on myös se etu, että keskustelu ei hajaannu sataan kanavaan. Jos kirjoittaisin saman viestin kuuteen eri paikkaan, se tarkoittaa myös kuutta seurattavaa keskustelua.
Strategiaani kuuluu sekin, että repostaan tai ritvaan toisten tilien sisältöjä ilman saatteita varsin harvakseltaan. Jos nimittäin uusi seuraaja käy kurkkaamassa jotain sometiläni, en halua että seinä on täynnä muiden sisältöjä. Omalla seinällä pitää olla enemmän omaa ajattelua kuin toisten jakamista.
Suosittelen lämpimästi temaattista jaottelua muillekin. Se säästää aikaa ja vähentää toistoa.
PS. Tämän postauksen jaan vain Facebookissa ja Linkkarissa. Kyse on kuitenkin lähinnä pienestä työhön tai yksityiselämään liittyvästä vinkistä kuin mistään mullistavasta yhteiskunnallisesta oivalluksesta.
Mulla on tietyt partikaverit instassa ja toiset vain facessaa, niin pakkohan se on jakaa samat jutut molempiin. Linkkariin menee sit työtä sivuavat jutut.
Uutiset luen lehdistä.