Tunnistatko tästä lauseesta Sonerasi?

Katleena Kortesuo

Joidenkin ääliöbrändääjien mielestä brändin nimi voi ihan hyvin olla kieliopin vastainen.

Oppi lienee tullut joltain amerikan gurulta, jonka kielikorva sanoo, että Sonera ja Sonerani ovat kaksi eri sanaa ja että yhdysviiva on omituinen välimerkki.

Sitten me suomalaiset uskomme ontuvaa brändäysoppia, vaikka oma kielemme on tyystin erilainen kuin englanti.

Tuloksena on kielikorvan vastaisia sanayhdistelmiä, joista puuttuvat taivutusmuodot, yhdysviivat ja persoonapäätteet.

"Minun Sonera" (Pitäisi tietenkin olla Minun Sonerani.)

"Yle Uutiset" (Pitäisi olla Ylen uutiset tai Yle-uutiset.)

"Nordea Pankki" (Pitäisi olla Nordea-pankki tai vain Nordea.)

Voisiko pliis jonkin pörssiyhtiön ylimmäinen brändipäällikkö kertoa, mitä haittaa on kieliopin mukaisista kirjoitusasuista?

Minä nimittäin pystyn kertomaan, mitä haittaa on kieliopin vastaisista muodoista:

  1. Niitä on usein vaikea taivuttaa ja käyttää suorasanaisessa tekstissä.
  2. Ne antavat kehittelijästään varsin aivottoman kuvan.
  3. Ne vihlovat kielikorvaa yhtä paljon kuin riitasointu sävelkorvaa.
  4. Kieliopin vastaisia muotoja on vaikea opettaa yrityksen työntekijöille, koska niihin ei ole kieliopin tuottamaa muistisääntöä. Tuloksena on monta erilaista kirjoitusasua ja entistä sekavampi brändimaailma.
  5. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit käyttävät brändin nimeä "väärin" – siis kieliopillisesti oikein.
  6. Kieliopin pienet asiat kuten yhdysviivat, taivutuspäätteet ja persoonapäätteet auttavat lukijaa hahmottamaan tekstin nopeammin. Jos ne puuttuvat, lukeminen on hitaampaa.

Jos käytämme taivutusmuotoja tai väliviivaa, murtuuko brändi? Ja miten hiivatissa se sen tekisi?

Jos jokin brändi haluaa pitää nimensä kielenvastaisella linjalla, suosittelen olemaan looginen. Silloin pitää jättää toimarinkin nimi taivuttamatta:

Auto Oyj:n uuden toimitusjohtajan, henkilön Marja-Liisa Mastola mielestä on välttämätöntä – -.

Samalla ehdotan, että jos toimitusjohtajan nimi ei ole tarpeeksi cooli ja brändiä tukeva, sekin pitää muuttaa.

Auto Oyj:n uuden toimitusjohtajan, henkilön Marja-Liisa Maasturi mielestä on välttämätöntä – -.

Jos olemme johdonmukaisia loppuun asti, suosittelen saman tien poistamaan tekstistä kaikki yhdysviivat ja taivutusmuodot. Kyllä nyt pysyy brändi kiiltävänä!

Auto Oyj uusi toimitusjohtaja, henkilö Maisa Maasturi mieli olla välttämätön – -.

14 kommenttia

  1. Merita Pankistahan tämä (copyn painajainen) kai alkoi. Mainosmaailmassa kieliopin vastaista kirjoitusasua perustellaan joskus visuaalisuudella – ilman väliviivaa näyttää kuulemma paremmalta. En koskaan ymmärtänyt miksi.

  2. Heipsan taas pitkästä aikaa,

    Olet oikeassa. Haasteena on tietenkin se, että nämä brändääjät ovat brändäämisen osaajia, eivät kieliopin. Itse huomasin aikoinaan, että yrityksessäni kirjoitettiin eri projektien tai tuotteiden nimet hyvinkin kirjavasti ja vastoin kielioppia. Joka asiaan puuttui, hän oli nipottaja tahi muu vastaava murheenkryyni. Lopulta joku ”viisas” päätti miten nimi kirjoitataan, vaikka se olisi ollut hyvinkin päin prinkkalaa… koska se on tuotteen nimi… siis brändi.

    ’Minun Sonera’ on brändi ja siksi sen ei tarvitse olla kieliopin mukainen 😉

  3. Huh, kiitos, kun joku muukin ärsyyntyy näistä sanakikkareista.

    Kuinkahan paljon meitä ammatikseen tai siviilinä kieltä huoltavia on olemassa? Joskus olen nimittäin miettinyt, että menettääköhän Sonera ”minun sonera”-kökköilyllään asiakkaita paremmin suomea taitaville kilpailijoilleen? Jos näin on, luulisi, että brändien rakentaminen kielioppi huomioiden olisi järkevämpää: tuskin ne kieliopista viis veisaavat jättäisivät omat soneransa hyllyyn, vaikka päätteet olisivat kohdillaankin.

    Aiheeseen vielä löyhästi liittyen: onko kukaan huomannut, että päivämäärien kirjoittaminen ilman pistettä kuukauden jälkeen lisääntyy koko ajan? Ensin kauppojen ikkunoissa, sitten tv:ssä ja nyt jopa Nokian kännykässä. Ehkä elämäni on hiukan köyhää, mutta oikeasti nyppii, kun puhelimen kalenteri ilmoittaa, että seuraava tapaaminen on keskiviikkona kahdeskymmenestoinen kaksi (ke 22.02). Näyttää ihan kellonajalta.

  4. Ajelin äsken autolla ja teiden varsilla oli monenkirjavaa mainontaa. Esim. kotiruokalounas on ilmeisesti trendikkäämpää kirjoittaa erikseen, jos sanan alku- ja loppuosa ovat eri rivillä. Yksi mainoskyltti kertoi, että parempaan pöytään on enään 20 km. EnääN? Myös sarvi seppä näytti tarjoavan palveluita. Kova hommahan tuokin olisi ollut kirjoittaa yhteen.

    En oikeastaan tajua, että miten tienvarsimainosten tekijät, siis ne tyypit, jotka tekstejä tauluihin teippaavat, eivät tarkista oikeinkirjoitusta. Ja miten firmojen nimiksi hyväksytään väärin kirjoitettuja nimi? Paikallislehdessä mainostavat esim. tällaiset nimihirvitykset kuin Tarkka-aika ja Stressi piste.

    1. ”miten tienvarsimainosten tekijät, siis ne tyypit, jotka tekstejä tauluihin teippaavat, eivät tarkista oikeinkirjoitusta.”

      Olen itse ärsyynytynyt samasta.

      Mutta yksi kyläkaupan pitäjä totesi tähän happamasti: ”jos annat numeron, mistä tuon saa tarkistettua jonottamatta kymentä minuuttia, lupaan jatkossa tarkistaa”.

      En pystynyt antamaan. Mistä siis tarkistaa, kun kylän kielioppinerot on kaikki kaapattu isoihin kaupunkeihin?

      1. Hyvä kysymys tienvarsikyltittäjältä. 🙂
        Toisaalta meillä ei myöskään ole ilmaista lakineuvontanumeroa, lääkärivastaanottoa tai it-tukea, josta saisimme tarkistettua kaikki asiat kymmenessä minuutissa.
        Kielioppiasioiden pikatarkistukseen suosittelen muutamaa pätevää lähdettä:

        http://www.kielikello.fi

        http://www.kotus.fi

        Pirkko Leinon ja Katariina Iisan kielioppikirjat

        Kielitoimiston sanakirja

        oma entinen äidinkielenopettaja

        Lisäksi puolueettoman ja neutraalin mielipiteeni mukaan seuraavat ovat varsin hyviä lähteitä:

        http://www.eioototta.fi

        Kortesuo – Patjas: Pilkun paikka – kielioppia kaikille. Karisto 2011.

  5. Lämmin kiitos kommenteista! Mukava huomata, että en ole ainut, jonka silmiä särkee huono kieli.
    Itse en valitse palveluntarjoajaa kieliopin perusteella. En myöskään osaa sanoa, kuinka paljon kielivirheet vähentävät asiakkuuksia. En usko, että paljoakaan.
    Sen sijaan kielivirheet lisäävät kirjoitusongelmia ja brändille naureskelua. Niitä pyrkisin välttämään, jos olisin jonkin oyj:n brändiguru.

  6. Kauhea älämölö syntyi takavuosina, kun Katri-Helena esitteli tyttärensä ja sanoi ”minun lapsi”. Sitä ihmeteltiin, että miten nyt huolimattomasti voi joku puhua, ja julkkis vielä.

    Nykään ei ole enää mitään väliä. Minun Sonera on ihan jonkun pehvasta.

    1. Hauska tarina Katri Helenasta! Ihmisillä on selvästi mennyt sekaisin puhuttu kieli ja kirjoitettu kieli.
      Jos joku sanoo puheessaan "minun lapsi", kyseessä on vain normaali puhekielinen ilmaus. Sen sijaan "minun Sonera" kirjoitettuna on tosiaan pehvasta.

  7. Aamen! Mä en ole ikinä voinut käsittää noita väärin kirjoitettuja tuotteiden nimiä. Olenpa kerran lähettänyt sähköpostiakin Myllyn Parhaalle heidän silloin juuri lanseeraamastaan Kukka Makaronista (argh, vieläkin suututtaa tuo nimi). Ystävällisesti kerroin heidän luovan kuluttajille vääriä mielikuvia suomen kielestä ja johdattavan lasten oikeinkirjoituksen turmioon. Liitinpä sähköpostiin vielä Kotuksen yhteystiedotkin, jos heillä siellä yrityksessä ei ole ihmisiä, jotka taitavat oikeinkirjoituksen. Sain vastauksen, että nimen saa kirjoittaa ihan miten haluaa, koska se on erisnimi, ja he ovat päättäneet kirjoittaa sen erikseen. Heillä on myös muita tuotteita, joiden nimet on kirjoitettu erikseen, esimerkiksi Basmati Riisi. (Mistä lähtien basmatiriisi on ollut erisnimi?) Jos suomalainen yritys kirjoittaa suomenkieliset nimet päin honkia, menettää se kaiken uskottavuutensa mun silmissä.

    1. Aika kiinnostava tuo Myllyn parhaan vastaus. Jos nimen saa kirjoittaa miten haluaa, ehkä voisimme antaa lapsillemme sellaisia nimiä kuin Gerttu, Anqeliga, Rhoomeo tai Sylvesterri. (Toki jotkut antavat sellaisia nimiä, mutta yleisen käsityksen mukaan ne eivät liene kovin onnistuneita.)
      Ikävä totuus on, että suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt koskevat myös nimiä. Ja ne koskevat myös Myllyn parhaan tuotteiden nimiä, vaikka joku kyseisessä puljussa ei kielioppia ymmärtäisikään.
      Teen itse niin, että kirjoitan omituiset tuotenimet oikeinkirjoitussääntöjen mukaan. Kirjoitan siis kylmästi Myllyn paras, Myllyn parhaan Kukkamakaroni ja Myllyn parhaan basmatiriisi. (Basmatiriisin kirjoitan pienellä, koska se on yleinen sana, ja Kukkamakaronin kirjoitan isolla, koska se on selkeämmin tuotenimi.)

  8. Tämä aihe nostattaa niskakarvani pystyyn yhä uudelleen ja uudelleen. En sano olevani itse mikään kieliniekka, mutta siitä huolimatta nämä tarkoitukselliset kielioppivirheet raivostuttavat. Miksi, oi miksi? Juurikin tuo ällöttävä Minun Sonera ottaa päähän ehkä eniten.

    Voi tietysti olla, että tahallinen virhe onkin jokin jippo: Ihmiset puhuvat Minun Sonerasta joka paikassa (kuten nyt blogissasi), joten pakkohan sen on alkaa kiinnostaa ihmisiä. Vai?

    Paremmin mielestäni toimivat kuitenkin älylliset sanaleikittelyt. Ikaalisten kylpylän mainoksessa esimerkiksi sanotaan, että ”Meillä tehdään uusia ihmisiä!” 😛

    1. Ikalisten kylpylän mainoslause on tosiaan loistava. Siinä ei ole tarvinnut talloa kielioppisääntöjä, koska kielen ilmaisuvoima on riittänyt.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.